Näen aika paljon unia. Välillä muistan ne, välillä en. Toisinaan unet liittyvät Tapparaan. Vanhalle palstalle olen laittanutkin muutamia uniani. Kun niitä lueskelin, osa muistui jopa aika elävänäkin mieleeni. Tässä otteita:
Tappara järjesti jonkinlaisen puoluekokouksen tyyppisen tapahtuman Hakametsän jäähallissa. Siellä oli oma lavansa esiintyjille. Yleisöä oli paljon. Eri tyypit pitivät puheita ja bändikin soitti musiikkia. Kaikilla oli mukavaa. Screenillä näytettiin hienoja pätkiä historiasta.
Seuraavaksi olen Hakametsän parkkipaikalla. Tapparan tapahtuma on ohi. Tällä kertaa Ilves on järjestämässä samanlaista tilaisuutta. Ajattelen, että voisin mennä vakoileen tapahtumaa ja postata siitä tänne palstalle. Livahdan sisään. Koko ajan pelkään, että paljastun. Ajattelen, että jäisin kiinni heti, jos joku kysyisi mitä tahansa Ilvekseen liittyvää tietoa, joka pitäisi tietää.
Yritän myös kirjoittaa palstalle viestiä. Puhelimeni ruutu on helvetin kirkas ja Tapparan logo näkyy todella selkeästi. Peittelen puhelintani. Aina kun joku lähestyy, käynnistän jonkin toisen sovelluksen hämäykseksi. Mutta jostain syystä palsta aina palaa pyytämättä näytölle. Aivan kuin puhelimeni haluaisi paljastaa minut. En kuitenkaan jää kiinni, mutta viesti ulkomaailmaan taitaa jäädä kirjoittamatta. Minun piti kirjoittaa älyttömän pienestä yleisömäärästä.
Ilveksellä on bändin sijaan pianisti. Törmään pianoon, joka on piilossa verhon takana. Taas pelkään, että jään kiinni. En jää. Show alkaa.
Ilveksen ex-kuuluttaja vetää ensimmäisen setin. En tiedä hänen nimeään, enkä ulkonäköään, mutta tiedän kenestä on kyse. Nykyään (tässä unessa) hän on Ilveksen toiminnanjohtaja. Hän puhuu mikkiin ja yleisö hurraa. Seuraavaksi laitetaan “25 kohtaa” sisältävä Ilves-video pyöriin. Video siis koostuu 25 pätkästä ja sketsistä. Ja ne kaikki liittyy Tapparan haukkumiseen. Ilvestä ei edes mainita. Jotain porkkanaläppää ja tietenkin Kummelit. Mutta Kummelit puhuvat kuin olisivat aivohalvauksen saaneet, enkä ymmärrä niiden puhetta. Yleisö kuitenkin hurraa. Kummelit-pätkä on kuvattu Peltolammilla.
Katson Ilveksen kuuluttajaa ja hän on ylpeä ja onnen kyynelissä.
Koittakaapas nyt rauhoittua. Tähän pari Super Mario Toad hymiötä. En usko, että kenenkään unet sen rauhallisempia on. Joskus ne vaan jää niin perkaleen elävästi mieleen. Ja Tappara kuitenkin aika keskeisesti pyörii päivittäisessä tekemisessä, niin kai ne unet sieltä tulee.
Nyt osui sitten meikänkin kohdalle astetta oudompi Tappara-uni.
Tampereen paikallispuolivälieräsarja oli taas toteutunut ja edennyt seitsemänteen peliin. Seiskapeli oltiin kuitenkin siirretty pelattavaksi Ratinaan. Paikalle oli saapunut Tappara- ja Ilvesfanien lisäksi ukrainalaisia/serbialaisia jalkapallo(?)faneja, jotka pitivät ääntä Osaston ja SO:n istuessa hiljaa paikallaan. Itse peli oli kahden erän jälkeen tilanteessa 1-1. Lähdin kuitenkin jostain syystä kahden erän jälkeen pois. Saavuin kotiin ja avasin Liiga.fi:n tulosseurannan ja järkytyin. Peli oli päättynyt 1-6. Tuloksesta oudomman teki se, että varsinainen peliaika päättyi lukemiin 1-3, mutta mentiin siltiin jatkoerään. Sielläkin Ilves oli saanut iskeä kolme maalia ennen kuin peli vihellettiin päättyneeksi. Ja kaiken lisäksi ko. peli pelattiin jostain syystä jo lokakuussa.
Ai että kun jäi kyrsimään viimeöinen uni.
Näin unta, että pelattiin HPK:ta vastaan jotai playoff-ottelua, en tiedä oliko semit, välierät vai finaali. Kyseinen peli meni jatkoille tilanteessa 1-1. Katselin kaksi jatkoerää eli 100 minuuttia oli pelattu. Sitten yhtäkkiä heräsin ja vielä 17 minuuttia ennen herätyskelloa. Nyt vaivaa, että kuinka peli lopun viimein päättyi. Toivottavasti voitettiin
Olin unessani jonkun sortin retkellä, mutta Tappara-aiheista oli palatessani takaisin. Tappara hävisi puolivälierät SaiPalle tylysti neljässä pelissä. Sarjasta päällimmäisenä tilanteena puhutti J.Karjalaisen vetämä poikkari vastapalloon SaiPan miestä päähän. Tero Lehterää pidettiin aivan ylivertaisena taktisena nerona. SaiPan eka maali sarjassa tuli heti keskialoituksesta, kun Tapparan pakit jäivät seisomaan paikoilleen, menettivät kiekon ja SaiPa pääsi 2-0 vastaan. Eme laukoi logoon ja Nättinen lapioi karat sisään. Muut välieriin selvinneet joukkueet olivat HPK, KalPa ja Pelicans.
Pyörin näemmä aika paljon sängyssä. Päätän raporttini tähän.
Onkohan tämä tappio SaiPalle seurausta sille, kun alkuviikosta näin unta, jossa Rautakorpi kertoi Tapparan siirtyvän “moderniin kolmen kentällisen eli kymmenen pelaajan peluuttamiseen”?
Näin unta, että Otto Rauhala antoi jäätävän kirppusyötön kahden vastustajan yli suoraan kaverin lapaan, joka nosti kiekon maaliin. Mika Saukkonen selostamossa sekosi aivan täydellisesti tästä suorituksesta. Olin Hakametsässä katsomassa peliä, joten ihan varma en ole, miten Saukkosen kuulin. Otto Rauhala oli muuten kehonkoostumukseltaan lähempänä Bull Mentulaa kuin itseään. Jäätävä kolmio.
Näin unta, että meidän uusi ykkössentteri oli itse eläkkeeltä paluun tehnyt Janne Ojanen. Epäilin itse kovasti riittääkö taso, mutta Iso 8 dominoi kenttätapahtumia miten tahtoi. Saisivat jo julkaista sen sentterihankinnan, kun tulee jo uniin.
Alkaa käydä sentteritilanne munkin psyykeen päälle. Jokunen päivä sitten näin unta jossa Petri Kääriäisen juontamassa tilaisuudessa Pirkkalan Suupantorilta julkaistiin kolme uutta pelaajaa, joita Kääriäinen väitti kaikkia senttereiksi. Joona Voutilainen, Timo Jutila ja Jani Lajunen kävelivät paikalle lätkäkassien kanssa lentokentän suunnalta ja yleisö hurrasi.
Näin unta, että Tapparaan tulee kaksi hyökkääjää. Sukunimet kantavat englantilaisen aamiaismajoituksen kirjaimia.
Ja haluan korostaa, että näin oikeasti unta.
-Olin päiväunilla töiden jälkeen ja näin unessa, että Tapparaan siirtyy B&B. Avasin linkin ja siellä luki, että bjorkstrand kookoosta ja boychuk slovan bratislavasta siirtyy Tapparaan.-
Sitten heräsin.
Ilmeisesti lukenut liikaa kipinävahtia.
Ps. Edellisenä yönä ratkoin liuoslaskuja unissani.
Taas pelattiin SaiPaa vastaan kvartseja ja vaikeaa on. SaiPa karkasi heti 2-0-johtoon. Tappara onnistui kolmospelin voittamaan, mutta viidenteen lähdettiin SaiPan 3-1-johdosta.
SaiPa karkasi ottelussa 2-0-johtoon. MJärvinen kavensi maalinedustalta tilanteeksi 2-1, mutta SaiPa kuittasi heti 3-1:een. Tappara pyöritti raivoisasti kolmoserässä, mutta mistään ei saatu maalia. Suurin osa väestä oli jo lähtenyt, kun pari minuuttia ennen loppua Nenonen kavensi pelin tulisella one timerilla 3-2:een. Usko oli silti jo loppua, kunnes aivan viime sekunneilla Peltola heitti maalin edessä pari SaiPan gorillaa niskasta ja pyöräytti irtokiekon miltei nollakulmasta käytännössä tyhjään rysään.
Jatkoaika päättyi nopeasti, kun Tappara napautti jälleen tulisella onetimerilla (en muista oliko tässäkin Nenonen) kiekon reppuun. Japa meni vielä tarkistamaan, sillä kiekko tuli takaraudasta ulos. Erikoista oli, että Japa meni puhelimeen entiseen maalituomarin koppiin, jossa olivat myös Rautakorpi ja Tuononen. Maali hyväksyttiin, lähdin hallilta ja heräsin.
Pidän tätä unta uskottavampana kuin edellistä. (141 sanaa)
Joo. Kaksi osaottelusa meidän ja naapurin välisessä sarjassa nyt takana. Tilanne 1-1. Ilveksen joukkue täynnä täysin nuoria, täysin tuntemattomia nimiä. Heräsin, kun vastustaja tuli sarjassa tasoihin ja Lajusen veljekset pyörittelivät päätään meidän vaihtopenkillä.
Jotain traumoja siitä viime kevään sarjasta on itselle jäänyt. Sen verran usein tämä sama aihe tulee uniin.
Muistan nähneeni jotain kahdeksaa eri unta viime yönä ja yksi niistä oli, että TPS–Tappara-sarja jatkuisi vielä tänään. Sarja meni siis jo 4–0 jopa unessa ja syy sarjan jatkumiselle oli: “no mutku myytiin jo lippuja seuraavaan peliin”. Eli TPS oli myynyt lippuja ennakkoon. Jostain syystä Liiga hyväksyi syyn. Kummallisinta oli, että peli pelattaisiin Hakametsässä.
Viime yöltä: Pelasin Kuuselan ja Laineen sentterinä, kun Lajunen oli sivussa. Lajina oli ilmeisesti enemmänkin jääpallo ja valmentajana oli Hannu Jortikka. Hannu oli aika pehmeä valmentaja ja heitteli lähinnä psykologisia juttuja pelaajille. Pelin edetessä Lajunenkin tuli mukaan ja siirryin liberoksi heittämään pitkiä avauksia hyökkääjille. Lopussa heitin Laineen kanssa jotain läppää samalla kun laitoin lättyjä lapaan.
Vähän vanhempi muistui mieleeni: Olin Hakametsän jäähallissa jollain kierroksella ja löysin hallin uumenista sen Kallu Nummisen -70-luvulla Kanadasta hommaaman kiekkotykin.
Viime yönä näin unta Tapparan tulevan kauden harjoitusottelusta, jota pelattiin Hakametsässä Pelicansia vastaan. Meillä oli Lajunen ja Palola joukkueessa ja Pelsuilla Olli Juolevi. Heljanko oli jostain syystä viime hetkellä purkanut Tapparan kanssa sopimuksen ja siirtynyt HPK:n veskariksi. Tapparan maalilla pelasi joku täysin tuntematon molari. Eräässä vaiheessa peliä tämä kyseinen molari nappasi huikean kopin, johon Rautakorpi totesi kaikkien kuullen, että “se on sitä huikeaa yksilötaitoa” ja koko halli repesi nauramaan, myös Jukka itse.
Olen tässä nyt koettanut prosessoida kyseistä unta koko aamun. Saa nähdä oliko enneuni.