Tapparan fysiikkavalmennus

Nähtyihin peleihin, kamppailutilanteisiin, yleiseen liikkeeseen ja loppuihin ajettuihin taklauksiin vedoten, uskallan alkukauden pelien perusteella väittää (ilman lopullista faktatietoa), että pientä twiikkausta myös fysiikkapuolella on tehty kahden aiemman kauden kokemusten perusteella. Ei Tappara ole aiemminkaan surkea ollut fyysisesti, mutta nyt on jälleen havaittavissa sellaista ”tilliliha” asennetta kulmaväännöissä ja kohtalaisen pieniksi hyökkääjiksi Tapparan pelaajat menevät suhteellisen hyvin iholla ja kykenevät suojaamaan kiekkoa.

Tähän tulkintaan käytän viime kauden ketjussa mainitsemiani referenssi- pelaajia, jotka myös aiemmin ovat mukana olleet.

10 tykkäystä

Olisi kahden viime kauden kokemuksella omalla tavallaan idioottimainen veto enää hakea sitä kevään kuntoa hirveällä rääkillä runkosarjan alkuun. Kyllä Tapparan urheilujohto on sen verran viisasta jengiä, että hekin osaavat tuijottaa tosiasioita silmiin.

Kärpät ja monta muuta ovat osoittaneet, että voit pelata tasapainoista ja laadukasta kiekkoa keväällä treenaamatta jalkoja tohjoksi syksyllä. Joku semmonen vaihe varmasti Tapparalle isketään, mutta ehkä se ajoitetaan nyt viisaammin.

Tappara ei ole puheista huolimatta saanut keväällä mitään fyysistä jaksamisetua, vaikka on vuosia puhuttu kovasta treenistä.

3 tykkäystä

Juuri tätä olen yrittänyt havainnollani tuoda esille. Juuri siis sitä, että kärkijengeihin verrattuna etu on muutoinkin marginaalinen (mihin suuntaan tahansa) ja sitä, että todellakin siellä on fiksuja ihmisiä suunnittelemassa tulevaisuutta ja havainnoimassa historiaa datan ja saadun palautteen perusteella.

4 tykkäystä

Tämä. Kyllä se oli varsinkin viime ja edellisenä keväänä Tappara, jolta jäi piippuun. Taitaa suurimmilta osin tämä kuntoetuajattelu nojautua Nummisen ja Korven aikoihin. Kyllä muuallakin jo osataan ja valmennustietoutta on maassa pilvin pimein.

Mutta nyt kulkee ja liike on selvästi irtonaisempaa. Toissa kauden Kärpät osoitti senkin, että homma voi pysyä kuosissa ja joukkue kärjessä alusta loppuun asti.

6 tykkäystä

Tänä päivänä kuka vaan voi voittaa runkosarjan ylivoimaisesti, ja se fakta on Tapparan valmennuksessa syytä hyväksyä, jotta voittaja olemme me.

Helposti vähän mutuilun aineksia näissä aiheissa ehkä suuntaan jos toiseenkin?

Mielestäni mahdollista fysiikkaetua on ja ei ole näkynyt viime vuosina ja keväinä. Riippunee näkökulmista, suhteutuksista, ja (pers-)tuntumista, eli tulkinnoista (joihin joillain muilla saattaa olla paremmat eväät…)?

Olisi varmaan outoa, jos nykyaikana tieteineen ja teknologioineen jokin joukkue olisi näillä aloilla jotenkin aivan räikeän ylivoimainen. Kenties menestymisen kannalta tärkeää on ainakin se, että taso pysyy ja kehittyy kilpailussa eikä siihen hävitä?

1 tykkäys

@peterra @Vekki-Keke

Tappara “sai” hieman normaalia pidemmän kesäloman, kun niille lähdettiin pronssiottelun kautta. Pari kaveria tosin kävi vielä hakemassa MM-kullat kaulaan. Pieni ero, mutta ero kuitenkin.

Parin välikäden kautta kuulin Ben Bloodin puhisseen heti Tampereelle palattuaan, että kovaa hommaa ja verranneen aikaisempiin kausiinsa. Pre-seasonilla olikin havaittavissa todella vaikean näköistä menoa mm. Suhosella ja Bloodilla, joita yhdistää ensimmäinen kesäkausi Tapparassa. Patrik Virta sanoi haastattelussa olevansa “positiivisesti yllättynyt” – harjoituskuri on kuulemma kova ja kuinka reeneissä ei voi ottaa välipäiviä.

8 tykkäystä

Se on taidettu ainakin Telian studiossa nostaa aika monta kertaa jo esille ja Saravo sen kaikista suorimmin sanoi, että Tapparassa paljon treenaamisesta lähtee ihan muualtakin kuin valmennuksesta. Jos Kuuselaa esimerkiksi katsoo - ja sitä jatkumoa esimerkiksi Jukka Peltolassa ja millainen kapteenisto Tapparassa on viime kausina ollut ja jopa pidemmänkin historian näkövinkkelistä niin ei taida joukkue hirveästi löysää antaa itsekään.

4 tykkäystä

Kyselin menneinä kesinä parilta pelaajalta golfin peluusta, että onko kerennyt ja muusta vapaa-ajan vietosta, pitkään nukkumisesta. Yms. Vastauksena tuli että sä voi paljoo helppoo alkaa vetään ja valvoo, kun tiedät jo aamulla herätessä että joukkueen kokeneimmat on jo repimässä omaa treeniään.

6 tykkäystä

tätä ystävät hyvät sanotaan nimeomaan “kulttuuriksi”. Kun asia ei ole vain kirjoitettuna kansiin, vaan näkyy käytännön toimintana niiltä tahoilta, jotka myös kauden aikana ns. “toimittavat”.

5 tykkäystä

Tapparan fysiikkavalmennusta on paljon kehuttu, eikä suotta ja täälläkin ollaan sitä jalustalle nostettu. Ranen tuoreimmassa arkistossa maestro itse kuitenkin kuvailee nykytilannetta (70-80-lukuun) joukkueiden välillä jokseenkin näin, että “tänä päivänä modernin jääkiekon parissa 2000-luvulla vastaavaa etua fysiikassa ei enää löydy”.

Ei siinä määrin kuin ennen, koko joukkueen kuvassa. Jokainen Liiga-organisaatio on siinä mielessä ammattimainen, vaikka eroja toki on. Yksilötason kehitysaskelissa on edelleen eroja ja hyvä niin.

Lisäksi nykypäivänä ne suurimmat erot tulee enimmäkseen loukkaantumisissa, niiden ehkäisyssä ja kuntoutuksessa sekä yleisessä rasituksesta palautumisessa.

3 tykkäystä

Totta. On paljon erilaisia seppiä, jotka perustaa ajattelunsa kananmuniin ja raakaan levypainoihin.

Sitten on niitä joiden mielessä on ja vain: rullari - kalvot auki 24/7.

Sitten on näitä jumppakuminauhajengiä.

Ja sitten: pieni kevyt puristus ja painotoisto plus esim kumijumppa.

Noita on Maikki vielä paaaaaljon lisää ja kaikki mielestään se ainoa oikea.
Mutta sellainen pienen pieni etu meillä voi olla, että fysiikka valmennuksessa korostuu motivoinnin merkitys. Tapparassa pelkkä kulttuuri tuo sitä motivaatiota ja aina nipussa ollu johtavia pelaajia, mitkä tekee noi hommat vimpan päälle.

1 tykkäys

Ymmärtääkseni Rane viittasi tuolla kommentilla erityisesti siihen, että tänä päivänä jokaisella seuralla on periaatteessa samat mahdollisuudet hommata valmennustietoa. Tilannehan on aivan eri kuin yli 40 v. sitten, jolloin ei ollut nettiä eikä myöskään kirjallisessa muodossa olevaa valmennustietoa ollenkaan samalla tavalla saatavissa kuin nyt.

Toki ulkomailla julkaistiin valmennuskirjoja myös jääkiekkoa koskien. Miten sitten pystyit löytämään tuon tiedon olikin hemmetin paljon hankalampaa kuin tänä päivänä.

Tässä varmastikin avainasemassa oli henkilökohtaiset suhteen koti- ja ulkomaisiin seuroihin/yksilöihin, joista Rane paljonkin puhui. Pienillä seuroilla tämä toki oli paljon vaikeampaa ja tätäkin kautta Tappara sitä hyötyä sai.

Nykyään periaatteessa osataan harjoitella joka seurassa ammattimaisemmin ja edun hakeminen tältä osastolta on vaikeampaa, ovathan pelaajatkin ammattilaisia.

Toinen mielenkiintoinen oli tuo Ranen kommentti nykypelin nopeutumiseen, kun hän sanoi suunnilleen näin: nopeampi peli vaatii periaatteessa yksilötaidon eksponentiaalista kasvua (jota ei tietenkään kaikkien osalta tapahdu). Tämä taas johtaa useampiin kiekonmenetetyksiin eli olisko välillä parempi kuitenkin hidastella.

En tuota nyt osaa paremmin muotoilla.

Erittäin hieno on tämä Ranen muisteluosuus ja hyvin mies on edelleen mukana jääkiekon nykytilassa!

7 tykkäystä

Hyvin sanoitettu. Lisämausteena vielä se, ettei Jyskälän yliopistot vielä tuohon aikaan tienneet paljoa jääkiekkoilijan kehon toiminnasta ja Rane viittasikin tuohon tutkimustyöhön mm. Mikin jalasta otettuun koepalaan jne. Eli jos pääsi tutkimusyhteistyöhön sai ne kontaktit, josta tietoa tihkui.

Fysiikkavalmennuksesta vielä yleisesti ottaen eräs urheilulääkäri kertoi, että kerätty lääketieteellinen tieto tuplaantuu puolivuosittain, joten tämän päivän haaste on se, että mitä esim. urheilumaailmassa ko. tiedolla tehdään ja miten sitä osataan hyödyntää. Jokaisella pelaajalla saattaa liigassakin olla käytössä valioliigan tyyliset nimikoidut palautusjuomat, joissa sisältö täsmää pelaajan kehon vastaanottokykyyn.

On meinaan huikeata nähdä tuo ero nykyajan ja Ranen mainitseman 70-luvun välillä. 50 vuotta ja kaikki on mullistunut ja ääripäistynyt => matsin jälkeen ei enää mennäkään kaljalle, vaan palautellaan ihan muiden oppien mukaan. Taidot ja lahjat riittää saamaan sen huippuunviritetyistä urheilijoista näkyvän kilpailuedun ilmi, mutta sitä ennen täytyy huippujenkin reenata itsensä äärimmilleen.

3 tykkäystä

Kyllä, tähän viittasi ja myös siihen, että tietoa ja taitoa myös on. Onhan Jyväskylän Yliopistokin jo nykypäivänä sellainen tutkimuslaitos ja tietopankki, että mahtaa pian olla vaikea edes löytää, mitään tutkittavaa noin positiivisessa mielessä sanottuna. Liikuntatieteeseen ja sen alalajeihin uppoutuneita nuoria ammattilaisia valmistuu koko ajan lisää.

Tuskinpa sinänsä yllättää monia, että olosuhteet ja niiden suhteen saavutettavissa olevat kilpailulliset marginaalit eivät ole nykyisin samanlaisia kuin 30-50 vuotta sitten, kun aloja vasta ammattimaistettiin ja systemaattisesti kehiteltiin varhaisin jättiaskelin. Silti nykyajankin laatujen kiittelyille voinee omia perusteitaan olla.

Legendaarista tarinointia kyllä, todella hienoa tällaisten kulttuuritempausten toteuttaminen, kun mahdollisuudet ja halukkuudet ovat olemassa. Lisää vaan…

Tiede on avoimemmin saatavilla, mutta vaikka peruslähtökohdat ovat kaikilla ammattilaisilla samat, voidaan samoihin tavoitteisiin päästä eri tavalla. Myös ns. omat ideologiat/ vakaumukset (vanha kansa voisi puhua koulukunnista) vaikuttaa.

Fyysinen valmennus ei ole vain suorittamista, se on nykypäivänä paljon myös observointia tekniikoista, ominaisuuksista ja yksilöllisestä suorituskyvystä/ biomekaniikasta. Mm. nämä tekijät ja niiden toteuttaminen saattaa tehdä ison eron vaikka paperilla tehtäisiin kahdelle verrokkiryhmälle samaa ohjelmaa.

Annan yhden esimerkin, joka on vain pienen pieni murto-osa. Teet toiminallista lajiin valmistavaa harjoitetta teknisesti väärin.
a) sitä ei huomata ja siksi ei korjata. Biomekaanisesti kuormitat itseäsi väärin ja tapahtuu alueellista ylikuormitusta. Se poikii loukkaantumisen - kuntoutus tapahtuu ja palaudut kentälle. Harjoittelu jatkuu ja kohtaat saman loukkaantumisen.
b) sitä ei huomata ja siksi ei korjata. Biomekaanisesti kuormitat itseäsi väärin ja tapahtuu alueellista ylikuormitusta. Se poikii loukkaantumisen - kuntoutus tapahtuu ja palaudut kentälle. Kuntoutuksen aikana loukki ollaan analysoitu ja harjoittelua muutetaan loukin ennalta ehkäisemiseksi.
c) se huomataan ja korjataan. Teet suorittaa biomekaanisesti oikein ja suorituskyky paranee ja taloudellistuu. Kuormitata itseäsi optimaalisemmin ja näin ennalta ehkäiset loukkeja.
d) sinun heikkoudet va vahvuudet ollaan aluksi käyty läpi ja biomekaanisuuttasi ollaan analysoitu. Treenien suunnittelussa tiedostetaan riskit ja siksi kaikkeen tekemääsi kiinnitetään erityistä huomiota. Koko treenaaminen perustuu yksilöllisyyteen ja sinuun. Olet kaiken keskiössä.

Tuossa oli vasta yksi esimerkki. 4 eri skenaariota missä samalla hypoteesilla voidaan tehdä isojakin eroja - jos pelaajan suorituskukyä halutaan maksimoida, tulisi hänen mahdollisimman paljon olla ns. hänelle optimoidun tekemisen keskiössä.

Haluttu pelitapa ja pelaajien kyvykkyys (olemassa olevat ominaisuudet) määrittävät sen mitä haetaan. Erot nykypäivänä saadaan juuri siinä, että ne kuuluisat ”pienet asiat” tehdään täydellisesti.

5 tykkäystä

Tykkäsin kirjoituksestasi!

Tuohon d)-kohtaan voisi oikeasti olla myös kiinnitetty Tapparan kesäreeneissä huomiota, koska kesäharjoittelu hoidettiin pienryhmissä. Tämä siis ihan hattuarvaus, mutta pakko siinä on ollut olla ideaa. Esim. nopeusharjoitteita jo nopeille yksilöille voidaan tehdä eri tavalla kuin niille, joilla ei ko. nopeusominaisuuksia ole. Siksi kaikki menevät omalla sarallaan eteenpäin ja kehityksessä tulee huomioitua jokaisen isoimmat kehitystarpeet tarkemmin kuin isossa ryhmässä harjoitteleminen.

3 tykkäystä

Kiitos. Itseasiassa luit rivien välistä oikein. Tapparassa nimenomaan tuo yksilöllisyyteen panostaminen tarkoittaa sitä, että paremmat yksilöt luo edellytykset paremmalle joukkueelle. Samaten, yksilöllisen harjoittelun koetaan houkuttelevan tuleviksi tähdiksi aikovia juuri Tapparaan. Kehä, joka onnistuessaan ruokkii itse itseään.

3 tykkäystä