Voimia ja jaksamista, talo ilman rakasta lemmikkiä ja perheenjäsentä tuntuu yllättävän tyhjältä
Tästä viestistäsi et saa minulta tykkäystä.
Vilpittömän osanottoni saat, koska kissat ovat hyvin lähellä mun sydäntä ja muutenkin varsin veikeitä vekkuleita.
Jaksamista! Meilläkin oli pitkään kaksi kollia, niistä pienempi päätti tulla meille kun kiipesi ensin kirjahyllyyn ja hyppäsi olkapäälleni miukumaan. Aikamoinen suoritus nyrkinkokoiselta kissanpojalta. Otimme myös hänen yhtä pienen veljensä, joka lähinnä haastoi riitaa täysikokoisten kissojen kanssa Vaikeaahan niistä oli aikoinaan luopua, mutta sairauksille ei voi mitään.
On aika surra ja joskus myöhemmin aika valita taas se oma kissa, joka haluaa tulla omaan kotiin. Hienot muistot noinkin pienistä kuitenkin jää, eikä niitä kukaan ota pois.
Kyllähän lemmikin menettäminen koville ottaa. Meilläkin kaksi kertaa on kissa viety eläinlääkäriin syömisongelmien vuoksi. Ja molemmilla kerroilla kissa on “yllättäen” jäänytkin sinne. Kasvain kielessä tai ikenissä ja piikki on jouduttu antamaan. Molempina noina toukokuisina päivinä aurinko paistoi ja oli loistava sää. Mutta siitä ei osannut iloita. Kotimatka klinikalta oli todella ankea.
Kotona on sitten ollut todella murheellista katsoa ruokakuppeja, leluja, tyhjiä makuupaikkoja yms. No, me olemme aina ajatelleet, että nyt sitten joku toinen kotia kaipaava kissa saa tilaisuuden. Päivää kauempaa ei ole mennyt, kun Kisu ry:n tai Kissojen katastrofiyhdistyksen sivuilta on jo haettu uutta lemmikkiä.
Näiden yhdistysten alle vuoden ikäiset kissat viedään käsistä, mutta viimeksi otimme sitten 4-vuotiaat tyttökissat, sisarukset. Ei niitä hennonnut erottaa toisistaan ja onhan niistä seuraa toisilleen. Eihän aiempien lemmikkien muistot mihinkään häviä, mutta kyllä se jotenkin helpottaa, kun on taas vilskettä kotosalla. Täydellinen tyhjyys on kaikkein pahinta. On se lemmikkikin lopulta ihan oikea perheenjäsen. Eipä voi muuta kuin toivottaa voimia suruun.
Tästä annan tykkäyksen.
Pikkusisko on kissaihmisiä ja hän on ottanut tuolta kai jo useamman kissan vuosien varrella.
Kiitos sinulle ja kaikille. Kyllä täällä on jo meno ollut sellaista, että pari kissaa tulee saamaan pian uuden kodin. Arki jatkuu ja ei talo jää tyhjäksi. Sydän pysyy ja tässä on lähinnä kiitollinen näistä vuosista, jotka tämän karvapallon kanssa sain. Eipä voinut kuvitella kaiken oman naurettavan valituksen keskellä viikko sitten, että tämmönen tilanne tulee hetken päästä eteen. Yksi parhaimmista jutuista tässä korona-ajassa on ollut tää koti maalla ja kissa tulee aamulla herättämään ja pörhisteleen viereen.
Ei oo yks eikä kaksi puhelua, kun on asiakkaan kanssa puhelu katkennut, kun kissa on kirjaimellisesti hypännyt pöydälle. Ne on hienoja muistoja, mutta nyt itkettää.
Meillä viimeisen 10v aikana menetetty 2 kissaa ja yks koira. Ikävä on tietty kaikkia. Toinen kissa sai jostain naapurustosta rotanmyrkkyä. Toisen kissan päälle peruutin itte autolla… se oliki kova paikka lopettaa se itte kun sen pää oli osin murskana… kissa oli jo lähes kuuro ja ei ilmeisestikään kuullut starttaamista ja ilmeisestikin makoili auton alla. Beagle kuoli vanhuuteen ja päätettiin ettei meille enää lemmikkejä. Mut yks koira nuolee tossa soffalla muniaan… jaksamista menetykseen!!
Perustin ikäänkuin muistotilin isäni muistolle joka kuoli vain 64-vuotiaana viime elokuussa eikä ehtinyt olla aivan vuottakaan eläkkeellä. Teki kunnioitetun lähemmäs 40 vuoden työuran erään pienen pirkanmaalaisen kaupungin Työpäällikkönä. On ollut myöskin intohimoinen Tapparan kannattaja jo nuoruudestaan lähtien. On näitä menetyksiä nyt ollut kun isän kuolemasta 2 päivän kuluttua myös mun äidin veli (mun kummieno) kuoli haimasyöpään eli hautajaisia riitti viime syksynä. Lisäksi meni vielä perheen molemmat koirat viime vuoden aikana.
Hyvä muusikko, voimia perheelle.
Walter Gretzky kuollut.
Yhdessä kiekkomaailman isossa sensaatiossa (Miracle on Ice) mukana ollut Mark Pavelich on nukkunut pois,
Taas lähti yks. Mulle iso nimi. ViT utt aa. Onneks helvetissä on lämmintä.
Ääh. Syöpä se ei vaan armahda ketään. Kepeät mullat!
Tämä kolahti kovasti!
Entombed on ollut Left hand path levystä asti minulle Death Metal bändi numero yksi. Livenä käyty kattoo toistakymmentä kertaa ja keikat oli aina helvetin kovia.
Hiljaiseksi vetää.
RIP LG.
Wolverine Blues lähti täällä soimaan saman tien. Enska oli kyllä kova pumppu, harmi ettei tullut nähtyä livenä.
Pentti Lasanen, hyvä ja rento esiintyjä. Oli niitä esiintyjiä estraadilla, jotka toivat mukanaan hyväntuulisuutta. Kommentoin tätä lähinnä sen vuoksi, että Lasanen oli äitini ehdottomia suosikkeja. Ja onhan se todettava, että ei hän väärässä ollut. Lasasessa oli jotain spesiaalia.
Legendaarinen brittiläinen F1-selostaja Murray Walker on kuollut 97-vuotiaana: