Tapparan fysiikkavalmennus


#82

Aika paljon kaikilla on hajua ja tietoa. Anteeksi, jos tulee saman kertausta.

Ns. aktiivinen palautuminen on fysiologisesti nopeampi tapa palautua, kuin passiivinen. Kuntopyörä tms. muu aktiivisuus suorituksen (hapottavan) jälkeen nostaa oikein tehtynä aineenvaihdunnan tilaa ja täten edistää verenkiertoa. Verenkierto kuljettaa lihaksista kuona- aineita pois ja siksi aktiivisuus nostaa kykyä palautua. Venyttely puolestaan palauttaa lihaksen nopeammin lepopituuteen ja siksi se edistää myös palautumista. Liaäksi pitkäkestoiset venytykset vaikuttavat myös hormonaalisesti aivojen kautta. Tässä täytyy muistaa, että palautuminen ja rasituksen jälkeiset kiputilat on varsin yksilöllisiä, joten niiden hyötyjä on hyvin vaikea todistaa joukkueellisella ihmisiä. Siksi jokaisen täytyy ottaa vastuun itsestään ja toistaa niitä toimintamalleja, jotka itselle toimii.

Kylmää on tutkittu tosiaan ja ainakin kylmästä on todettu, että sen vaikutus mm. lihaskipuun on epäselvä. Toiset saa hyötyä, toiset ei. Kylmää on käytetty kauan mm. tulehdustilojen lieventämisessä esim. fysioterapiassa, joten huuhaata se ei ole. Kova rasitus aiheuttaa elimistössä aina vähintäänkin pienimuotoisen tulehdustilan. Kylmällä on myös voinakas analgeettinen eli kipu lieventävä vaikutus. Tämä perustuu ihotunnon ja kipureseptoreiden hämäämiseen. Myös kylmä tosiaan myös ajaa verenkierron isompiin verisuoniin ja aineenvaihdunnan normalisoituessa hiussuonien verenkierto tehostuu eli esim. tulehtuneessa kudoksessa aineenvaihduntaa voidaan parantaa kudoksen lämpötilaa nostamatta. Tulehdus kun saa paremmat olosuhteet lämmössä. Siksi sauna ei ole aina paras palauttava keino. Kylmä myös vaikuttaa hormonaaliseen toimintaan rentouttavasti. Kannattaa myös muistaa, että pelin aikana tulleet tällit aiheuttaa aina pienempiä/ isompia kudosvaurioita. Kudosvaurio taas aiheuttaa pienimuotoista tulehdusta. Siksi kylmällä voidaan nopeuttaa erilaisista tälleistä palautumista.

Puntti ja pelikausi. Pelikausi on Liigassa jo niin pitkä, että offari ei riitä ominaisuuksien täysimääräiseen kehittämiseen. Voinaominaisuuksia voidaan parantaa myös suhteellisen pienilläkin toistomäärillä, jos vastukset on kohdillaan. Maksimivoima ei ole ensisijaisesti lihaksen, vaan hermoston rasitusta, ts. hermoston kykyä adaptoida lihasta toimintaan. Siksi pitkän pelikauden aikana punttien nostelu on varmasti nykyaikana välttämättömyys, jotta ominaisuuksia saadaan parannettua keväälle. Kuntohuippuja voi kauden aikana rakentaa myös useita, kun pelirytmit ja aikataulut on selvillä.

Muistakaa myös, että peruspunttaajan treenaaminen eroaa hyvin paljon urheilijan lajinomaisesta harjoittelusta. Siksi sen siirtovaikutua lajisuoritukseen on erinomainen. Tottakai treenaaminen on tasapainottelua veitsen terällä, mutta Tapparassa on laadukkaaseen tekemiseen pitkät perinteet. Ja kuten toiseen ketjuun jo joskus kirjoitin: tapoja treenata salilla on lukuisia. Siksi sana “voimaharjoittelu” voidaan ymmärtää eri piireissä täysin eri tavalla. Edelleen uskon, että kun Jukan alaisuudessa joukkue pelaa, tulos ei jää fysiikasta kiinni. Ei jäänyt Tapolalla, eikä jää Jukallakaan.


#83

Tässä on linkki Haikaraisen blogiin, jossa tuota palautumista juuri käsitellään: http://th-valmennus.blogspot.fi/2015/05/onko-lepopaivasi-oikeasti-lepopaiva.html

Lainaan sen pätkän, mitä olen tässä hakenut:

"Mitäpä jos heittäisit matalatehoisen hikilenkin lepopäivänä, palauttavana harjoituksena?

Jos hiuksia halotaan, tämä ei ole palauttava harjoitus. Matalatehoisen aerobisen työn kerrotaan ”lisäävän verenkiertoa ja sitä kautta tuovan ravinteita lihaksiin ja palauttavan niiden voiman ja lihasvauriot nopeammin”. Tieteellinen näyttö tästä on heikkoa. Ominaisuudet eivät palaa ”palauttavan” treenin ansiosta nopeammin lähtötasolle (palautumisen yksinkertaisin määritelmä)."


#84

Olipa hyvä, että Harri otti puheeksi tuon “PALAUTTAVAN HARJOITUKSEN”.


#85

Äärimmäisen hyvää keskustelua. Palautumisesta ei tunnu löytyvän kiistatonta näyttöä, itse epäilen sen johtuvan osittain juuri yksilöllisyydestä.

Vaikka palauttavan harjoituksen näyttö ei ole aukotonta, voisi todeta liikunta- alalla tehdyistä tutkimuksista sen verran, että treenien välillä aktiivisuuden ja passiivisuuden vaikutuksesta treenituloksiin on löydetty eroavaisuuksia, aktiivisuuden hyväksi. Tätä ei siis pidä lukea niin, että levätä ei tulisi koskaan.

Treenaamisessa ollaan menty Suomessakin isoja harppauksia eteenpäin: levon yms. suhteen. Treenaaminen muuttunut paljon enemmän lajia palvelevaksi ja kaikki treenit ei suinkaan ole rasitukseltaan kovia, vaan niitäkin jaksotetaan viikko- /kk- / ja kausirytmein.


#86

Eikös tässä olla puhuttu niistä pelin jälkeisistä lenkeistä tai kuntopyörän polkemisesta, eikä seuraavan päivän palauttavasta lenkistä?


#87

Varmaan kukin vähän mistä on halunnut. Keskustelu lähti pelin jälkeen punttiharjoittelusta.


(Kudit loppu) #88

Somessa näköjään meneillään keskustelua jääkiekkoilijoiden kesäharjoitteluissa, kesälomista ja omatoimijaksoista. Ilmeisesti valmentajat haluavat lankoja enemmän seurojen käsiin. Ihan kaikista seikoista en ole perillä, mutta tässä Hattu Niemisen twiitti. Siellä on tosiaan monet seurat saaneet vuosittain parin kuukauden edun, mutta silti:


#89

Mun mielestä todella hyvä nosto.

Tappara on osaavissa käsissä tähdännyt aina parhaaseen mahdolliseen pleijarikuntoon. Aina se ei ole riittänyt, mutta fysiikasta se ei ole mielestäni jäänyt koskaan kiinni. Pelillisestä/ materiaalillisesta asiasta kyllä.

Juuri yo. noston vuoksi Tapparan offari on jo lähtökohtaisesti lyhyempi, kuin jonkun toisen. No, pelaaminen on parasta “lajinomaista” treeniä, mutta offarilla keskitytään fyysisesti juuri viemään jokaisen pelaajan fyysisiä ominaisuuksia eteenpäin. Jos “puutarha” (siteeraan Kanervan Ileä, joskin eri merkityksessä kuin hän :joy:) on kunnossa, on siihen helpompi rakentaa. Mutta muutamassa kuukaudessa joudutetaan joko tekemään kompromisseja joka laadussa, määrässä tai ajoituksessa. Tappara on valinnut jo vuosia jälkimmäisen. Se ei välttämättä yritäkkään pelkästään kesän aikana hakea kaikkia ominaisuuksia pöydälle, jotta voidaan laadukkaasti keskittyä paremmin pohjan luontiin. Voima- sekä nopeusominaisuuksia (varsinkin nopeutta) voidaan kutitella ulos kaudenkin aikana. Tietenkään se ei ole optimitilanne ja näkyy väkisinkin pelisuorituksissa, mutta koska kauden pituus on mitä on, siihen pitää sopeutua. Ja viime vuosina hyvin on Tappara sopeutunutkin.

Harvoin fysiikan kehittäminen on niin mustavalkoista, kuin tälläkin palstalla usein ajatellaan. Usein se on yksittäiselle pelaajalle iso kokonaisuus, missä huomioidaan vahvuudet, heikkoudet, kyky palautua ja vanha tausta jne. Juuri näiden asioidan takia mm. , arvon palstatoverit, pelaajat haluavat tulla Tapparaan kehittymään ja ottamaan sen seuraavan askeleen. Kaikki siinä ei onnistu, mutta satavarmasti kaikki junassa olleet näkee, mitä yksilökohtahtainen valmennus on ja miten eri ominaisuuksia treenataan ja kuinka treenejä jaksotetaan.


#90

Erittäin kiinnostavaa luettavaa tämä ketju. Itse en ole asiaan kovin paljon syventynyt, mutta kun tuossa oli palautumisesta erilaisia näkemyksiä niin olisiko tuollaisella palauttavalla lenkillä myös henkinen vaikutus. Eli vaikka voisi täysin levossa saada jonkun tutkimuksen mukaan paremman fysiologisen vaikutuksen, niin henkisellä puolella saavutettu tunne siitä että on taas harjoiteltu, voi kuitenkin viedä kokonaistilannetta eteenpäin. Jo se että tietää harjoitelleensa lisää itseluottamusta ja auttaa taas kaukalossa ottamaan itsestään enemmän irti.


#91

Niin kaipa tuolla palautumisella voidaan tarkoittaa montaa eri asiaa, tai lähinnä mikä on se kulloinen tavoite ja mitkä ovat lähtökohdat. Eri ikäisilä ja eri fysiikoilla palautumisessa on eriasiat tärkeydessä.
Ihan perus esimerkkinä voisin väittää että liigapelurilla 23v versus 35v tarvii painottaa hieman eri asioita, että mies on parhaassa tikissään seuraavana päivänä. Toki tässäkin riippuen kuinka tyhjille on kaveri vedetty…


#92

Miksiköhän Jani Nieminen ei 2015 twiitannut: "Kärpät matkustaa liigajoukkueista eniten kauden aikana ja silti eniten mestaruuksia 2000-luvulla?


#93

Kuten aiemmin kirjoitinkin, sen “palauttavan harjoittelun” edullinen vaikutus on nimenomaan henkinen. Kroppa voi tuntua paremmalta ja mieli sitä myöden - vaikka se palautuminen lähtötasolle vähän viivästyisikin.


#94

Niinpä kirjoititkin. Eli kun ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, niin joskus kannattaa tai voi tehdä jotain vaikka tutkimus sanoisi että fysiologisesti näin ei välttämättä kannattaisi tehdä.

Asiasta toiseen, olen joskus miettinyt tuota alkulämmön merkitystä. Jos peli alkaa 18.30, niin pelaajat tulevat jäälle noin 40 minuuttia aiemmin ja menevät takaisin koppiin n. 20 minuuttia ennen pelin alkua. Jos ottelua viivästyttää joku seremonia, esim. mestaruusviirin nostaminen, niin miten tämä vaikuttaa tuon alkulämmön merkitykseen? Pahimmillaan voi olla kulunut puoli tuntia siitä kun jäällä tehtävä lämmittely on päättynyt ennen kuin peli alkaa. Onko lämmittelyllä tässä vaiheessa vielä iso merkitys, eli miten pitkään lihaksissa pysyy “lämmöt päällä” ennen kuin ollaan samassa tilassa kuin ennen lämmittelyä?


(***) #95

On sillä lämmittelyllä (jäällä) kuitenkin se merkitys, että parempi kuin ei mitään. Pelaajat saa tuntumaa ja onhan siinä mahdollisuus tehdä myös omia lihashuoltoon ja kropan herättelyyn liittyviä juttuja, joita moni tekeekin. Huomioitava myös, että ennen jäällä tapahtuvaa lämmittelyä on samaa tehty jo hallin käytävillä ja sään salliessa ulkona.

Loppuverryttelyn/jäähdyttelyn tarkoitus on lähinnä aineenvaihdunnallinen. Samalla palautellaan kroppaa lepoon ja lihaksia lepopituuteen. Ihan niinkuin lämmittelyssä lähdetään loivasti ylöspäin kohti suoritusta, niin jäähdyttelyssä lähdetään loivasti alaspäin kohti lepoa. Molemmat tärkeitä.


#96

Tämä linkki on varmasti jaettu tämän palstan muissa ketjuissa aiemminkin, mutta haluan nostaa esiin tämän Kangasalustan sitaatin, sillä se pisti jo aikanaan silmään. On nimittäin aika kova väite sanoa, että Tapparan fysiikkavalmennus on täysin eri tasolla kuin muilla Liiga-jengeillä. En sano, että hän olisi väärässä, mutta olisi kiinnostava tietää, mihin Kangasalusta tämän väitteen pohjaa. Pelkkä menestys ei voi olla väitteen perusta.

“Tapparalla on takana pitkä kulttuuri ja työtä on tehty määrätietoisesti tämän eteen. Siellä jätkät ovat niin treenattuja ja pelitapa kiveenhakattu. Lisäksi heidän fysiikkansa on auttamattomasti parempi kuin muilla jengeillä”, korostaa Kangasalusta.


#97

Nyt vasta ehdin tähänkin blogiin syventyä. Sen verran tästä, että tässä puhutaan lepopäivästä versus palauttava treeni. Eli vaikka tuosta kuona- aineiden poistosta ei ole vahvaa näyttöä, jopa Haikarainen kehottaa olemaan arjessa aktiivinen (aineenvaihdunnan taso) ilman treenifiilistä eli suorittamista (lepoa aivoille + hermostolle). Kuitenkin, blogin ja tieteellisen julkaisun ero on suuri, yleiskäsitteenä. En siis kiistä Haikaraisen sanomaa, mutta hän vertaa lepopäivää ja “palauttavaa” treeniä. Totta kai lepopäiviä kuuluu pitää, useastakin eri syystä. Emmehän mekään käy töissä kaikkina päivinä, vaikka periaatteessa voisimme kuormallisesti sen tehdä.

Palauttavaan treeniin Haikarainen ottaa kantaa myös selittäen, että aktiivinen palautuminen ei saisi olla treeni. Siksi, että monilla kuntoilijoilla/ kuntourheilijoilla ei ole hajuakaan, kuinka pieni aktiivisuus riittää “palautumisen” kynnykseen. Mm. lihashuollosta (passiiviset venyt, aktiiviset venyt, hermoston venyttely) hän ei puhu mitään. Ja mitä Tapparaan tulee: sen verran on staffissa korkeakoulu- ja käytännöntason tietotaitoa asioista, että en olis ekana kyseenalaistamassa joukkueen toimintapoja asian osalta.

Hokiäijät pitää lepopäiviä. Usein tuo aktiivinen “palauttava” treeni, tehdään ns. Cool downina heti pelin/ kovan teeenin jälkeen tai sitten seuraavana päivänä esim. Aamulla, jolloin illalla voi olla peli tai lajitreeni. Tuolloin “palauttava harjoitus” toimii ikäänkuin koneen ja aineenvaihdunnan käynnistäjänä.

@UotilaM seremoniat ja muut sen sellaiset vaikuttaa. Kokemuksesta voin sen sanoa, että erilaiset muistelot/ maammelaulut/ palkintojenjaot yms. On luonnollisesti aikaa, milloin “kone jäähtyy”. Toisaalta, tällaisissa tapauksissa nämä on aina tiedossa etukäteen ja pelaajakohtaisesti ne saattavat muuttaa lämmittelyrutiineja. Esim. kovatehoisempi jopa muutamat kunnon hapot sisältävä aktiviteetti lämmöissä - koska myös se jäähdytysaika ennen pelin alkua on pidempi. Myös tällaisssa tapauksissa itse olen pitäny “takapainoisemmasta” lämmöstä, jolloin kovempi intesiteetti tulee ennen seremonioita. Lisäksi joku saattaa jumpata ekstraa myös kopissa.


(【ツ】) #98

Ehkä nämä jatko-twiitit avaavat Hatun mielipidettä aiheesta:


#99

Kuten en minäkään. En missään nimessä. Urheilijoilla se palautumiskäyrä pysyy välillä pidempäänkin 0-tason alla, kunnes palautuessaan nouseekin uudelle tasolle, ns. superkompensaatio.

Minulla on kontakti näihin fysiikkavalmentajiin, enkä lähde edes vähää alusta heidän osaamistaan kiistämään. Päinvastoin.


#100

En kohdentanut tuota osiota sinuun, mutta hienoa, että ajattelemme samalla tavalla.

Kun puhutaan liikunnasta/treenistä/ palautumisesta, en missään nimessä muutoinkaan halua jankata sinun/ muunkaan ihmisen kanssa. Vaikka oma mielenkiinto/ koulutus/ elämä ohjaakin siihen suuntaan, että näistä asioista puhun todella mielellään. Mun pointti tuohon Haikaraisen blogiin, kuten muihinkin julkaisuihin, oli selventää kontekstia: mistä puhutaan.

Syy siihen ei suinkaan ole sinä, tai kukaan yksittäinen syy muutenkaan. Vaan yleinen tapa yksinkertaistaa ”monimutkaista” tai ainakin ”monitahoista” asiaa helpommin ymmärrettäväksi (tyyliin iltapv-lehtien kohuotsikot). Tällöin yleensä päädytään puhumaan eri asioista.

Arvostan siis todella, että sinun ja muiden kanssa voi vaihtaa sanasia mm. fyysisestä valmistautumisesta, koski se sitten lätkää/ muuta urheilua/ kuntoilua ylipäätään.


#101

Reenijumi puhuttaa monessa ketjussa - onko se totta vai tarua ja harjoitellaanko kesällä ja talvella.

Muistattekos sen Kailajärven haastattelun, olikohan mestaruuden jälkeen. Kysyttiin yksilöistä ja kehui Sebastian Repoa, että kuinka oppi tartttui ja treeni maistui. Heitti myös kuuluisan keväällä pitää jaksaa -sloganinsa.

Ja nyt se pointti: Repo liittyi joukkueeseen kesken kauden. Ei edellisenä keväänä.