Mikä nyt sitten on yhtä hyvä joukkue? On tässä useampi jo sitä mieltä, että 0,5 - 1,0 miljoonaa on vielä varaa budjetissa viime kauteen verrattuna ja kun nykyjoukkueeseen lisätään kolme laadukasta pelaajaa, niin aika vahva nippu on taas koossa.
Manniselle tarjottu 450k€ sopimustarjous on hyvinkin uskottava, ei vaan tärpännyt tällä kertaa. Ehdottomasti oikea veto, jos tällainen tarjous on tehty ja tähän on myös Tapparalla varaa kunhan vaan joku tämän tason pelaaja on vapaana.
Manninen on hyvä esimerkki siitä, että Tappara ei ole Euroopan suurseura. Vaikka Tappara olisikin tarjonnut tuon 450k, niin jostain muualta on laittaa tuohon vielä merkittävästi lisää. Vaikka tuplat, jos oikein haluavat pelaajan.
Urheilutoiminta Tapparassa toki varmasti on ihan Euroopan kärkeä, mutta raha merkitsee. Suurseuran asemaan Euroopassa Tapparalla on vielä matkaa ja kuten on ylläkin keskusteltu, niin se vaatii liiketoimintaa muuallakin kuin jääkiekon parissa.
Budjetti ei varmasti nouse joka kaudelle, mutta tuota viime kautta voidaan varmasti pitää jonkunlaisena mittarina uudesta tasosta. Tietenkin tuossa pitää huomioida juuri nämä kotikisat ja uutuudenviehätys yms, mutta menestyksen pitää myös mahdollistaa tason pitäminen ainakin lähellä tuota.
Pitäähän myös menestyksen ja uusien puitteiden myötä sponsoreiden, kumppanuuksien yms kasvaa mukana. Mikäli ei niin sitten pitäisi vaihtaa myyntiväki ammattilaisiin puuhastelijoista. Monella osa-alueella tunnutaan kuitenkin olevan vasta matkalla kohti kansainvälisesti uskoskottavaa ammattimaista urheiluorganisaatiota.
Joo tavallaan voidaan pitää sillä tavalla, että noin se menee, kun kaikki menee nappiin. Kuitenkin joukkuetta kootessa täytyy vähän miettiä sikäkin, että mitä sitten, kun kaikki ei menekään nappiin. Joukkueeseen ei oikein voi panostaa niin, että sen on pakko voittaa.
Kyllä Tappara on erittäin uskottava seura toiminnaltaan. Kestää vertailua varmasti Euroopassa kehen tahansa. Rahaa ei vaan ole niin paljon mitä suurilla ja se vaikuttaa tottakai rekrytointiin.
Rahallista eroa Tappara kuroo kiinni nimenomaan urheilun osaamisella. Hyvänä esimerkkinä kaksi perättäistä finaalipaikkaa CHL:ssä. Pelaajahankinnat on olleet onnistuneita ja sopivia, vaikka eivät niminä niitä suurimpiä tähtiä Euroopassa.
Kun katsoo urheiluseuroja kansainvälisellä tasolla niin mielestäni Tapparalla on vielä matkaa esimerkiksi brändäyksen, markkinoinnin, somenäkyvyyden ja monen monen muun osa-alueen puolella. Puhumattakaan seuran tuloksen riippuvaisuudesta urheilulliseen menestykseen. Tottakai markkinat Suomessa ovat rajallisemmat kuin monessa muussa maassa, mutta kansainvälisesti tarkasteltuna jääkiekossa harva suurseura on kestomenestyjä. Urheilullisella puolella Tappara on tehnyt loistavaa työtä.
Ymmärrän budjetin sovittamisen menestykseen, mutta mielestäni olisi erikoista, jos budjetti putoaisi merkittävästi nyt, kun kaiken järjen mukaan pitäisi olla kaikkein suotuisimmat taloudelliset olosuhteet jatkaa menestysputkea? Uusi areena, kotikisat, tuplamestaruus, kiekkobuumi Tampereella, Liigan kiinnostavuuden ja kilpailullisuuden nousu…
Tamhockey Oy:n liikevaihto viime vuonna oli 11,7 miljoonaa ja tälle tilikaudelle tavoite käsittääkseni on 12 miljoonaa. Ennen koronaa oltiin Hakametsässä 9,1 miljoonan tasolla. Iltalehdessä väitettiin, että Tapparan pelaajabudjetti olisi menneellä kaudella ollut ilmoitetun 2,95 miljoonan sijasta 4,2 - 4,5 miljoonaa.
Tilanne tietysti oli päättyneellä kaudella täysin poikkeuksellinen, kun KHL:stä lähteneet joutuivat nopeasti löytämään pelipaikan jostain. Tappara tarttui tilaisuuteen ja kotiutti suuren määrän ns. omia poikia, jotka tavallaan oli myös “pakko” ottaa, että eivät mene kilpailijoille. Riskinotto kannatti, sillä tuplamestaruus tuli. Rahaakin varmasti paloi suunniteltua enemmän. Tälle tulevalle kaudelle ei Liigaan ole varmasti saatavilla läheskään yhtä kovia pelaajia.
Tappara on pelaajamarkkinalla siitä hyvässä asemassa, että 10 vuotta kestänyt menestysputki ja asioiden hoitaminen hyvin mahdollistaa sellaisten paluumuuttajien saamisen takaisin, joihin ei muuten välttämättä olisi mahdollisuuksia/varaa. Tästä huolimatta Tappara ei ole hankkinut mitään jäähdyttelijöitä vanhoilla meriiteillä.
Samalla paluumuuttajat ovat auttaneet tapparalaisen työnteon ja voittamisen kulttuurin säilyttämisessä. Soihtua kantavat johtavat pelaajat ovat tässä jo moneen otteeseen vaihtuneet vuosien varrella, mutta se ei ole juurikaan vaikuttanut menestykseen. Toki taustalta on myös noussut nuoria suurempiin saappaisiin. Tästä voi antaa organisaatiolle suurta krediittiä.
Kuitenkin jotta tulevaisuudessa pystyttäisiin kilpailemaan SHL:n ja DEL:n kanssa pelaajista, pitää liikevaihtoa mielestäni edelleen onnistua hilaamaan ylöspäin. Se puolestaan mahdollistaa korkeamman pelaajabudjetin. Tappara tähtää Euroopan suurseuraksi, se on ääneen julkilausuttu tavoite.
Tietysti jossain vaiheessa ja aika nopeastikin on edessä se tilanne, ettei yleisömääriä nostamalla enää saa liikevaihtoa merkittävästi lisättyä. Kuten sanot niin haasteena on pikemminkin nykyisen tason säilyttäminen ottaen huomioon uutudenviehätyksen katoaminen uudesta areenasta, kurjistuva taloustilanne jne.
Tamhockey onkin pyrkinyt rakentamaan uusia tukijalkoja kiinteistöhuoltoon (Tampa) ja kiinteistöjen omistamiseen (Beerhouse Opaali). Myös fanituotemyyntiin on selkeästi panostettu. Liikevaihdon kasvattamisen haaste urheilupuolella ja (urheilullisten) riskien hajauttamisen tarve on selvästi tunnistettu.
Suurin riski Tapparalle seurana on urheilullisen menestymisen heikentyminen tai ajautuminen jotenkin Ilveksen alapuolelle. Kaikki kehittymisvisiot edellyttävät urheilullista menestystä. Valmennusjatkumon muutos oli pakon sanelema suuri mutta hallittu riski. Seuraidentiteetti on luja mutta ”ahdas” ja uniikki; paljon kadehdittu mutta vaikeasti kopioitava myös. Riskinotto pelaajiston osalta toisi kokonaisuuteen ja kilpailutilanteeseen nähden liikaa epävarmuutta. Nykyisellään paperilla on kasassa ”tapparalainen ydin”, joten puutteisiin ei tarvita hankinnoilta ehkä Tappara-perimää, edellyttykset kv. tasolle ja sopeutumiskyky riittävät.
Kaikkien seurojen riippuvuus menestymisestä ei liigassa ole erityisen suurta ja heijastuu pelaajahankintojen vapausasteena: liigan jäteistä mm. TPS, HIFK ja Kärpätkin elävät menestyksen lisäksi tähtiloistosta. Liigan tapainen viihdebisnes sallii moninaisia lähestymistapoja mutta Tappara on niin korostetusti puhdas jääkiekkoseura, rajallisella talousalueella, ettei pidä erehtyä luulemaan vääriä asioita.
Tapparan kesällä 2022 olleessa yhtiökokouksessa kerrottiin että Tapparan liikevaihto oli 2022 tilinpäätöksessä ensimmäistä kertaa yli 12 miljoonaa euroa, täten Tapparan piti ilmoittaa tiedot konsernina ja konsernin liikevaihdon alaraja on 12me.
Sitä en osaa sanoa mikä osa tuosta 11,7me liikevaihdosta puuttuu (linkissä huhtikuun 2022 luvut, puuttuuko mestaruusasiat vai esim milloin Tampa hankittiin tai jotain muuta).
Mielestäni tässä ei ole mitään syytä panikoida hankintojen suhteen, tuskin Tapparassa nyt niin hölmöjä ollaan että palkataan “euroopan” kallein valmentaja ja sitten aletaan säästämään pelaajissa. Eiköhän sieltä ole tulossa ihan kelvollisia pellaajia viellä kesän aikana!
Se oli kommentti siihen, että uuden areenan myötä myyntipotentiaalin pitäisi olla todella paljon suurempaa kuin entisen hallin aikoihin. MIKÄLI tätä potentiaalia ei saada realisoitua puhutaan puuhastelusta.
Itsekin ollut jonkin verran Tapparan myyntitiimin kanssa tekemisissä ja tunnen useita pitkäaikaisia seuran yhteistyökumppaneita ja yleinen mielipide asioiden hoitamisessa on…sanotaanko melko vaihtelevaa.
Sama juttu, itsellä yhteistyö alkoi aikanaan Leppäsen kanssa.
Yhteistyökumppaneita löytyy laidasta laitaan. Joku haluaa pelkästään tukea joskus isoin panoksinkin. Toiset kaipaa repullisen käppyröitä päätöksien tueksi ja ison repertuaarin tekemisiä toteutus puolella.
Omat kokemukset yhteistyöstä ovat olleet hyviä. Ehkä hieman puolueellinen suhtautuminen Tapparaan on myös vaikuttanut kokemuksiin.
Jottei mene ihan otsikon ohi, niin omasta mielestä pelaajapolitiikka on ollut onnistunutta jo pitemmän aikaa. Iso haaste on onnistua tässä vuodesta toiseen.
Tämähän on tärkeintä. Toivon sekä uskon sen myös jatkuvan näin. Mielestäni Tapparasta huokuu etenkin urheilupuolella sellainen intohimo eteenpäin menemiseen (jota rohkea ja kunnianhimoinen valmentajavalinta alleviivaa), että ihmettelen näitä puheita varovaisesta hankintapolitiikasta. En usko tulevalle kaudelle montaa asiaa laskettavan sattuman varaan nyt, kun tuon pitäisi taloudellisesti mahdollista. Pelaajahankinnoista puhuttaessa siis.
Ainakaan itse en ole sinänsä tarkoittanut varovaista hankintapolitiikkaa, mutta ennemminkin realistista. Ei Tappara voi tässä kohtaa rakentaa 6 miljoonan pelaajabudjetilla joukkuetta. Tai voi, mutta Tapparan taloudelle se on tässä vaiheessa riski.
Uskon Tapparan panostavan omalla realistisella mittapuullaan kyllä ihan täysillä tulevaankin kauteen. Tuskin ainakaan kauheasti rahallisesti vähempää mitä viime kautena.
Itse en puhunut budjetin pienentämistä. Varoittelin, että meillä oli viime vuoden joukkueessa lähes kaikki tähdet kohdallaan vanhojen sopimusten ja KHL-tilanteen takia. Kuinka tämän vääntäisi rautalangasta…uskon, että meillä oli viime kaudella noin 4 miljoonan euron joukkue “paperilla” noin kolmella miljoonalla eurolla. Ja me ei nosteta todennäköisesti pelaajabudjettia miljoonalla. Olisi toki hienoa, jos nostettaisiin. Korostan, että varoitteluni perustuu äärimmäisen valistuneeseen arvaukseen. Enhän minä kenenkään palkkoja voi tietää. Ainoa viestini on siis, että urheilujohto on tehnyt käsittämättömän hienoa duunia! Ja varmasti tekee niin ensi kaudellekin, mutta tietyiltä osin tilanne on muuttunut.
Nyt tuli pari tryout-pelaajaa testiin. Mutuna sanoisin, että tryoutit ovat olleet viime vuodet vähissä. Muistaako joku ketkä ovat olleet viimeisimpiä? Joku Kärpät-taustainen nuori pakki kävi hetken kääntymässä kesällä, mutta en muista oliko alunperinkin vain pätkäsopimus.
Eikös viime kaudella käynyt se pakki joka lähti samoja jalanjälkiä pois. Samoin mv Heikkinen oli tryoutilla. Eikös näitä nyt ole ollut. Ikonenkin oli tavallaan.