Tapparan erilaiset viivelähdöt

Tapparan jo viime kaudella muuttunut pelityyli on edelleen jäänyt joiltakin selostajilta ja asiantuntijoilta huomaamatta ja he näkevätkin vanhan pelitavan merkkejä useissa tilanteissa. Esimerkiksi Jani Alkio viime lauantain TPS-Tappara -ottelussa käytti kahta minulle ennen tuntematonta käsitettä, Tappara teki nimittäin ”nopean viivelähdön” sekä toisessa tilanteessa ”viivelähdön ylhäältä”. Avaankin tässä hieman näiden käsitteiden merkitystä ja esitän pari uutta käsitettä selostajien/kommentaattoreiden käyttöön.

Nopea viivelähtö – hyvin käyttökelpoinen termi, sopii lähes jokaiseen hyökkäykseen lähtötilanteeseen. Mikäli avaussyöttö annetaan välittömästi, voi puhua erittäin nopeasta viivelähdöstä.

Viivelähtö ylhäältä – hyökkäykseen lähtö tapahtuu niin nopeasti, ettei ehditä oman siniviivan alapuolelle.

Kuljettava viivelähtö – ”Rantakari laukoi kiekon maaliin hänelle tyypillisen kuljettavan viivelähdön päätteeksi.”

Käänteinen viivelähtö – ”Siinä nähtiin tyypillinen esimerkki nyky-Tapparan harjoittamasta käänteisestä viivelähdöstä. Hyökkääjät syöttelivät toisilleen useita kertoja vastustajan maalin takana ennen kuin pelasivat kiekon puolustajalle laukaisupaikkaan.”

7 tykkäystä

Sihvosella oli joskus tilastoinnissa Hidas-Puolinopea-Nopea-Viive-Palautus. Viivelähdössä pysäytys maalin taakse, hitaassa lähdössä useampi pakki-pakki, puolinopeassa yksi pakki-pakki ja nopeassa suoraan ylöspäin. Palautuksessa syötetään alaspäin ja haetaan uudelleen vauhti. Lisäksi hän tässä taannoin toi hieman halveksuvaan sävyyn termin “ylempi viivelähtö” (ei varmasti ole hänen keksimänsä, mutta koska Johtava päättää käytettävän termistön, niin tämä on nyt virallinen termi). Siinä siis pysähdytään maalin eteen. Nämä lähdöt ovat virallisia, muita sanoituksia ei pidä käyttää ennen kuin ylin auktoriteetti ne hyväksyy.

2 tykkäystä