Joly on juuri näitä ECHL-pelaajia, joiden lähtöpalkka on pähkinöitä. Hyvän tulokaskauden jälkeen jopa Kerho pystyy tarjoamaan prosentuaalisesti huimaa palkankorotusta. Lisäksi jatkosoppari osui saumaan jossa Venäjän hyökkäys muutti markkinoita.
1 tykkäys
Kun on kauden päätteeksi oikea ykköskorin sentteri, kausi päättyy melko usein kultaan.
Tapparan ykkössentterit 2016-
2016: Jani Lajunen 
2017: Jani Lajunen
2018: Ei ykköskorin sentteriä, finaalitappio.
2019: Ei ykköskorin sentteriä, pronssi.
2021: Ei ykköskorin sentteriä, neljäs.
2022: Morley
2023: Lehterä
34 tykkäystä
Onko muista sarjoista tulleissa ulkomaalaisissa hyökkääjissä nyt ollut niin hyvä rekordi? Pakeissa on harvoin huteja tullut – rahalla saa laatua. Mutta mitenkä on hyökkääjähakujen onnistumisen laita Tappara-paidassa?
Otetaan vaikka dynastian ekasta mestaruudesta lähtien ei-Liigan sisältä tulleet ulkkarit. Lähteenä Eliteprospectin roster-listaus kultakin kaudelta.
2015-2016:
- Puolustaja Nick Plastino (Stavanger, Norja) onnistunut haku
2016-2017:
- Puolustaja Blake Parlett (Medvescak Zagreb, KHL)
- Hyökkääjä Martin Røymark (Färjestad, SHL) → pistetahti sama kuin Färjestadissa, odotukset varmasti kovemmat. Monipuolinen pelaaja ja nosteli pyttyä. Edellisellä kaudella Färjestadissa 52 2-12-14 +9, Tapparassa 56 8-7-15 -6; matka jatkui Allsvenskaniin. Oli hyvä 4. ketjun rooliin, mutta veikkaan että odotuksiin nähden epäonnistunut haku
- Hyökkääjä Charles Linglet (Dinamo Minsk, KHL) → pelasi 11 ottelua Tapparassa ja matka jatkui Saksaan. Epäonnistunut haku
2017-2018
- Hyökkääjä Tyler Redenbach (Ocelari Trinec, Tsekki) → saapui yllättäen Tapparaan, ei löytänyt roolia. 10 1-0-1. Epäonnistunut haku.
- (Hyökkääjä Curtis Hamilton tuli Sveitsistä lainalta, 5 ottelua ja paluupostilla edelliskauden seuraan SaiPaan). Epäonnistunut haku
2018-2019
- Puolustaja Elias Fälth (Brynäs, SHL). Vaipui 7 pakiksi kauden aikana, pelasi vain 36 peliä tehoilla 2-5-7. Taisi loukkaantua? Ura jatkui Ruotsin Division 3:ssa, jossa pelasi 4 ottelua ja ura loppui. Ei epäonnistunut, muttei myöskään onnistunut hankinta.
- Puolustaja Ben Blood tuli EIHL:sta, mutta Suomi-taustaa löytyi. 37 ottelua 4-14-18, +10. Jatkoi puolitoista kautta sen jälkeen. Onnistunut hankinta. Jatkosopimus ei ollut onnistunut.
2019-2020
- Puolustaja Adam Polasek (Sparta Praha, Tsekki). Tuli kesken kauden, 23 ottelua. 4-8-12. Kuritti Eemeli Suomea. Oli kuitenkin pahamainesen “viimeisen minuutin sulaja” -Tapparan kärkipakki. Väittäisin että onnistunut hankinta.
- Puolustaja Jonathan Racine (Stockton Heat, AHL). Tuli kesken kauden, pelasi 5 ottelua. Ihmeellinen hankinta, jostain syystä hankittiin kovanaama. Epäonnistunut hankinta.
- Puolustaja Alexander Ytterell (HV71, SHL). Ihan hyvin täytti roolinsa, sanoisin että onnistunut hankinta. Matka jatkui KooKooseen.
- Hyökkääjä Steven Iacobellis (Wichita Thunder, ECHL). Tuli korvaamaan loukkaantunutta Tyler Morleyta. 27 ottelua, 1-10-11. Matka jatkui Allsvenskaniin ja lopetti uransa Italiassa 21-22. Väittäisin että epäonnistunut hankinta.
2020-2021
- Puolustaja Maxim Matushkin. (SKA-Neva, VHL). Pelasi Tapparassa hyvillä tehoilla 30 ottelua 4-19-23. Hitaus oli silmiinpistävää, mutta liekkö isot pelimäärät olleet syynä. Matka jatkui kuitenkin KHL:ssä. Onnistunut hankinta.
- Puolustaja Michail Moravcik (HC Litvinov, Tsekki). Isokokoinen, kova perusluuta. Muistaakseni ainakin fanit oisivat halunneet pitää. Onnistunut hankinta.
- Puolustaja Eric Norin (Brynäs, SHL). Tuli tryoutille, ei jatkanut. Epäonnistunut hankinta
- Hyökkääjä Michael Spacek (Manitoba Moose, AHL). Isot odotukset, aika hyvät pisteet 18 ottelua 5-18-13. Joutui koirankoppiin syystä tuntemattomasta ja jatkoi matkaa kesken kauden. Nykyisin pelaa Sveitsissä piste-per-peli tahtia Huippupelaaja, mutta silti epäonnistunut hankinta.
- Hyökkääjä Jiri Smejkal (Sparta Praha, Tsekki). Aloitti kauden pirteästi, mutta lopulta (yleisörajoitusten tulon ja Spacekin lähdön jälkeen) esiintyi vaisusti. Pudotuspelit 9 ottelua 0-0-0. Hyvä pelaaja, mutta epäonnistunut hankinta.
- Hyökkääjä Charles Bertrand (Fribourgh, NL). Ison profiilin hankinta, paljon Liiga-taustaa joten enemmän “safe-bet”. Ensimmäisellä kaudella 52 ottelua 21-16-38. Ei ihan sitä mitä odotettiin tuloksellisesti, mutta antoi kaikkensa aina. Jatkoi vielä kaksi kautta, hiipuvalla pistetahdilla. Sanoisin kuitenkin, että onnistunut hankinta.
2021-2022
- Puolustaja Brady Austin. Onnistunut hankinta
2022-2023
- Puolustaja Ben Thomas. (Växjö Lakers, SHL). Loistava laatupakki. Kärsi aivotärähdyksestä jonka jälkeen pelin taso hieman laski. Kuitenkin todella kova tekijä ja kaikki pokaalit voitettuna. Onnistunut hankinta.
- Hyökkääjä Philip Granath Nuori taskuraketti. Projektipelaaja. Odotukset ei korkealla, mutta ylitti ne. 56 ottelua 4-10-14 ja pudotuspeleissä kilpaillussa kokoonpanossa 13/14 ottelussa. Onnistunut hankinta.
- Hyökkääjä Tyler Kelleher (HV71, Allsvenskan) Taitava pelaaja, muttei sopinut Tapparaan. Kesken kauden siirtyminen Pelicansiin ja jatkossa ura jatkuu Brynäsissä Allsvenskanissa. Epäonnistunut hankinta.
- Hyökkääjä Marcus Davidsson (HV71, SHL). Kesken kauden Ruotsista. 31 ottelua 8-15-23. Ja The Golden Goal. Onnistunut hankinta.
- Hyökkääjä Jonathan Davidsson (HV71, SHL). Kesken kauden Ruotsista. Ajautui rotaatiorooliin, mutta hoiti sen hyvin ja nosteli kannua, annan tästä myös arvion onnistunut hankinta.
All in all, tällä ajanjaksolla muista sarjoista tulleista hyökkääjistä onnistumiset siis olleet 4/11. Näistä 3/4 hankittiin tällä kaudella ja neljännellä oli etukäteen kokemusta Suomesta (Bertrand). Tuomenoksan aikakaudella siis aika vakuuttavat ulkkarihaut, mutta muuten aika heikosti menneet nämä loppujen lopuksi.
Pakkien kanssa rekordi on 9/12, näistä yhdellä näyttöjä Suomesta aikaisemmin, eli niiden kanssa on mennyt selvästi paremmin.
25 tykkäystä
Sellainen fiilis, että dynastian alkukausilla (2012-2016) ulkkarit onnistui paremmin, poikkeuksiakin oli, mutta Connolly, Bailen, Plastino, Parlett, Umicevic yms. ihan huippuhankintoja etenkin hinta/laatusuhteeltaan.
2017-2021 oli mielestäni ihme säätämistä ja erikoisia hankintoja, kuten Redenbach, Hamilton, Racine, Iacobellis ja tsekkikolmikko, jotka olivat pelimiehiä, mutta jotain muuta meni pieleen. Ei se sattumaa varmaan ole, että 2018-2021 olivat dynastian heikoimmat vuodet, ulkkarit ei ainakaan oikein osuneet, vaikka hyviäkin oli joukossa. Bertrandkaan ei ihan ollut sitten kuitenkaan sitä, mitä piti.
2021-2022 kaudelle taas tuli Morleyta, Platzeria, Austinia jne. ja on nosteltu kannua.
1 tykkäys
Eli juuri Tapolan aika urheilutoimenjohtajana meni sekalaisten ulkkarihankintojen parissa 
Tapolahan oli UTJ vuodet 2017-2020. Olikos Rautakorpi sitten taas 2020-2022 ja Tuomenoksa nyt sitten urheilupäällikkö 9/2022 alkaen? Tuomenoksan rekordiahan pidettiin SaiPassa aika hyvänä, ja hyvänä se on jatkunut Tapparassakin. Tapolan aika UTJnähän oli oikeastaan aika epäonnistunut.
1 tykkäys
Eikö Morley ollut Tuomenoksan “löytö”? Miehellä on aika hyvä silmä juurikin ulkomaisille hyökkääjille, niin ainakin vielä on täysi luotto ukkoon. Ei se täällä turhaan ole
Erittäin hyvä analyysi ja omalta osaltani allekirjoitan kaikki nämä pelaaja-arviot.
Näinhän se tulosten valossa on mennyt, mutta ehkä arviointikriteereitä olisi kuitenkin syytä säätää.
- Smejkalin ja Spacekin kohdalla kiistatta löydettiin loistavat pelaajat, mutta heistä ei saatu parasta irti. Spacek on tehnyt kovaa jälkeä SHL:ssa ja NL:ssa, sekä edustanut maajoukkueessa. Smejkalista puhutaan potentiaalisena ensi kesän NHL:aan lähtijänä.
- Try-outit voisi jättää huomiotta, koska ne ovat syystä sellaisia. En enää jaksa kaivella vanhoja faktoja mutta eikös Redellä olltu joku perheintressi aloittaa kausi Suomessa ja Tapparalla joku loukkaantuneena, joten tahtotilat kohtasivat. Hamilton lienee myös riskitön kokeilu ja olikos silloinkin jotain poissaoloja.
- Areenakausissa näkyy myös panostus. Hallitus oli linjannut Areenana avaukseen, kun sen aikataulu alkoi asettua paikalleen, että ensimmäinen mestaruus tulee oikeaan osoitteeseen, maksoi mitä maksoi.
4 tykkäystä
Ja muistaakseni toinen jalka oli jollain tavalla rikki. Tyypillinen Jukka -Mikki haku siis.
Kyllä Morley ja esim Kunyk. SaiPassa on ollut aika iso liuta hyviä hakuja, jotka ensimmäistä kertaa tulevat Eurooppaan ja onnistuvat tällä. Tai jos eivät ihan heti ole onnistuneet, niin se tapahtuu sitten jossain muualla.Mo
Tärkeintä on kuitenkin nähdä potentiaali yhdessä oikeanlaiseen persoonaan. Yleensä jos se persoona pettää, eikä sovi tiimin kulttuuriin,niin sitten onkin edessä maisemanvaihto.
Ei Tuomenoksakaan täydellinen SaiPassa ollut, mutta oli aika kova harjoittelupaikka tapella sellaisessa paikassa pelaajista pienellä budjetilla. Ja Saipan 2000-luvun menestys kulminoituu Tuomenoksan 8-vuotiseen jaksoon urheilujohtajana. Ne meni silloin 6/8 vuodesta playoffseihin, joten kyllä siellä jotain on osattu tehdä.
Muuten SaiPa on ollut 2000-luvulla Top10 joukossa vain 2 kertaa loppujen 18 kauden aikana, kun Tuomenoksa ei ole ollut rakentamassa joukkueita.
–
Näistä täydentävistä hankinnoista Tapparaankin tykkäsin pitkin kautta. Matushkin oli ensimmäinen. Ei mielestäni epäonnistunut mitenkään kenenkään kohdalla.
Matushkin, Vilho Heikkinen try-out, Thomas, Heikkinen jatkot, Ikonen 2 viikon soppari, Kelleher sopparin purku, Platt, MDavidsson, JDavidsson, Ikonen uudelleen, Levtchi, Porter ja K.Kapanen lainat, viimeisenä Hovinen.
Nyt sitten vedelty jatkoja Tanus (aiemmin), Granath, Heljanko, Tuulola.
8 tykkäystä
Jos Tappara tähtää Euroopan suurseuraksi, niin pelaajabudjetin sekä pelaajille maksettavien palkkioiden pitää nousta kausi kaudelta. Erityisesti terävimmälle kärjelle maksettavien palkkioiden.
Tällä hetkellä arviolta 0,5 - 1,0 miljoonaa pelaajabudjetista on vielä käyttämättä. Summa ei sisällä mahdollista pelaajabudjetin nostoa. Ja kuten sanottua nimenomaan siihen pitää tähdätä, että maksetaan yhä kovempia palkkoja ja kilpaillaan aidosti Euroopan kärjen kanssa.
Joku huhuili, että S. Manniselle oltaisiin tarjottu Tapparan mittapuulla historiallisen arvokasta lappua 450 000€ / kausi. Luulisi, että näillä voitaisiin jo kilpailla SHL:n seurojen kanssa pl. kärkiseurojen kärkipalkat. Sveitsille ei pärjätä edelleenkään.
2 tykkäystä
Tämä tarkoittaa sitä, että rahaa pitää tulla jostain sisään enemmän. Yleisömäärät tuskin nousee määräänsä enempää, ehkä jopa jossain kohtaa ennemminkin laskee. Eli siis jotain muuta liiketoimintaa täytyisi keksiä ja onhan Tapparassa asian eteen tehty töitä.
5 tykkäystä
Tapparan liikevaihto on kuitenkin lähes kaksinkertaistunut, joten kyllä siellä kasvua on. Lisäksi konserni on kasvanut viimeisten vuosien saatossa.
Tapparasta lähti sen verran arvokasta sakkia, että pelimerkkien ei pitäisi loppua kovinkaan nopeasti.
2 tykkäystä
Lähti toki arvokasta sakkia mutta samalla rahalla mitä heihin käytettiin et pysty tälle kaudelle hankkimaan vastaavantasoisia pelaajia.
2 tykkäystä
On on, mutta ei se tässä ympäristössä tule jatkossa samassa ajassa kaksinkertaistumaan urheilutoiminnan tuotoilla. Jossain se raja tulee vastaan.
Jotain voi myös päätellä menneen kauden tuloksesta aikanaan, että kuinka paljon voi joukkueeseen panostaa.
1 tykkäys
Tuosta tuloksestahan voidaan aikanaan myös nähdä miten hyvin organisaatio on tasapainotettu. Ensimmäinen täysi kausi uudessa areenassa ja päätyyn mentiin niin Liigassa kuin CHLssäkin. Tämä on siis aikalailla maksimi mihin pystytään ottelumäärien ja katsojien suhteen, kun areenan vetovoiman pitäisi olla suurimmillaan. Lisäksi kotikisat toivat mukavan bonuksen kassaan.
Uusi areena tuo varmasti lisää kuluja, mutta mikäli siitä ei jää käteen mitään niin voidaan miettiä oliko vaihdoksessa mitään järkeä vai onko budjetoitu ja neuvoteltu täysin vihkoon? Sama pätee taustaorganisaation kehittämisenkin kanssa. Saadaanko erinäisillä uusilla pesteillä ja rekrytoinneilla niiden arvoista vastinetta?
Lisäksi tuohon uuteen kiinteistöhuoltoon keskittyvään taustayhtiöön on käsittääkseni pumpattu jonkun verran rahaa seuran kassasta? Ala on todella kilpailtu ja Pirkanmaallakin on useita isoja toimijoita, joten maksimissaan muutama vuosi kokeilua ja jollei pyöritä itse itseään niin kannattanee miettiä tuon kokeilun tulevaisuutta. (Tämä siis tietämättä tuon yrityksen tunnuslukuja ja ihan yleisenä ajatelmana investoinnista tukemassa liiketoimintaa.)
Lopputiivistelmänä siis haen tällä sitä, että nyt uuden areenan aikana pitäisi kaiken järjen mukaan olla huomattavasti enemmän rahaa käytettävissä verrattuna Hakametsän aikaan. Investoinnit syövät varmaati budjettia lyhyellä jänteellä, mutta niiden olisi syytä pitkässä juoksussa mahdollistaa kehitystä perustellakseen itsensä. Kuitenkin tämän uudistuksen pitäisi mahdollistaa pelaajabudjetin kasvua samassa suhteessa muun toiminnan kanssa.
3 tykkäystä
Voisi kuvitella että kuluja ei tule muuta kuin oman panostuksen myötä tiloihin yms. Varmasti kustannustehokas halli verratain Hakametsän vanhaan tekniikkaan. Isot tapahtumat yms tuo myös tuloja hallin omistajalle, ja myös aition omistajille.
Tilojen laatu antaa kaiken järjen mukaan myös oman kilpailuvaltin pelaajista. Samaa tai lähes samaa rahaa tarjoamalla voi heittää olosuhde kortin peliin, kummassa fasiliteetissä haluat viettää seuraavat kaudet?
Mennyt kausi oli hieno esimerkki mikä näyttää tätä “modernia” joukkueen kasaamista. Jos syksyllä on budjetti käytetty, niin ei paljon reagoida loukkaantumisiin/vahvistuksiin oikeille pelipaikoille.
Kauteen voi lähteä kapeahkolla joukkueella, nuorten saadessa pelejä, joita varmaan joillakin voi olla jopa sopimuksissa määrätty. Ukkoja sisään sitä mukaan kuin tarvii, lainojen ja suorien hankintojen muodossa.
On enemmän rahaa käytössä. Ainakin toistaiseksi. Pidempi ajanjakso näyttää sitten paremmin. Väkisinkin homma tasoittuu ja tulee myös heikompia kausia.
Mutta mitään miljoonaa tai puoltakaan ei pelaajabudjetti nouse per kausi pelkästään areenan myötä joka kausi.
2 tykkäystä
Muutamia huomioita. Ei tietystikään ketään kielletä haaveilemasta, sehän on hieno osa faniutta, mutta muutama realismin sana:
Pidän ihmeenä, jos Tapparalla on yhtä hyvä joukkue kuin viime kaudella. Minun tietolähteeni kertoo, että meidän “isot pojat” ovat viime kaudella pelanneet kohtalaisilla sopimuksilla, eli osittain “rakkaudesta menestykseen ja seuraan.” Tämä tarkoittaa, että he eivät vapauta , niin kuin täällä luullaan, rahaa ostaa saman kalibeerin jätkiä tilalle ( esim. Lehterä). Hyviä kyllä, mutta ei mitään saman tason varmoja hevosia. Ruotsalaisissa veljeksissä kävi kauhea säkä tai urheilujohdon mieletöntä ammattitaitoa. Heidän rahallaan saadaan koko kaudeksi ehkä yksi todella lupaava juniori tai keskiverto varma liigapelaaja. Puhiksella oli edellinen sopimus viime kaudella voimassa. En tiedä, mutta veikkaan MELKOISTA palkankorotusta uuteen sopimukseen, joten jo pelkkä Puhiksen jatko syö yhden keskivertopelaajan palkan “noin”. Olikos muita Puhiksia? Koska Heljanko teki jatkon? Jos Heljankokin teki viime kaudella jatkon, niin veikkaan hänen ja Puhiksen palkankorotuksen vievän jo lähes kakkosketjutason jätkän osuuden. Ihan siis vaan, että saadaan nämä hienot äijät pidettyä.
Tämä S Manninen on ihan oma lukunsa! En voi käsittää, että mistä lähtee laukalle, että yksi Euroopan kovimmista senttereistä, jonka palkka huitelee 500k-miljoona, päättäisi yht´äkkiä tulla murto-osalla Tampereelle pelaamaan missä ei ole historiaa…ei se ihan niin mene. Ensinnäkin, jos pelaa Suomessa, niin varmasti kotona ja toisekseen valitettavasti meillä ei ole varaa ( tai halua ) maksaa 400k tai 500k palkkoja kenellekään. Ei mielellään yli 200k edes. Tässä annos realismia.
Tapparan pelaajahankintapolitiikkahan on ollut viime vuosina, ei ainoastaan Suomen, vaan Euroopan parasta.
2 tykkäystä
Noo kyllä joukkueessa taisi olla useampi yli 200k€ pelaaja viime kaudella. Tapola ei millään nallekarkeilla varmasti myöskään valmentanut.
Miksi tässä nyt meinaa tuntua siltä, että viime kausi oli niin hyvä, että porukka haluaa lähteä jollain U20 - toivotaan, toivotaan joukkueella tulevaan kauteen? 
varsin erikoista!
Voihan olla, että Ana narraa jonkun ulkomaalaisen, joka lyö +60 pistettä runkosarjassa. Mistä näistä tietää.
7 tykkäystä