Tapparan peliesitykset 2015-16

Taustoitukseksi tilastoa joulutauon jälkeisistä otteluista:

Tapparalla on ollut tasakentällisin keskimäärin 12,2 vaarallisen maalintekosektorin laukausta eli maalipaikkaan verrattavaa tilannetta per ottelu. Tapparan laukauksista 42,4 % on tullut vaaralliselta maalintekosektorilta.

Tapparan vastustajalla on ollut tasakentällisin keskimäärin 12,4 vaarallisen maalintekosektorin laukausta eli maalipaikkaan verrattavaa tilannetta per ottelu. Vastustajan laukauksista 37,5 % on tullut vaaralliselta maalintekosektorilta.

Tasakentällislaukaukset kartalla:

Tapparan vaarallisen maalintekosektorin laukaukset ovat pakkautuneet tiiviimmin maalin eteen, kun taas vastustajan sektorilaukaukset ovat jakaantuneet tasaisemmin. Tappara ei lauo sektorin ulkopuolelta läheskään niin paljon kuin vastustaja, mutta tämähän on tuttua. Viivalaukaukset ovat painottuneet oikealle puolelle, eli sinne missä Aalto ja Plastino “päivystävät”. Huomionarvoisia ovat myös tyhjät alueet useassa kohtaa viivan ja sektorin välissä, kun taas vastustajalla kyseinen välialue on lauottu “enemmän täyteen”.



Tapparan maalintekotehokkuus tasakentällisin on ollut 5,8 %, joka on Liigan 2. paras. Vaaralliselta maalintekosektorilta tehokkuus on ollut 11,0 %, joka on Liigan 4. paras.

Tapparan vastustajan maalintekotehokkuus tasakentällisin on ollut 3,3 %, joka on Liigan 3. alhaisin. Vaaralliselta maalintekosektorilta tehokkuus on ollut 7,4 %, joka on Liigan 4. alhaisin.

Yhdistetty maalintekotehokkuus ja torjuntaprosentti on ollut 104,3 %, joka on Liigan 2. paras.

Tasakentällismaalit kartalla:

Tappara on tehnyt tasakentällisin hyvin maaleja vaarallisesta maalintekosektorista ja hieman sen ulkopuoleltakin. Vastustajan maalit ovat lähes kaikki sektorista, vain yksi pienen kulman laukaus ja Välimaan keskialuekuti on sen ulkopuolelta.



Tapparan pelissä on ollut kyllä puutteita, mutta tuloksen valossa täälläkin esiintynyt ylenpalttinen kritiikki ja mestaruushaaveiden menetyspuheet ovat yliampuvia. On totta, että yksittäiset pelit olisivat voineet mennä paremmin, mutta kokonaisuutta katsoen tulos on ollut kiitettävällä tasolla joulutauon jälkeen. Tapparan peli on vahvasti jauhavaa ja viisikko tietää miten eri tilanteissa pitää toimia. Joukkue on sietänyt repaleisenakin vastoinkäymisiä ja kääntänyt pelejä edukseen. Se on vahvan joukkueen merkki.

14 tykkäystä

Se on kyllä ihailtavaa kuinka Tappara pelaa tappiotilanteessa. Omaa peliä vain jatketaan ja luotetaan maalien tulevan. Hanskoja ei lyödä tiskiin missään vaiheessa.

3 tykkäystä

Voitais kyllä mun puolesta ruveta kattoon jotain muuta pelitapaa joukkueelle kuin toi “kolme eteen ja sit raavitaan mukaan mitä lähtee”. Esim. sellaista, jossa hyökkäykset kohdistuisivat kulmien sijaan maalille ja pelikuvioita olisi muitakin kuin heitellä laidoilta lättyjä maalin eteen.

Kyllähän tuolla runkosarjassa vielä pisteitä tulee, mutta keväämmällä ei varmana.

1 tykkäys

Se on kyllä totta, ettei runkosarjan jälkeen pisteitä enää jaeta. :yum:
Tuntuu, että kyllä hyökkäyksiä saadaan aikaan, kun vaan asenne on kunnossa ja jalat käy.
Sitten taas sillä virkamies läpsyttelyllä on tuskaa kaikille, paitsi vastustajalle.

Olisko nyt vaan taas tuttu reenijumi, jonka takia alussa hävitään, mutta lopussa voitetaan? Itse ainakin luotan tähän, mutta aika näyttää.

Osalla on varmaan reenijumia mutta kyllä tässä on osaltansa pelijumia päällä. Rasitus on melkosta Laineella, Lajusella ja Kuuselalla ja vielä tuota Elorinnettäkin viedään maajoukkueeseen.

1 tykkäys

6 ja 0. Siinäpä pari numeroa.
Ensimmäinen kertoo kuinka paljon maaleja vastustaja on tehnyt Tapparan verkkoon, ennenkuin Tappara on saanut maalihanat auki.

Yhdessä ne on 60 ja sellainen minuutti määrä pitäis pelata seuraavaks Tepsiä vastaan täysillä, että saatais pisteitä.

Yhdessä ne kertoo Tapparan iän.

Jos Tappara häviää tepsille ns. 6-0, niin mä pidän kuukauden tauon pelien kattelusta.

Mä toivon , että Tappara voittaa seuraavan mestaruuden ennekuin noi numerot kertoo mun iän.

1 tykkäys

Tämän viikon kahdesta pelistä kilahti yksi piste, täydet kuusikin olisi ollut tarjolla. Ehjän pelaamisen kanssa hakemista. No kevääseen on vielä aikaa.

Tapparan peli ailahtelee todella paljon tällä hetkellä. Esim. Marraskuussa joukkue pelasi välillä aggressiivisemmin, ja karvasi ylhäältä. Tätä tehtiin myös vieraskentällä, ja tuloksena kaksi murskavoittoa (TPS,SaiPa).

Nyt pelaaminen on hetkittäin todella aneemista, eikä edes kotikaukalossa joukkue ota sitä ns. Isännän roolia. Dixon tällä hetkellä lähes ainoa joka taklaa hyökkäyspäässä. En tarkoita että Tapparan pitäisi unohtaa pelitapansa ja lähteä koohottamaan, vaan sitä että tunnistettaisiin tilanne koska voitaisiin iskeä vastustajan puolustajiin kovalla paineella.

Tässä joukkueessa on jalkoja aktiivisempaan pelaamiseen, joka varmasti ajaisi vastustajien pakit hätäilemään kuten meillä Kankaanperä omissa. Hieman “räiskyvämmällä” pelityylillä myös katsojat saisivat enemmän vastinetta rahalle. Katsojillehan tätä kuitenkin tehdään.

Jotenkin näyttää väsyneeltä touhu. Toki tammikuun pelirytmi on ollut kova. Joku Laine näyttää olevan aivan poikki. Sinänsä paha homma, ettei huilitaukoa ole tiedossakaan. Nyt mitataan sitä peruspelaamisen tasoa, kun irtiottokykyä ei ole.

Ei se karvaaminen ja aktiivinen riistopelaaminen mitenkään olisi Tapparan pelitavan vastaista. Päinvastoin, ainakin sen mukaan mitä Tapola itse junnupuolelle kouluttaa. Pelin nimenomaan pitäisi olla aktiivista ja perustua reagointiin, riistoihin sekä nopeisiin pelinkääntöihin.
Se miksi näin ei tapahdu tällä hetkellä kun ajoittain on varmasti myös valmennuksella mietinnässä.

Looginen päätelmä olisi, ettei tiukassa otteluruuhkassa paukut riitä siihen ja onkin valittu maltillisempi lähestyminen. Tätä puoltaa myös pelaajien ilmiselvä väsymys - ainakin Laineesta se näkyy kauas. Mielenkiintoista on seurata tuleeko jossain kohtaa taas sitä irtonaisempaa meininkiä, jota syksyllä nähtiin.

En mä muista tiedä, mutta olen venaillut syksyn tasaisen tappavaa Tapparaa jo aika pitkältä tuntuneen ajan. Peli on ollut ailahtelevaa niin pitkään kuin muistan. Positiivista tässä on, että osataan nousta tappioasemasta tasoihin ja voittoonkin kolmannessa erässä. Silti tuntuu, että annetaan aina liikaa eteen. Toisinaan haparoinnin, toisinaan laiskuudelta vaikuttavien otteiden myötä.

Koskaan ei tiedä, millainen peli on tulossa. Yhdessä erässä voi olla taivas ja helvetti samassa paketissa. Hyvä peli alla ei tarkoita mitään. Vastustajalla ei ole merkitystä. Kaikki on arvaamatonta. Voiko haparoivalla peli-ilmeellä lähteä kannujahtiin? Tietenkin voi, mutta onko se tuloksellista, siitä en tiedä.

“Vielä Rautakorven aikaan kun minä olin nuori” tuollaiset Blues-pelit vedettiin kliinisesti 3–0 kotiin ja odoteltiin kiltisti seuraavaa peliä. Nyt taas kolmannen erän turvin maalirikas 5–6-voitto, eikä kukaan tiedä, mitä perjantaina tapahtuu. Luotan tähän jengiin, mutta silti toivoisin jatkuvuutta enemmän. Nyt ainut jatkuvuus on ailahtelevissa otteissa.

2 tykkäystä

No joo, ei sitä sovi kieltää etteikö Blues-kohtaamisessa ollut jotain mätää. Olihan siinä vähän helvetisti mätää, mutta 5-6. Runkosarjaottelu, 3 pistettä ja askel lähemmäksi JYPiä rästipelit huomioiden. Tehtyjä maaleja kaikki kuusi, ja nimenomaan pelillisesti tehtyjä maaleja. Kaikissa oli tiettyjä pelillisiä elementtejä:

  1. maali maalin takaa lähtenyt suoraviivainen hyökkäys
  2. maali kiekkotaidetta, koko viisikon hyödyntämistä, pitkän hyökkäyksen päätteeksi
  3. maali kulmapeli + maalineduspeli
  4. maali kamppailuvoitto kulmassa ja pakilta hyvä pelinluku nousulla
  5. maali hyökkäysalueen pyörityksen lopetus tyylikkäästi, Lajunen sitoi yhden pitomiehen ja kiekolle löytyi syöttöväylä
  6. maali kiekon toimitus maalille ja päivystys kunnossa maalin edessä (miehet eivät koolla pilattuja!)

Vakipakistosta oli kolme pois ja se kieltämättä näkyi tietyllä tapaa epävarmuutena aina hyökkäysten rakentamisesta alkaen. Omaan tekemiseen säilyi heikon toisen erän aikanakin luotto ja reagointi suoritettiin aivan oikein vasta erätauolla, kun ketjuja oli mälvätty ja peluutusta tiivistettiin.

Lopuksi poikkeuksellinen lukusuositus. Olkoon twiittaajan agenda mikä tahansa, mutta onhan tässä rakentumassa oiva tarina viime kauden ja kuluvan kauden välille. Päästetään viisi maalia, mutta puserretaan rinnalle, eikä meinaan ensimmäistä kertaa.

2 tykkäystä

Son poijat sillä lailla, että Tappara ei tämän kauden runkosarjassa häviä enää yhtään peliä.

5 tykkäystä

Toivon mukaan Messin kalkulaattori on nyt yhtä tarkka kuin yleisömäärien kanssa. Toivottavasti tarkempikin.

2 tykkäystä

Mun mielestä olisi erinomainen juttu jos “jäätäis” runkosarjassa sijoille 4-5.
Näin olisi kaikki paineet loppuun asti muilla, ja altavastaaja-asema meillä.
Nyt on henkisesti vahva ja monipuolinen porukka kasassa, ja se on jo nähty että kaikkia vastaan pärjätään.
En jaksa nyt kaivella vanhoja, mutta eikö 2003 ollut näin?

Tapparalta puuttuu pelistä tunne! Joukkue ei näytä syttyvän, tapahtui mitä tahansa. Materiaali on top3, mutta se ei kyllä näy pelistä. Joukkue ei syty pelaamaan kuin harvoina lyhyinä hetkinä ja häviää siksi suuren osan kaksinkamppailuista. Vastustaja näyttää kerta toisensa jälkeen haluavan tehdä kentällä enemmän töitä kuin Tappara. Hyvät yksilöt ja harvat hyvät illat ovat tuoneet aika hyvin pisteitä, mutta peli on ollut jo kolmisen kuukautta melko heikkoa.

En tiedä onko syy tunteen puuttumiseen pelitavassa, valmennuksessa vai pelaajissa, ehkä syytä on vähän kaikessa. Harmittaa, sillä tämä joukkue pystyisi paljon parempaan kuin mitä se esittää.

Kohta pitäisi saada iso muutos aikaiseksi, sillä nykyisellä neppailulla kevät jää ikävä kyllä lyhyeksi.

2 tykkäystä

Helmikuun jälkipuoliskoa mennään, eikä viisikkopelissä ole järjen häivää. Näyttää, ettei ketään nappaa pelaaminen kuin silloin tällöin. Olen vähän skeptinen sen suhteen, että erikoistilannepelaaminen ja viisikkopelaaminen saataisiin kuin napista painamalla rullaamaan kunhan tosipelit alkavat. Nyt olisi vielä aikaa saada valoja päälle…

E: Se kahden viime kevään tiivis viisikko, joka jauhoi voittoja kovista ja vähemmän kovista peleistä on viimeksi tainnut olla jäällä lokakuussa…