Itelläki ollu pala kurkussa nää viimeset 3v. Nää kärppä sarjat on aina ollu sitä et “taasko tässä käy näin”. Välillä joutunu sulkemaan telkkarin ku ei oo kestäny sitä jännitystä. Ku olin kattomas sitä tappara- lukko sarjan viimestä peliä nii katoin siel anniskelu alueella niitä vanhoja herroja joilla haalistuneet tappara fanipaidat päällä et jumalauta ne on kokenu paljo siel hallilla. Mutta tää kevät on meidän ja räjäytetää tää foorumi sitteku loppusummeri soi ja ollaan mestareita.
Huomenna on iso päivä. Lähdetään siitä, että 24h kuluttua neljän vuoden trauma Kärppien osalta on lääkitty ja voitettu.
Kyllähän se niin on, että mestaruus pyyhkisi nämä viime vuosien traumat mielestä. Muuttaisi ne ikäänkuin osaksi tarinaa kohti sitä lopullista huipentumista. Nyt kun en pysty katsomaan koosteita edes voitetuista playoff-otteluista viime vuosilta. Sattuu.
Avaus oli hieno.
Ostan jokaisen sanan ihan alkua lukuunottamatta.
Ensimmäinen Tapparatakki ( sininen, jossa valkoiset hiat ) haettiin äiteen kanssa Stockalta olisikohan ollut 1968 ja sen jälkeen se oli menoa.
Ensimmäiset kunnon taistelut Tapparan puolesta oli 70-luvun alussa talvisin Aleksanterin koulun pihassa, kun jääkentän aurattujen lumien kasasta välituntisin kisattiin kukkulan kuningasta ilvasläisiä vastaan ja tulihan sitä junnuissa pelattuakin.
Nyt viime vuosien aikana on liian monta kertaa loppunut kausi Jukka Peltolan lasittuneen katseen fiilisten tapaisiin tunnelmiin myös täällä päässä.
Ei tänä vuonna. Kiitos.
En tiedä pettääkö pumppu vai mielenterveys, jos nyt ei tätä viedä päätyyn.
No nyt on asiaketju! Välillä hyvä päästää vähän höyryjä… Kyllä nää viime vuodet on ollut todella rankkoja, mutta onneks nykyään ymmärtää peliä paremmin ku teininä, ni osaa vähän nähdä tulosten taakse.
Se, jos toinen joukkue on parempi ja ottaa ansaitun voiton, ei tunnu nykyään läheskään niin pahalta ku aiemmin. Pahin tilanne on se, että ratkaisumaalin tekee väärä joukkue jollain räkäsellä siniviivasuupaisulla sattuu ihan sikana.
Usein jääkiekossa paras voittaa kannun. Oulun ryöstöretken jälkeen luotto on edelleen kova. Tänä vuonna Me juhlitaan keväällä!
Huhhuh ja huh… Ei tätä kestä terveenkään miehen pumppu tätä menoa! Toissapäivänä jatkoajalla Haapalan maalin aikaan/ jälkeen aivan tajuton fiilis!!! Kotona hypin tasajalkaa, huusin, juoksin ympyrää ja hakkasin käsiä. Koira pelästy, vaimo pelästy ja lapset pelästy… Tunne siitä asti, että nyt katkeaa kotona! Tappara ei vaan voi hävitä tänään, vaikka Kärpät pelaisi kuinka hyvin…
Koko päivän odottanut, että koska pääsee hallille. Ihan täpinöissä töissäkin eikä mistään tullut mitään. Hallille päästyä fiilis vaan nousi ja oli levollinen olo… Peli alkoi ja eka erä vähän laski fiilistä, kun näytti ettei saada peliä oikein aukeen ollenkaan. Toinen erä laski fiilistä entisestään 0-2 ja mietin että perkele taasko game7. Kolmas erä ja eka kymppi, taas laski fiilis, ylivoimia ei pystytty hyödyntään. Nyt näytti jo todella huonolta. Hetken päästä Plastino iskee, fiilis nousee ja heti toivonkipinä, että vielä tullaan tasoihin. 10sek ennen loppua ajatus, että no niin tais olla tässä. Laineelle kiekko ja PAM! Ai jumalauta mikä tunne!!! Huusin itseni melkein tajuttomaksi!! Erätauolla taas fiilis, että nyt tää on meidän peli! Ei vaan voi hävitä ton nousun jälkeen! Jatkoajalla olikin alun jälkeen puolisekavat tunnetilat… Kärppien pidempien pyörityksien aikana en voinut katsoa ja pyörälän maalia en nähnyt. Kuulin kohauksen, avasin silmät ja näen kuinka kärppien vaihtopenkki riemuitsee. Siitä sitten autolle takki ja pää tyhjänä. Kotimatkalla taas ajatus, että perkele näinkö taas kävi!! Tällä hetkellä taas ajatus, että josko sittenkin…
Saa perkele luvan olla viimeinen Kärppä-sarja muutamaan vuoteen! Ja vaikka kuinka mainostetaan game sevenin hienoutta niin saisi nekin jo riittää!
Ja jotta joku ei ymmärrä väärin niin tämä ei ollut mikään pessimistinen itku vaan kertomus siitä miten ne omat tunnetilat voi heitellä rakkaan joukkueemme edesottamuksia seuratessa.
Tuntuu aivan järkyttävän pahalta. Toivoa täynnä lähdin kotoa klo:13:35 kohti Hakametsää. Ensimmäisen erän jälkeen olin varma, että Tappara hoitaa homman kotiin. Oltiin pelin päällä ja luotiin enemmän maalipaikkoja.
Toisella erätauolla olin ihmeissäni ja otin korjaussarjaa epäuskooni. Kärpät oli tehnyt 2 maalia meidän virheistä ja peliote oli kadonnut täysin erätauolla.
Kolmas erä meni tuskailessa ylivoiman tehottomuutta kunnes muovi-Nick sai kiekon torjunnan läpi nuottaan. Katsoin kelloon, että 8 minuuttia aikaa. Tuli Tapparalle ylivoimaa, mutta ei saatu pakotettua neliöta kasaan ja luotua maalipaikkaa. Tuska kasvoi kunnes taivaan lahjana Pate meitä armahti. Olo oli aivan mahtava ja hymy herkässä,
Jatkoerä alkoi hyvin ja Tappara loi maalipaikkoja. Oli puolittaista läpiajoa ja hyviä tontteja pistää hillopurkin viereen ylähyllylle. 13,5 minuuttia jaksettiin ja sen jälkeen odotettiin kongin ääntä tai Kärppien maalia. Jälkinmäinen tuli ja harmitusta kestetty 4,5 tuntia.
Rehellisesti sanoen en usko 7 pelin ryöstöön Oulussa, kun historia ei sitä millään lailla tue. Lisäksi uskon, että Tapparan sotureiden kuntopohja on kehnompi kuin Oululaisten. Tänään vedän suojakännin unien jälkeen, toivon parasta ja katson pelin ruudusta.
Pekka Jormakan positiivinen Twiitti: Game7! Huoli pois. Tappara ei oo kahteen vuoteen hävinnyt sitä semifinaaleissa!
Toisaalta Kärpätkään ei ole niitä hävinnyt:cold_sweat:
Joku kärppäpelko joukkueella tuntuu olevan, sen verran tärinää eilen oli. Huonot syötöt ja huolimattomuus meni mielestäni jännäämisen piikkiin. Se että eilen jatkoaika oli tuskaa pistää enemmän mietteliääksi. Samaan aikaan kun Kukkonen pelaa 30+ minuutteja per matsi ja suorittaa tasaisesti, meidän KHL-apu Mäntylä pelaa tilanteissa flegusti tasaisella peluutuksella. Pahasti näyttää, että Kärpillä tehdään jotain paremmin kestävyysharjoittelussa.
Aikaisemmin itselle tuli uskoteltua, että Kärppien voitot viime vuosilta oli vaan säkästä kiinni, mutta jos ny 3. kerran köniin tulee niin pakko se on myöntää, että paremmille hävittiin.
Kuitenkin ennen sitä: illalla mahdollisuus iskeä kärppäpelko riekaleiksi ja käydä nappaamassa kannu ifkiläisiltä. Kokeneiden kaverien pitää vaan ottaa roolia. Laine kantaa liikaa tällä hetkellä.
Uskoa löytyy täältä kunhan Tapparan peli näyttää omalta itseltään. Ei pelkoa, ei väsymystä. Mutta kävi miten kävi, on tää ollut hieno kevät taas. Kärppiäkin alkanut ihailla pelkän inhon sijaan, kun ovat tuolla rasituksella noin hyvin pelanneet. Kiitos molemmille joukkueille tästä sarjasta ennen viimeistä osaa!
P.S. Jos taas jatkoilla hävitään seiskapeli, niin kipeää tulee tekemään… Mut oon valmis sen riskeeraan, jos vaihtoehtona on ko. pelin voittaminen jatkoilla. Sillä annettaisiin kunnolla takaisin Kärpille ja saisivat pohjoisetkin fanit fiilistellä sitä tunnetta (vaikkei finaali olekaan).
On tää jotenkin karmeaa seurata. Ei tunnu yhtään kivalta, vika varmaan omassa päässä kun tämänhän tosiaan pitäisi olla sitä “hienoa kevättä”.
Eilen ei tosin pelin jälkeen ottanut päähän yhtä paljon kuin edellisen kotipelin jälkeen. Kai jatkuvaan pettymiseen tottuu. Pelin aikana kauheinta on kun huomaa, että nyt on pojat väsyneitä, kohta tulee maali ja hävitään. Ja sitten se tulee, kuin hidastettuna filminä.
Parasta on, että tämä kidutus on tavalla tai toisella ohi vielä tämän vuorokauden puolella (toivottavasti).
Joko helpottaa? ![]()
Onnea finaalipaikasta!
Kiitos. Ja kiitos itelles, hieno jäsen tällä palstalla!
Psykiatrin aika peruttu. Ja perheterapeutti. Seuraavat pari yötä saa nukkua taas hyvillä mielin.
Kyllä tämä paljon helpottaa. Vielä on se finaalitrauma selätettävä ennen kui voi viettää kesän rauhassa ![]()
Ei tunnu miltään, ENÄÄ ![]()
Suojakänni auttoi ja fiilis on mahtava.
Ylpeä saa olla nyt. Oli hyvä peli Tapparalta ja lähes mestaruudelta (omassa nupissa) tuntuva välieräsarjan voitto. Tulee miälenkiintone hifk-TAPPARA Finaalisarja. Hyvä fiilis!
Voisiko ylläpitäjä nyt deletoida tämän ketjun.
Kaikki on hyvin.
Mörkö osoittautui tavalliseksi kuolevaiseksi.
Pakko sanoa
Vaikka tulisi turpaan finaalissa niin muistakaa: ollaan finaalissa 4 kertaa peräkkäin ja kolme eri vastusta.
Aina voi avata uuden ketjun, jossa saa vapaasti kuvailla Tapparan aiheuttamaa euforiaa, jos siltä tuntuu ![]()
Älkää nyt vielä alkako ketjua deletoimaan!
Voi olla, että finaalienkin aikana joutuu tuntojansa purkamaan kirjallisessa muodossa. ![]()