Tuohon d)-kohtaan voisi oikeasti olla myös kiinnitetty Tapparan kesäreeneissä huomiota, koska kesäharjoittelu hoidettiin pienryhmissä. Tämä siis ihan hattuarvaus, mutta pakko siinä on ollut olla ideaa. Esim. nopeusharjoitteita jo nopeille yksilöille voidaan tehdä eri tavalla kuin niille, joilla ei ko. nopeusominaisuuksia ole. Siksi kaikki menevät omalla sarallaan eteenpäin ja kehityksessä tulee huomioitua jokaisen isoimmat kehitystarpeet tarkemmin kuin isossa ryhmässä harjoitteleminen.
Kiitos. Itseasiassa luit rivien välistä oikein. Tapparassa nimenomaan tuo yksilöllisyyteen panostaminen tarkoittaa sitä, että paremmat yksilöt luo edellytykset paremmalle joukkueelle. Samaten, yksilöllisen harjoittelun koetaan houkuttelevan tuleviksi tähdiksi aikovia juuri Tapparaan. Kehä, joka onnistuessaan ruokkii itse itseään.
Palstan fyysisen harjoittelun guru, @Vekki-Keke, mitenkäs näet tällä hetkellä Tapparan tilanteen fyysisen harjoittelun tai laajemmin fysiikan saralla? Kuukausi sitten täällä ylistettiin viime kaudella kritisoitua ja siitä alkukauden perusteella muuttunutta fysiikkavalmennuksen ideologiaa (kestävyys vs räjähtävyys), mutta nyt puhutaan jälleen treenijumista ja luistimilla hävitään järjestään kaikille joukkueille.
Omaan amatöörin silmään näyttää että Tapparan räjähtävyys on täysin kateissa. Johtuuko tämä siitä että harjoitellaan kovempaa vai siitä että harjoittelun painopiste on eri?
Vai pitäisikö keskustella “Tapparan psyykkinen valmennus” -säikeessä? Jos alkukausi oli liian helppoa ja voittoja tuli ilman vastoinkäymisiä, niin nyt huonon tuurin tai virheen realisoutuessa tulostaululla niistä ei enää toivutakaan. Liiga on niin tasainen, että pienikin fokuksen notkahdus näkyy nopeasti tulostaululla.
Se verran pelaa tuttuja joukkueessa, että väkisinkin tiedän reeneistä.
Lujaa on menty alkukaudesta asti. Mitään mystistä kovempaa jaksoa ei oo alla.
Mutta toisaalta aika kova 9 päivää alla Kuusela,Vittasmäki ja Ojis kommikolla. Ja chl peli taisi olla rankempi kun perus saipa peli.
Siihen Morleyn ja Jasun loukit päälle, ni peli näyttää tolta.
Myös kovaa jos mennään alkukausi, alkaa se väkisin hetkellisesti jossain kohtaa painaa. Lisäksi nuo mainitsemasi syyt, ei ole mikään ihme.
Ei reenijumeja reenijumien takia rakenneta ja osa käsittää termin väärin. Se on ikävä sivutuote, jolloin ei joka ilta saada parasta irti, kun kaikki tekeminen tähtää keväälle.
Mites tuo kevääseen tähtäämien näkyy kentällä? Käytännössä joka kevät tässä viime vuosina on oltu esim. luistelussa perässä vastustajia ja lähinnä puolustamalla roikuttu sarjoissa mukana. Lähinnä kevääseen tähtääminen on Tapparan osalta sitä, että nyt aletaan sietämään näitä maalin pelejä. Siis pelejä missä Tappara tekee sen yhden maalin jonkun vastustajan virheen jälkeen. Ja sitten toivotaan että puolustus pitää ja vastustaja jää nollille.
Haluan myös kuulla, miten kevääseen tähtääminen on näkynyt Tapparassa positiivisesti suhteessa muihin?
Luisteltiinko HPK:lta jalat alta sarjassa? Oliko Kärpät väsynyt 2018 pelattuun game 7:n Tapparan neljää vastaan välierissä?
Kyllä tämä kevääseen tähtääminen on ollut puheissa vuodesta 2000 asti. Sinne on mahtunut vähän semmosta ja tämmöstä kautta väliin, mutta tosiasia säilyy. Aika usein ollaan oltu aika pitkällä keväällä. Jotain tehdään n. 750 000 € pelaajabudjettia Kärppiä paremmin vuodesta toiseen, kun ollaan kokonaistilastossa vielä edellä.
Pitkiä, pitkiä huippukausia on pelattu kausi kauden päälle. Kolme hopeaa, kaksi mestaruutta, yksi hopea ja perään vielä pronssi viime kaudella. Kohtuullisuuden nimissä ymmärrän, että kuulostaa typerältä kysellä, miten se on näkynyt keväällä, että ollaan tähdätty koko kausi kevääseen ja puhuttu siitä taukoamatta koko kausi. Kevät on päättynyt jonkun toisen mestaruuteen viimeisen seitsemän kauden aikana viisi kertaa. Vahinko? Aina on joku joukkue pystynyt kuitenkin Tapparankin lopulta väsyttämään. Aika usein se on ollut Kärpät - peräti kolmesti. HPK ja Ässät menivät ihan vaan sensaatiolla, uskolla ja tahdolla väkisin ohitse. Väliin mahtuu sitten mestaruudet, kun IFK:ta vastaan MUUTEN puolustettiin mestaruus hitaalla pelillä pois kulkemasta sekä seuraavalla kaudella oltiin KalPaa vastaan yksinkertaisesti voittamaan kokeneempia.
Rehellisyyden nimissä en näe sitä yhteistä tekijää mestaruuksille Tapparassa ainakaan treeneissä. Enemmän sieltä nousee vahva kollektiivinen puolustaminen esille sekä pelitavallinen vahva selkänoja sekä mestaruuskaudet ovat vaatineet aivan kärkiyksilöitä. Nyt niitä taas on - tällä kaudella on eväät ihan mihin vaan. Mutta onko se juuri se treeni tässä kohtaa, enpä usko en.
Ei tietenkään luisteltu jalkoja alta HPK:lta. HPK:lla myös oli pelillinen projekti ja mahdollisuus fysiikkareeniin hieman paremmalla tolalla, kun edelliskausi hävittiin jouluna, ei hyvä sekään. Kärpille kulkenu pari viime kautta, sieltä voisi toki ottaa mallia.
Voimme minun puolesta sopia, ettei fysiikkareenin kanssa ole mitään tekemistä millään ja HPK ja Kärpät juhlii keväisin. Säkä kai kävi alkukaudesta.
Tässä taas vähättelet tahallasi. HPK:n viime kauden pelaajista ainoastaan osa oli mukana edellisellä kaudella. Tapparalla oli enemmän jatkuvuutta kuin HPK:lla. Mun mielestä Tapparassa tämä treenimyytti on viety aivan liian pitkälle. Toki minä en tiedä fysiikasta mitään enkä ole valmentaja, mutta merkittävää etua ei siitä saada.
Tähän on pakko tarttua. Jos Tapparan harjoittelu ei olisi muita joukkueita paremmalla tasolla, niin miksi Tapparalla on niin hyvä imu? Aika moni “ykköskorin” äijä kuitenkin nimeää Tapparaan tulon syyksi sen, että tietää kuinka Tapparassa treenataan ja voi kehittyä tms. Kai siinä nyt jotain faktaa on taustalla?
Tämä siis puhtaasti mielenkiinnosta nostettu, ei hyökkäys @peterra kohtaan.
Eikös Virta just kehunut treenejä, että nyt on posket lommolla…
Ennen jakso 15s vaihdosta, nyt 40s.
Ehkä sitä levon optimointia, ja treenijaksojen ajoitusta vielä haetaan, koska ajoittain kieltämättä diesel loppunut kevään peleissä. Tähän aikaan vuodesta voi ollakin harmaapaa menoa…
On Tapparaan hyvä imu ja treenausta kehutaan, mutta tällä palstalla meille tulleiden kehuja ja haastatteluja myös kuunnellaan tarkalla korvalla. Suurin osa ei kuuntele lainkaan niitä haastatteluja, jotka koskevat muualle menneitä uusia pelaajia ja heidän kokemuksiaan. Kyllä mm. Kärppiin on jatkuvasti todella kova imu, Hifk:hon on aina ollut oma vetonsa ja mm. Jypillä liikuntatieteiden pääkaupunkina aina omansa jne.
Eroja heikomman ja huipun välillä tietysti on ja jos vaikka Virta vertailee Kaskisen ryhmän valmennusmetodeja Rautakorven tiimiin, eroa varmasti löytyy. Mutta sitten kun verrataan vaikkapa Mannerin ja oppirahansa maksaneen Pennasen ryhmän reenejä, ei Tapparan voida kuvitella olevan yhtään edellä heitä. Tirkkonenkin on saanut Jypin papat aika kovaan lentoon, samoin Ilves on löytänyt jyvän Kiven fysiikkapohjilla. Laatua on muuallakin. En minä kyllä usko, että kärkiporukat fysiikkavalmennuksella ottavat nykypäivänä minkäänlaista etulyöntiä toiseen kärkinippuun nähden.
Treenijumijutut taas ovat puheensa erikseen. Ehkä 80-luvulla sattui vielä niin käydäkin.
En vähättele mitään tai ketään. Se että haikailee yhden kauden ihmeen perään ja nostaa sitä jalustalle, kun “oma joukkue” vetänyt kuudesti putkeen finaaleissa mielestäni enemmän vähättelyä.
En sano, että Rautakorven fysiikkareenit, tai niiden jaksotus, on edellä muita. Rautakorpihan vaan ei voi vetää kun omalla tavallaan ja hyvää fysiikkaa kai se pelaajien kehittyminen ja useat finaalipaikatkin vaatii.
Yllä myös hyviä pointteja esimerkiksi juuri Patrik Virran kautta, tuskin sattumalta Tapparassa tai fysiikka mennyt eteenpäin. Ja kyllähän se on selvä, että useampi pitkä kevät putkeen hankaloittaa fysiikkareenin jaksotusta, vaikka Kärpät siinä paremmin onnistuisi. Eikö tosiaan ikinä Rautakorpi ole jouluna joutunut selittämään hävittyä kautta sillä, kuinka kesällä olisi reenattu väärin, joten paljon asioita oikein tehdään Tapparassa ja jätät ne vaan osittain huomioimatta.
No varmasti treeni on Tapparassa kovaa, mutta uskon että se on sitä muuallakin. Olisko Tapparassa yhdistelmä menestys+mahdollisuus KHL/NHL kuitenkin se pihvi? Vastaava mahdollisuus toki myös Kärpissä, mutta Oulussa on muita haasteita. Esim. Matkat.
Taisin tähän aiheeseen viitata jossain aikaisemmassa otteluketjussa, mutta varsinkin nyt kun verrokkina käytetään esim. Kärppiä tai HPK:ta, niin esimerkiksi näillä kahdella on erilainen metodiikka yksilöiden kuorman ja palautumisen seurantaan ja sitä kautta harjoittelun säätelyyn verrattuna Tapparaan.
Vaikutuksista läpi runkosarjan voidaan toki spekuloida, mutta tapoja lähestyä kunto- ja kestävyysharjoittelua on siis erilaisia.
Näköjään kaikki menee taas ohi oikealta ja vasemmalta. Kunhan nyt top6 säilyttäisiin.
Mitä fysiikkaan tulee, niin mielestäni osa pelaajista on viime aikoina ollut vaisumpia luistelu- ja kamppailuiltaan. Kun taas nämä kenellä hetki sitten oli vaikeampaa ovat nyt paremmin pelissä, kun taas toisilla on “ongelmia”.
Tämä siitä vielä puuttuisi, kun Rautakorpi puhuisi treenijumista, kun taas Kärpät on yksi testilaboratorio erilaisille aplikaatioille, mitä Suomessa kehitetään.Ehkä Tapparan kannattaisi päästä eroon kahleista ja tulla digiaikaan. Kärpät on aina testiryhmässä mukana, miten harjoittelua, unia, ruokavaliota hallitaan yliopistojen tai aplikaaatioiten mukana. Digitaalisuus kehittyy ja toivoisin että Tappara olisi siinä myös mukana pioneerinä.
Niin siis täsmennyksenä, että nämä em. joukkueet käyttävät viikoittaisessa treenauksessaan ihan täysin samaa teknologiaa kuin enemmistö NHL-joukkueistakin. Muutama muukin SM-liigan seura hyödyntää vastaavaa kuormitus- ja palautumisanalytiikkaa. Westerlund ainakin oli aikanaan tämän analytiikan puolesta puhuja urheilupiireissä.
Eikö tämä nyt ole Tapparallakin käytössä? Ainakin Nyholm mainitsi jossain studiossa tästä älyteknologian tulosta jääkiekkoon, samassa yhteydessä mainitsi Pasi Puistolan seuraavan harjoituksien aikana pelaajien sykkeitä jne…