Tappara roster 2017-18

Mitkä mestaruudet? Jos haluaa olla ilkeä voisi sanoa. Yksi mestaruus 2003. Mutta joo ymmärrän pointtisi. Lähinnä juuri sitä mitä peterrakin tuossa sanoi, niin me ei tällä hetkellä mennä eteenpäin prosessissa, vaan lähinnä jäädään lisää päävastustajiin nähden ja joukkue alisuorittaa yksilöinäkin. Näkisin että on aihetta antaa kritiikkiä.
Mihin on hävinnyt Zaborsky, Nurmi, Kemiläinen yms…

1 tykkäys

Juu, varmasti on visio. Ja varmasti olet oikeassa pelitavallisten seikkojen suhteen. Faktaa kuitenkin on se, ettei Rautakorven joukkueet ole ikinä olleet parhaimmillaan syksyllä, joten syytä on antaa Rautakorvelle edes yksi kevät aikaa näyttää, minkälaiseen iskuun joukkueensa saa. Rautakorvella on omat puutteensa, kuten jokaisella valmentajalla, hänellä on kuitenkin vastapainona kovia saavutuksia valmentajana.

Kritiikkiä on ehdottomasti, mutta ei Rautakorpea voi oikeasti tuomita yhden syksyn perusteella, vaikka valmentaakin joukkueen alakanttiin sijalle 3 tässä vaiheessa. Mestaruudet, kyllä, vaikka on vain yhden voittanut, on silti ollut viimeisenä siitä taistelemassa monta kertaa. Olen usein itsekin kironnut Rautakorven päätöksiä ja Rautakorven valmentamaa peliä, usein se kuitenkin toimii keväällä. En usko yhtään vähempään nytkään.

1 tykkäys

Ja sitä en @peterra ymmärrä yksittäisenä pointtina, että Tapparan pitäisi pelata kiekolla ja nostat Zaborskyn esimerkiksi. Kiekollisuudesta olen samaa mieltä, mutta sitten taas et näe, että Jasun tilalla pelintekijä auttaisi mitään. Minun mielestäni se auttaisi paljonkin juurikin kiekon pitämiseen ja pelinrakenteluun.

Niin. Zaborsky kärsii kahdesta asiasta:

-kiekottomana puskeminen johti huonoon alkukauteen → CHECK
-kiekollisuuden lisääminen johti siihen, että Zaborsky alkoi väläytellä → CHECK
→ kiekottomuus on johtanut heikentyneeseen itsevarmuuteen ja heikentynyt itsevarmuus taas johtaa uudestaan kiekottomuuteen, kun saa kiekon → CHECK

En suostu sitomaan Zaborskyn alisuorittamista ketjukavereihin vaan yksinkertaisesti siihen, että ketjureaktio lähti väärään suuntaan jo alkukaudella. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kuten hyvin tiedämme muutoksen tekeminen kesken kauden ei ole helppoa. Sama juttu Savinaisella oli ekalla kaudella Tapparassa, vertyi joskus jouluna.

Sanotaan edelleen se, että kysymys on ketjureaktiosta. Tällä hetkellä useamman pelaajan alisuorittaminen on ketjureaktio jostakin, joka on mennyt pieleen. Tilanne oikenee varmasti kauden edetessä, mutta juuri tähän hetkeen syyllinen alemmuustilaan ei ole Jasu. Irtisanoudun Jasun syyttämisestä, vaikka hän väärässä ketjussa pelaakin. Joukkueen sisälläkin on riittävästi liikutettavia palasia ja pelkään uusien hankintojen tai hankinnan ainoastaan johtavan epäoikeudenmukaisuuden kokemuksiin joukkueen sisällä.

2 tykkäystä

Niin, ei yksi sentteri kaikkis ongelmia ratkaise, mutta juuri Zaborskylle valtavana apuna näkisin. Enkä minäkään syytä Jasua, pelaa väärässä paikassa, mutta tekee parhaansa joukkueen eteen, huikea pelaaja jonka vahvuudet eivät sovellu nykyiseen rooliin. No, sen näemme aikanaan jos Zaborsky uuden sentterin saa.

5 tykkäystä

Eikös Savinaisella ja Zabolla molemmilla ollut jonkinlaista isompaa vammaa Tapparaa edeltävällä kaudella?
Piti oikein tarkistaa Zabon sopimuksen pituus ja kappas, sopimus päättyy 2019.
http://www.tappara.fi/liiga/joukkue/tomas-zaborsky/

Minun kohdaltani Zabon tehottomuuden arvostelu loppui tähän.
Jos ei keväällä, niin sitten ensi kaudella.
Kiva että rosterissa on näitä projektipelaajiakin…:laughing:

6 tykkäystä

Olen koittanut pitää Foliohatun tänä vuonna kaapissa. Nyt varmaan ottaa se esiin. En ole laskenut mutta tuntuu että oikeastaan kukaan koko joukkueesta ei ole mukavuus alueella. Alle kymmenen nyt kuitenkin, pari pakkia, jokunen hyökkääjä. Jukka tunnetusti toisinaan ylikorostaa tiettyjä asioita pelissä että saa pelin jotain muuta osiota harjoitettua sitä kautta. Olisiko niin että nyt valmennus ylikorostaa tuota epämukavuutta pelitavalla, samalla tietysti opitaan jotain outoa nopeaa pelitapaa selkärankaan mikä ei nyt kokonaisuudessaan aukea ainakaan minulle. Tai no, ennenkin Jukan joukkueessa heitetty pitkäpäätyyn ja perään. Kesällä muistaakseni puhuttiin että pelaaja on keskiössä ja yksilöitä kehitetään. Puhuttiin kyllä sitten kaikkea muutakin kyllä. Itse olen töissä joutunut tekemään asioita tavoilla mitkä ei ole ollut niitä helpoimpia aina tehdä varsinainen työ, näkemystä ja keinovalikoimaa se on kyllä kasvattanut paljon. Sentterillä tai kahdella on kiirus jos menemme tällä, ehkä, kehittävällä tavalla jolla olemme sarjassa top-4, mutta jos pelataan peliä mikä olisi helppoa, toisi varmasti enemmän pisteitä ja kaikilla olisi tosi Happy fiilis niin kehittäisikö se yksilöitä. Saisiko lähtevät yksilöt sen toisenkin sopimuksen kovaan liigaan vai sopimuksen Liigaan verorajan jälkeen :thinking: Kärjistäen; Peluuttaako Tapola&Co meidän edustusjoukkuetta tietoisesti väärin runkosarjan aikana pelaajien edun takia? Ja tiedän että tähän on helppo laittaa nauravaa hymiöö ja pyytää samaa mitä oot ite ottanut että saa pään yhtä sekaisin :grin: mutta tämä nyt on vaan jonkinlainen erilainen näkökulma tähän tilanteeseen :kannu: mielessä, ei tämä hetki.

4 tykkäystä

Se nyt on ainakin selvää, että Rautakorpi ja muu valmennus näki alkukaudella ja näkee nytkin pelin ongelmat. Se että Tepsi vie Hakametsässä kiekollista peliä melko selvästi pari erää on sellainen tilanne mihin ei varmasti olla tyytyväisiä ja se ei varmasti ole tavoite. En tiedä mitä Rautakorpi ja muu valmennus tavoittelee, mutta jotain siellä kikkaillaan. Se onnistuvatko viemään Tapparan pitkälle on toinen asia. Ei välttämättä. Mutta sellaista urheilu on. Mikään ei ole varmaa.

4 tykkäystä

Enemmän peli näyttää raskaalta ja tunteettomalta kuin väkinäiseltä. Minusta tuossa on koko ajan kovia vastuksia vastaan aistittavissa viisikkopelin kiekollinen vaje, ei niinkään ylivalmennuksesta johtuva ja ylikontrollina-kaavamaisuutena näkyvä jäykkyys ja väkinäisyys. Vaikka maalinteko on työlästä, on peli työteliästä sinänsä. Mutta eihän kiekko liiku ja peli virtaa kuin hetkittäin. Miksi peli-ilmeessä on kiekollinen vaje? En automaattisesti näkisi edelleenkään kovimpia vastustajia vastaan pelin kiekollista vajetta pelkästään valmennusperäisenä vaan rakennesyihin liittyvänä.

Huippuvastustajien ratkaisuhakuiset kärkiketjut ovat kiekollisesti nimenomaan edellä meidän vastaavia ketjuja. Ero tasoittuu näiden takana. On selvää, että viisikkopelin rakenteen on oltava keväällä nyt nähtyä koostuneempaa. Tämä on varmasti hyvin tiedossa.

1 tykkäys

Tuossa @Tuoppa puki sanoiksi jotain sellaista mitä olen itsekkin pohtinut. Tappara osaa sen viimekeväisen tyylin kyllä. Sen nähtiin lähtevän kohtuu helposti, kun niin halutaan. Nyt halutaan selvästi jotain muuta.

Tapola pyöritti aivan järjetöntä ketjurulettia, koska halusi kaikkien osaavan pelata kaikkien kanssa. Näin ollen vastustaja ei voi halvaannuttaa meitä rikkomalla jonkun tulosyksikön.

Onko nyt jotain samaa säveltä? Vastustaja ei voi opetella meitä niin helposti. Jukka pelaa aina suhteessa vastustajaan. Tekeehän tää vastustajan videovalmentajan työn vaikeaksi, kun opettelee meidän pelitapaa, vain huomatakseen, että viduiks meni.

Varmasti tämä jokatapauksessa palvelee jotain suurempaa suunnitelmaa.

1 tykkäys

Mistä saitilta niitä hampaattomia kanukkeja saa halvalla ja täydellä palautusoikeudella?

1 tykkäys

Näin minäkin haluan uskoa, mutta ihmettelen vaan, miten kiekottoman pelin yliviljely ja ylikorostaminen voisi palvella kiekollisen joukkueen kehitystä. Se on minulle se kuuluisa “mysteeri.”

Ainoa asia, mitä tuo kiekottomuus ainakin lyhyellä aikavälillä näyttäisi tuottavan on pelaajien totaalinen itseluottamuksen mureminen ja peli-ilon katoaminen. En minä ainakaan töissä saa iloa takaisin kuin nappia painamalla, jos sen kerran menetän. Kai jääkiekkoilijat saavat, mutta pidän sitä epätodennäköisenä.

Se on vähän kuin harjoittelisi kirjoittamaan kaunoa ilman kynää. En tiedä, miten se käytännössä palvelee tarkoitusta.

3 tykkäystä

Toronto on viljelly tälläkaudella ns. strech pass juttua. Siinähän pelataan kovalla riskillä, pitkällä syötöllä puolustuksesta hyökkäykseen. Vaatii paljon luistelua ja kamppailua, mutta on törkeän nopea tapa luoda hyökkäys onnistuessaan.

Kai niitä kahta meidänkin pitää harjoitella pelissä, mikäli sellaista halutaan toteuttaa hyvin.

3 tykkäystä

Ans kattoo nyt. Siellä on vielä muutamia pelaajia, joilla on itseluottamuksesta joku prosentti jäljellä. Mitä vähemmän heitä on sitä alisteisemmaksi ja aneemisemmaksi peli muuttuu. Enpä haluaisi kokeilla Tapolan ekan kauden marras-joulukuuta uudestaan. Ei siis sillä, että viitteitä moisesta nyt olisi, mutta tarkoitan vaan, ettei koskaan kannata leikkiä pelaajien itseluottamuksella liian pitkään.

Jos rikkoo jotain, jota ei saakaan enää korjattua matkalla korkeampaan päämäärään voi olla, ettei päästä edes puolimatkaan siitä, mihin oltais pääty noin muuten.

1 tykkäys

Ainakin kärkipelit häviämällä oppii, mitä niiden voittaminen vaatii. Ja palstalla tasonmittaus on selkiyttänyt tason hyvin kirkkaasti. Toinen asia on, että taustasyistä ei ole selkeää näkemystä paitsi ajatus siitä, että Rautakorpi yrittää jotain niin nerokasta (lue:teoreettista), ettei sitä tajua kukaan käytännössä. Tai sitten ei. Pelkkä Rautakorven persoona ei kyllä selitä paljon mitään ja siitäkin toisaalta tunnetaan lähinnä yleiset mielikuvat ja järkähtämättömän kova ulkoinen olemus.

Totuus näkyy totena vasta keväällä. Sitä ennen on maltettava. Huoli on rakennusainetta kaikissa suurissa hankkeissa; ilman sitä huolestuttaa.

3 tykkäystä

Laitan heti alkuun, että Tapparan ollessa 3.sijalla marraskuun lopussa en haluaisi astua negailun miinaan. Mutta.Yllättävän paljon tässäkin ketjussa ollaan syksyn heikkoja jaksoja, pelin yleis-ilmettä ja tappioita päävastustajia vastaan analysoitu pelitavan, reenijumin ja tietty yksittäisten pelaajien piikkiin. Itseäni mietitytti jo kevään isojen julkistamisten ja viimeistään Zaborskyn sopimuksen jälkeen joukkueessa hyökkääjistössä “valuvika”. En nyt tarkoita lähes joka toimittajan syksyllä toisiltaan kopioitua virttä “liian” kovasta rosterista ja sitä kautta jostain hyökkääjistön pelia-aika dilemmasta vaan yksinkertaisesti siitä, minkälaisia uusia pelaajia joukkueeseen hankittiin. Tilastot uudet vs. hankinnat ovat varsin tylyt:

Kuusela 27 ottelua, 5+14 = 19
Peltola 27 ottelua, 10+7= 17
Rauhala 27 ottelua, 3+10= 13
Järvinen, J-M 17 ottelua, 4+ 8= 12
Jasu 27 otttelua, 7+4= 11
Karjalainen 27 ottelua, 8+ 2= 10
Repo 17 ottelua, 5+ 5= 10
Luoto 19 ottelua, 4+4 = 8
Nurmi 19 ottelua, 2+1= 3

Uudet hankinnat:

Järvinen, M 27 ottelua, 3+ 6=9
Zaborsky 27 ottelua, 3+ 5=8
Ojamäki 27 ottelua, 3+ 2=5
Kärki 27 ottelua, 0+1= 1

Eroa korostaa vielä Nurmen, Luodon, JMJ:n ja Revon ottelumäärät. Listalle olisi voinut vielä laittaa Redenbachin, mutta nyt jälkeenpäin sanoisin, että mies oli täysin puhdas stuntti alkukauteen, eikä ollut edes tarkoitus olla pala joukkuetta. Ehkäpä vielä tylympää olisi verrata uusia lähtijöihin. Savinaisen ratkaisukyky, Haapalan pelintekotaito ja Lajusen sentteripelin vertaaminen jäljelle jääneeseen Ojamäki, Zabo, M Järvinen- kolmikkoon ei liene mielekästä. Jälkiviisautta, tulee joku sanomaan varmasti, mutta kyllä kesällä varsinkin joukkueen hyökkäyskalustoa arvioitiin varsin klassisesti vanhat meriiitit (Zabo)+ hypoteesi kehittymisestä (Ojamäki, Kärki, Järvinen) perusteella. Tätä on ilmassa edelleen, koska moni tuntuu ajattelevan, että “tuolla” rosterilla on vaan pakko pärjätä. Fakta on se että, esim viimekauteen verrattuna
Tapparan hyökkäys on heikentynyt. Puolustus on omasta mielestäni vahvistunut ja suorittanut hyvin, mutta ajatusmaailma jossa Lajunen, Haapala, Savinainen- akselin hyökkäyspään panosta siirretään puolustukseen on kaukana realiteeteista.

Edellämainitusta saa varmasti vahvan kritiikin tämän kauden hankintoja kohtaan, mutta en siis missään nimessä olisi ulostamassa yhtään ketään. “Valuvika” jonka mainitsin on hyökkäyksessä laadukkaaseen sentteripeliin kykenevien hyökkääjien määrässä. M Järvisestä ja Jasusta ei ole 1-2 ketjuun tällä hetkellä. Järvinen täyttää oman roolinsa, mutta kokonaisvaltaisuus on JMJ:llä edelleen puutteena ottaamaan urallaan sitä viimeistä steppiä. Rauhala on tällä hetkellä ehkä parhaiten roolitettu keskushyökkääjä ja on omasta mielestäni molempiin suuntiin parempi kuin neljä minuuttia enemmän illassa kellottava Jasu. Jasu onkin heikoiten roolitettu varsinkin 5 vs. 5 pelissä ja saa aloitustaitonsa ansiosta aivan liikaa muita puutteita anteeksi. Karkeasti joukkueessa on yksi 2. sentteri ja kolme 3.- 4 sentteriä. Jos otan värilasit pois ja pyrkisin kääntämään vertailun siten, että asetan Tapparan keskushyökkääjiä TPS: ja JYP:n rosteriin keskelle, en saa mahtumaan kuin Rauhalan/Jasun alempiin kenttiin.

Kun ottaa huomioon alkukauden vaihtuvuuden keskellä case Kärjen ja Redenbachin takia, en voi myöskään mitenkään uskoa, että nykyinen keskusta on valmennuksenkaan mieleen. Keskushyökkääjiäkin on monenlaisia, mutta tällä hetkellä Tapparaan menee heittämällä se kuuluisa 1. sentteri. Oli sitten syöttökone, hyökkäyspelin sielu tasaviisikoin ja YV:llä tai tilaa ja aikaa kentän molemmissa päissä joka vaihdossa tekevä härkä, niin yhdellä pelaajalla olisi suuri vaikutus koko joukkueen roolitukseen ja ketjujen muodostamiseen. Ei ainoastaan yksittäisen laitahyökkääjän “herättämiseen”.
Omasta mielestäni Tappara ei noudattanut omaa hyväksi todettua tyyliään ja panosti todella kovaan laitahyökkääjistöön ja keskelle hankittiin enemmän tai vähemmän projektipelaajia. Keskeltä kun on huomattavasti helpompaa siirtää laitaan kuin toisinpäin mikäli homma ei pelitä ja kesken kauden kovan sentterin sainaaminen on hankalaa vaikka resurssit olisi kunnossa.

20 tykkäystä

Allekirjoitan ajatuksesi täysin. Samaa ajatellut vaikken ole sanoiksi saanutkaan.

Hankinnat Tapparaan ovat osuneet niin hyvin l. hankinnat on tehty niin tarkasti jo vuosia, että ennen kautta pääsi syntymään hiukan huomaamattakin odotuksia ja usko, että uudet pelaajat onnistuvat hyvin. Mutta ei ole sääntö, että hankitut pelaajat kehittyvät ja onnistuvat. Kyllä kaksi perättäistä mestaruutta laittaa myös jossain määrin luulemaan asioita itsestä tai muista, joskus vääränlaisia asioita. Muut menevät joka tapauksessa eteenpäin. Kärpät, Tps ja HIFK pelaavat kaikki rakenteellisesti ja tuloksellisesti merkittävästi paremmin kuin viimekaudella. Ja niitten suoritus on huippua meitä vastaan. Ne ovat hyvä mittari ja nyt meille on kääntynyt etu kehittää omaa peliä nähdyn perusteella niitä vastaan.

Takavuosina on paljonkin epäonnistuneita hankintoja, viimevuosina tietysti vähemmän. Joitain rajatapauksia ehkä mutta usein heidätkin sellaisiksi tiedettyjä jo ennalta. Missä määrin valmennus vaikuttaa kehittymiseen, varmasti: pelitavalliset tekijät ovat ilman muuta ihan keskeisessä roolissa. Mutta sanoisin, että pelaajan valmius työntekoon ja oman roolinsa tarkasteluun joukkueen pelitavassa ja pelaamisessa on yhtä tärkeää. Eli yksilölliset seikat. Luonnetekijät. Nämä ovat vaan usein natsanneet ja siitä on syntynyt odotuksia. Käykö nytkin lopulta näin, että rosterissa jäljelläolevat hyökkäysorientoituneet pelaajahankinnat puhkeavat kukkaan loppukaudesta. Voi käydäkin.

Pelipaikattomuus alkukaudella tarkoitti ehkä sitä, että pelin rakenteluun ja tekemiseen osallistuisivat korostetusti muutkin kuin sentterit: esim. puolustaja voisi olla myös hyökkäysalueella merkittävästi peliä rakentava tekijä. Tai etenkin laitahyökkääjät. No nyt on palattu pelipaikkasidonnaisuuteen ja klassisia piirteitä on alkukautta enemmän: kaipaillaan rosteriin nimenomaan sentteriä tai maalintekijää. Hybridiajatuksista näytetään pitkälti luovutun.

On vaikeaa kuvitella, että Rautakorpi, joka on pelitapa-apostoli viimeiseen saakka olisi materiaalin suhteen yrittämässä liian vaikeita ratkaisuja. Nimenomaan hänen uskoisinkin tiedostavan tarkasti rakenteen (rosteri ja sen kyky) asettamat rajat pelille ja sen mahdollisuuksille, vievän joukkueensa pelin rakennetta toiminnallisen huipputuloksen suuntaan.

Mielenkiintoinen kysymys on, onko puolustajien offensiivinen suorittaminen ollut kauden aikana sitä, mitä toivottiin alun perin. Tämä tuskin on puhdas pelitapakysymys eli kysymys siitä, että hyökkäävät puolustajat olisivat lähtökohtaisesti liian sidottuja nykypelitavassa puolustusorientaatioon. Tämähän olisi todella hölmöä valmennuksellisesti. On todennäköisesti käynyt niin, että myös hyökkäävien puolustuspelaajien offensiivinen potentiaali on arvioitu kautta edeltäen yläkanttiin.

Ja sitten vielä kautta edeltänyt kirous, CHL: kaikki näytti nyt jälkikäteen arvioituna aivan liian helpolta. Se sai luulemaan totaalisesti vääränlaisia asioita liigan runkosarjapelaamista ajatellen. Siinä ehkä joukkueiden motivaatiotekijät näyttelivät sittenkin suurta osaa.

2 tykkäystä

Isoin ongelma tai muutos on mielestäni se , että Jukka ei anna pelaajille vapauksia lähellekään niin paljon kuin Tapola. Tästä johtuen peli on aika yllätyksentöntä ja ennalta arvattavaa.

2 tykkäystä