Tämä aihe on minua kovin mietityttänyt ja ihmetystä aiheuttanut. Keskustelun pohjusteeksi tässä YLE:n sivuilta napattu juttu aiheesta. Mielestäni erittäin hyvä kirjoitus, joka kannattaa lukea.
Janne Ahonen tiivistänyt hyvin yhden ongelman - mistä saada junioreja harrastamaan lajia?
Janne Ahoselta suorat sanat syöksykierteestä, joka johti Suomen mäkihypyn alhoon – “Jos ei ole junnuja, ei tule mestareita”
Mäkihypyn ja yhdistetyn harrastajamäärät ovat vuosien jälkeen lähtenyt nousuun. Massalajia näistä ei koskaan tule. Mutta lähes kolmasosa enemmän nuoria kuin muutama vuosi sitten. Valmentajista on pulaa.
Mäkihyppy ei saanut Suomesta sponsoreita niin lähtivät merta edemmäs kalaan.
Suomen Hiihtoliitto on allekirjoittanut 12. elokuuta uuden yhteistyösopimuksen itävaltalaisen yrityksen kanssa. Yrityksestä tulee mäkihypyn pääyhteistyökumppani neljän vuoden ajaksi. Lisäksi saksalaisen yrityksen kanssa on tehty tätä pienempi mäkihypyn yhteistyösopimus, kertoo Hiihtoliiton kaupallinen johtaja Jari-Pekka Jouppi .
Jouppia turhauttaa, että suomalaisyritykset eivät nykyään halua tukea mäkihyppyä. Vuoden 2021 keväällä Hiihtoliiton kaupallinen osasto otti mäkihypyn Joupin sanoin “isoon fokukseen” ja kävi pitkiä neuvotteluja 40 kotimaisen yrityksen kanssa. Tuloksena ei syntynyt lainkaan suuria sopimuksia.
Löytyykö joltain taholta paalua.
Puijon hyppyrimäessä havaittiin sortumavaara kuntotarkastuksen yhteydessä. Vauhtimäen rungossa ja rakenteessa on vakavia vaurioita.
– Mäkimaajoukkue ja yhdistetyn nuorten maajoukkue on ollut kokonaan Kuopiossa. Lisäksi mäkihyppyvalmennus on pitkälti keskitetty Kuopioon ja urheiluakatemia on tarjonnut hyvän asiantuntijatuen.
Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelisen mukaan hyppyrimäen mahdollisista kunnostustöistä ei ole vielä päätetty.
– Ensisijaisesti täytyy varmistaa, että alueella on turvallista liikkua.
Slovenialainen Igor Medved on Suomen miesten mäkihyppymaajoukkueen uusi päävalmentaja
Hiihtoliiton vaikean taloustilanteen vuoksi Medvedin palkka rahoitetaan Olympiakomitean huippu-urheilun tehostamistuesta 31. lokakuuta saakka. Kojonkoski vahvistaa järjestelyn.
42-vuotiaalle Medvedille päävalmentajapesti on ensimmäinen ulkomailla. Hän on toiminut Slovenian B-maajoukkueen päävalmentajana vuodesta 2011.
Medvedin mukaan kotimainen valmentajakunta on ottanut suorapuheisuuden vastaan pääosin kiitettävästi, mutta hyppääjät eivät ole nielleet asioita pureskelematta.
Puolet hyppääjistä ymmärtää, mistä painoasiassa on kyse.
Medved haluaa muokata suomalaisten tekniikkaa vastaamaan slovenilaishyppääjiä, jotta suomalaiset säilyttäisivät vauhdin nykyistä paremmin lennon loppuvaiheeseen.
Laskuasennossa ja lentovaiheen alussa aggressiivisempi tekniikka vaatii hyppääjän kropalta hyviä liikkuvuusominaisuuksia.
– Suomalaishyppääjien voimaominaisuudet ovat erittäin hyvällä tasolla. Sen päälle on hyvä rakentaa. Motoriset taidot ovat myös riittävällä tasolla. Puuttuvia perusasioita on kaksi: liikuvuus- ja painotekijät, Medved sanoo.