Samaa olen itsekin ihmetellyt. Kuntapäätöksille epätyypillistä aloittaa oikeat hommat näin nopeasti päätöksen jälkeen (tai nopeasti ja nopeasti - onhan tässä useampi vuosi vatvottu, mutta kuitenkin). Yksi syy on varmasti, se että kun hommat aloitetaan heti niin seuraavan valtuuston saumat perua päätös on hyvin pieni. PS:n yksi suuri vaaliteema tuntuu olevan ratikkapäätöksen kumoaminen. Ainakin Hervannan valtaväylällä on usemapi mainos, jossa sanotaan, että ajetaan nyssellä eikä ratikalla.
Itse olen olen perus päättämätön itseni, mutta kuitenkin ratikan kannalle kallistuva.
Myös tunnelityömaa alkoi välittömästi - päätöstä seuraavana aamuna klo 07:00 oli täysi tohina päällä. Pienempiä puskia oli parturoitu jo ennakkoon.
Vähän projektien ajoittaminen tässä huolestuttaa ja nimenomaan Tampereen pääväylien liikenteen kannalta. Tunnelin jälkihommat ovat vielä kesken, joka vaikuttaa Paasikiventiellä. Ratinan ostoskeskus on kesken ja vaikuttaa sillalla. Ja nyt sitten ratikka vaikuttaa ainakin Hervannan valtaväylällä ja Pyynikintorilla.
Jotenkin tuntuu siltä, että olisiko kannattanut saada noi vanhat montut valmiiksi, ennen kun avataan uudet. Ratikan suhteen olen avoimen neutraali. Sopisi tämänhetkiseen työmatkaan kyllä täydellisesti, ovelta ovelle.
2 tykkäystä
Itselle oli suuri yllätys että ratikkakiskot tarvitsee tilata Luxemburgista asti, eikä niitä valmisteta Suomessa.
1 tykkäys
Niin sitä ajatellaan erilailla 
Itse olisin suuresti hämmästynyt jos olisi kotimaan tuotantoa. Jopa kotimaisesta raudasta olisi nostattanut ihmetystä. Täällähän on viety halpamaihin kaikki tuommonen tekeminen… tai sitten vaan lopetettu. Ihme kun niitä vaunuja edelleen nysvätään täällä…liekö kauppapolitiikka mukana.
Vaunuissa varmaan ratkaisevin tekijä on toimintavarmuus. Italiasta tilatut junat toimivat joskus ja jouluna, kun samaan aikaan Kajaanissa valmistetut ratikat kolistelevat pitkin katuja vuoden jokaisena päivänä.
6 tykkäystä
Jopa rautatiekisko on sellainen, ettei Suomessa valmistusta ole katsottu kannattavaksi, viimeiset kai Imatralla Ovakolla. Kiskokaan ei ole niin helppo tuote kuin ajattelisi: esim. liian pehmeä terässeos tietysti kuluu liian nopeasti, mutta liian kova taas kuluttaa kaluston pyörät. Ratikankin kannalta voi olla ihan hyvä, että kisko ostetaan sieltä, missä sitä tehdään paljon ja sen käyttäytymisestä ja kulumisesta tehdään tieteellistäkin tutkimusta.
Kalustopuolella vaunuvalinta oli onnistunut: vaunu on teknisesti edistynyt, kehitystyö on tehty Helsingin kaupungin kanssa (huom. Helsingin haastava rataverkko ja pohjoiset olosuhteet) ja käyttökokemuksiakin alkaa jo olla. Kaiken kukkuraksi vaunut valmistetaankin Suomessa. Ei ole sattumaa, että Skoda halusi ostaa Transtechin.
2 tykkäystä
Toimintavarmuus on aivan oikea pointti. Rautatiepuolella seikkailtiin hieman Pendolinojen kanssa, mutta senjälkeisissä hankinnoissa mm. vaatimus toiminnasta -40 C lämpötilassa on tuottanut ainakin varsin hyvät kaksikerrosvaunut ja Siemens Vectroneillakin (eli VR:n uudet hybridiveturit, sekä sähkö että pieni apukone) on tästä näyttöjä ainakin Pohjois-Ruotsista.
Tarina kertoo, ettei Pendoilla ollut Suomeen tullessaan edes talvikunnossapito-ohjelmaa. Luotettavuusongelmat on kuitenkin tässä 15 vuoden aikana jo ratkaistu varsin pitkälle, joten niistäkin on saatu kovalla työllä jo melko hyviä. Lisää niitä tuskin silti hankitaan, todennäköisemmin ohjausvaunuja sekä lisää 2-kerroskalustoa.
1 tykkäys
Kuinka vaunujen tekniset speksit laaditaan on kaiken ao. Göteborgissa tilattiin kymmeniä uusia raitiovaunuja Italiasta joiden suunnittelussa ei ole Pohjoismaiden erityisolosuhteita otettu huomioon. Näin vaunujen pohjissa olikin hometta ensimmäisen talven jälkeen. Työryhmässä pitää olla osaamista katuihin olosuhteisiin. Jos sitä ei löydy, sitä täytyy hankkia, joko Kanadasta tai Siperiasta.
Tässä yksi syy miksi olen pohtinut tuon ratikka-hankkeen mielekkyyttä. Robottibussien yleistyminen on nimittäin ihan nurkan takana. Aluksi robottibussien suunnitellaan toimivan liityntäliikenteessä eli matkalla kotoa ratikkapysäkille.
– Esimerkiksi Hervannassa kaikki on noin kilometrin säteellä tulevasta raitiotielinjauksesta, joten siinä on aika optimaalinen paikka tarjota robottibusseilla lyhyttä syöttöliikennettä raitiotielle, sanoo WSP Finlandin suunnittelija Riku Huhta.
1 tykkäys
Itse en usko vielä vähään aikaan robottibissien tuloon. Oli nuuten huvittava juttu tuossa artikkelissa, että yksi kolmesta olisi valmis maksamaan ylimääräistä robottibussilla matkustamisesta. Miksi ihmeessä?
Siltikin teknologiamurroksen kynnyksellä vanhan ja merkittävästi kalliin ratikan rakentaminen oli typerä päätös.
Hyvä kysymys. Itse liputan automisaation puolesta juuri siitä syystä, että hinnat laskisivat. Ei automaattisesti liikkuva bussi tai juna ole sen ihmeellisempi, kuin ihmisen ohjaama, jotta siitä maksaisi yhtään lisää. Toki jos tulee aina, kun sitä kutsut niin nostanee hintoja, mutta ei pelkän automisaation sitä pitäisi tehdä.
Täytyy nostaa vielä toinen pointti jutusta. Eikös ratikan pitänyt nopeuttaa liikennettä keskustaan? En ennusta kovin suurta innostusta käyttää sylttöliikennettä, jos on oma auto käytössä.
Robottibussien yleistymisen tiellä on vielä Suomen talvi eli siltä osin vaatii vielä muutamien vuosien kehityksen:(http://utain.uta.fi/ilmiöt/robottibussit-eivät-pärjää-suomen-talvessa).
Tosin mikä estää myös raitiovaunujen automatisoinnin tulevaisuudessa… Helsingissähän on jokusen vuoden koitettu Metron automatisointia kalliilla, mutta veikkaan, että Tampere onnistuisi siinäkin paremmin (… Vähän kuin lätkässä ;)).
1 tykkäys
Matka keskustan ja hervannan välillä lienee sujuvampi että sikäli se nopeutuu.
1 tykkäys
Kyllä minä ainakin Helsingissä suosin ratikkaa mieluummin kuin bussia. On yleensä aikataulussa, ei juutu ruuhkaan ja ylipäätään käyttö on sujuvampaa. Tosin osasyy tälle on että ratikkaan voi nousta kaikista ovista, en tiedä kuinka Tampereella tulee olemaan.
Nopeutuuko? Itse en tiedä. Puhuin juuri siskoni ja hänen miehensä kanssa, jotka asuvat pääkaupunkiseudulla ja käyttävät jonkin verran julkisia. Ihmettelivät kovasti, miten ratikka vedetään hervantaan asti, koska on niin hidas laite. Eikö ratikkakin kuitenkin pääsääntöisesti kulje bussikaistalla. Ydinkeskustassa ratikka onkin näppärä peli. Siis Tuulensuun ja rautatieaseman välissä.
Täytyy myöntää että en ihan 100% varma ole mutta äkkiseltään ajattelis että ne kiskot on ihan oma kaistansa ja siitä syystä kulku olis nopeampaa.
Taitaa olla tuo ratikka semmonen laitos että niin puoltajille kun vastustajillekin löytyy kyllä ne seikat jotka ihan ehdottomasti todistaa että on kyllä aivan hyvä/paska hanke.
Ratikalle tulee käsittääkseni omakaista ja on siten jouheva. Mutta tottakai omalla autolla pääsee nopeammin Hervannan valtaväylää, kuin Toskalan Vesa välikaasua antaen.
1 tykkäys
Ratikkaan voi kulkea Helsingin tyyliin joka ovesta eli kulku sisään ja ulos pysäkillä nopeutuu busseihin verrattuna.
1 tykkäys
Seitsemääkymppiä kulkee Tampereen ratikka, joten valtaväylälläkin se pysyy liikenteen mukana.
Ratikassa ei ole minusta muuta moitittavaa kuin tähtitieteellinen hinta, joka saattaa kaupungin talouden lopullisesti kuralle.