Vähän itsekin pohdiskelin tätä johtajuusasiaa sekä kulttuuria ja erityisesti sitä että dynastiassa joukkuetta johti edestä Kristian Kuusela joka ei antanut minkäänlaiselle perseilylle tai egoilulle siimaa ja siinä samalla pamautteli itse sen 40-50 pinnaa per kausi ja asenne oli aina tapissa. Jukka Peltola vielä oma lukunsa tähän rinnalle. Kummallakaan ei oma napa ajanut koskaan joukkueen edelle. Viime kaudella Kuuselan pelillisen johtajuuden nappasi haltuunsa Jori Lehterä, jolla oli kaudelle yksi tavoite - nostella kannua ja omat tehot tuli siinä sivussa.
Jos taas mietti johtavien pelaajien dynamiikkaa nyt niin Anton Levtchi on pistepörssin potentiaalinen voittaja mutta persoonana täysin erilainen ja enemmänkin puhdas luonnonlapsi jolle sattuu ja tapahtuu. Kristian Tanus myös vähän samasta puusta. Carter Camper taas on hyvä pelaaja ja varmasti liideri mutta jos tietynlainen pehmeys näkyy Nokia Arenan yläriveille asti niin se sama kyllä välittyy myös kopissa. Kontiola on tehnyt elämäntaparemontin mutta hänenkin johtajuutensa on erilaista ja sanotaanko vaikka kiteyttäen että ilvesläisempää kuin meidän dynastian johtohahmojen.
Tottakai joukkueessa on Rauhala kapteenina ja soturina, mutta hänenkin pelillinen antinsa on tällä kaudella ollut aika paljon vaatimattomampaa loukkaantumisten jäljiltä mikä sitten osaltaan voi vaikuttaa tähän. Joukkueessa on jatkumoa ydinpelaajissa mm. Kemiläisen, Savinaisen, Vittasmäen, Tuulolan ja Heljangon kautta mutta kulttuurin ylläpitäminen ei ole helppoa varsinkaan sitten kun vastaan alkaa tulla vaikeuksia.
En tarkoita tällä sitä että nyt olisi jokin kriisi käsillä mutta isoja ja herätteleviä sanoja Heljangolta. Varmasti myös osin tarkoituksellisia siinä mielessä että joukkue kaipaa nyt viikonloppua ajatellen kunnon latauksen ja annoksen päättäväisyyttä. Näpräämällä ja pipolätkäasenteella ei tässä liigassa kovin pitkälle pötkitä.
Saravo sanoi jossain haastattelussa aikanaan, että kopissa juuri Kuusela, Peltola ja Peksi itse pitivät huolen, ettei kukaan ala leijua ja luistella sovituista asioista.
Toivottavasti uusi valmennus ei ole tuonut liikaa ruotsalaista ”diskuteerauskulttuuria” joukkueeseen? Toisaalta Savinainen ja Tanus ovat ainakin tuoneet selkeästi esille, että kovan työn kautta menestyminen saavutetaan jos saavutetaan.
Johtavien pelaajien pitää nousta esille kun peli takkuilee. Savinainen eilen jo antoi omia näyttöjä napakammasta peli-ilmeestä.
Tapparahan on viimeksi 4 vuotta sitten hävinnyt neljä ottelua putkeen. Nyt on Pelsut ja Jukurit tappiot alla, ja paikallinen + aamupeli IFKta vastaan… oikea tappioputki tulossa?
Pelkästään tappiot ei huolestuta vaan tapa millä ne usein tulee. Paskoja syöttöjä ja löysiä oman pään pelejä jotka aiheuttaa oman pään pyörityksiä. Hauskaa myös mitä tuohon tappioiden määrään tulee niin myös sveitsin liigassa molemmat kärkijoukkueet ovat kärsineet pidemmät pätkät missä enemmän tappioita kuin voittoja. Lions juuri nyt 5/7 tappioita. Fribourgilla löytyy slumppi alkukaudesta missä 7/8 tappioita.
Kyllä vaan. Enemmän on omasta tekemisestä kyse kun rosterin vajaavuudesta tms. Kyllä itsekkin haluisin kovan luokan 1 sentterin muttei se meidän umpipaskoja syöttöjä korjaa.
Alkukausi meni hyvin kun kaikilla oli suunta eteenpäin. Nyt pelataan ”kahta peliä” samaan aikaan. Osa karvaa, osa ensin träppää ja sit karvaa myöhässä. Toisin sanoen ei tunnisteta tilanteita samalla tavalla kun ketjukaverit. Tilannetta tuskin helpottaa ketjujen jatkuva vispaaminen edes ja takaisin. Kunhan saadaan kemiat kohdilleen niin alkaa homma toimiin.
Tää on muuten aivan totta. Pannut itsekin saman merkille. No toinen mikä pitää saada toimimaan, on hyökkäyksiin lähtö niin ettei hyökkääjät painele karkuun ja sit paketti venyy ja lopulta laturit sesoo paikallaan hyökkäys sinisellä. Tietty YV ja AV ne on ihan pakko saada paremmin toimiin.
Liittyy samaan. Osa painelee nopeesti pystyyn kun toiset pelaa viivelähtöö. Taas se tilanteiden tunnistaminen nousee keskiöön. Jos pakit pelaa hitaasti ei hyökkääjät voi lähtee pystyyn. Tai oikeestaan jos hyökkääjät lähtee ylös, pakkien pitäs pelata nopeesti pystyyn
Niin kova huuma alkukaudesta, mutta silti itse vain odotti, että koska tulee slumppi ja mitenköhän pärjätään pleijareissa. Noh slumppi tuli, mutta se on noin 5x isompi mitä osasin kuvitella. Mitään parannusta pelissä en ole tämän ajanjakson aikana nähnyt. Reagointi pelin sisällä olematonta ja selkärangan katkaisu kuuluu joka ilta sohvalle saakka. Niin paha harmitus päällä, että jätän loput sanomatta, mutta ei tää lupaavalta näytä. Altavastaajia ollaan lähes jokaista top-8 joukkuetta vastaan tällä hetkellä. Mitä se pleijareissa on?
Eipä ole pitkään aikaan ollut näin vaikeaa, mutta ei auta kun toivoa, että kurssi kääntyy vielä. Neljän joukkoon runkosarjassa ei vaadita mitään ihmeellistä pistekeskiarvoa. Helmikuu on vielä aikaa saada oma peli kuntoon.
Karvauspeli on nyt ihan turhaa touhua, kun yks menee päälle ja seuraava liukuu ja lähtee luistelemaan vasta, kun kiekko on siellä, mihin olisi pitänyt jo olla menossa. Ja sit kun lähdetään myöhässä niin ollaan myöhässä menossa omiinkin ja sit tekijämiehet laittaa takapatjareboundeilla pelin pakettiin, kuten tänään.
Pitkän linjan pelien tuijottajana sanoisin että nyt on joukkueen rakenne ja pelitapa sen verran hakusessa että keväällä jää meitsille enemmän aikaa kalastella. Ja se on ihan fine. Hienoja aikoja ollut viimeiset 10 vuotta. Ehkä Riku on ens kaudella viisaampi.
Kertoo jotain kuinka kova se alkukausi oli, kun edelleenkin keikutaan noin korkealla vaikka viimeiset 10 peliä on tuottanut vain 2 voittoa.
Toivottavasti tässä nyt ei Tappara ole se ”syksyn mestari” tällä kaudella. Kyllä tuossa on aika paljon nyt tekemistä valmennuskellakin saada tuo peli toimimaan ja ketjut/ kokoonpano lukittua. Nyt kyllä koetellaan enemmän mitä hetkeen muistaa, mutta aikaa on vielä ja sarjasijoitus toistaiseksi hyvä.
Miettikääpäs ihan piruuttain missä oltais, jos Heljanko ei olisi alkukaudesta lähes yksin voittanut meille niitä pelejä, joissa pelattiin huonosti ja silti napsittiin pisteitä
11 viimeisintä peliä, ja 2 voittoa… Kyllä tämä korpivaellus jo riittäisi. Varmasti alkaa voittoja taas tulemaan, kun sarjakärkiä ei ole vastassa, mut vähän olen pettynyt, että peli ei näytä kehittyvän. Monta semi hyvää maalintekiää joukkueessa, mut kyllä mä vähän kateelliseksi alan taipumaan Ikosten, Nymanien yms maalinteko tehokkuudesta. Varsinkin nuo onetimerit, joille ei tän kauden Tapparassa löydy tekijää.
Ollaan liian tasapaksu jengi tällä hetkellä. Ei olla edes työmäärässä ykkösiä kovia vastaan. Sit kun annetaan vähän eteen kärkiosasmisessa, niin tuskaista on. Tää ei oo kyllä herkkua ollut viime aikoina.
Edit. Eikä auta kyllä Kontiolakaan, saattaa jopa haitata, nyt kun ollut telakallakin.
Liian paljon seisoskelua ja liian vähän työntekoa. Tapparalla ei ole hyökkäysalueella keskellä yhtään tilaa, kun kaikki seisoskelee paikoillaan ja kiekkoa pyöritetään vain laidoilla. Eikä tuo oikein käy järkeensä, että jos pakki päästä kiekon lipsahtaan hyökkäysalueelta, niin toiseen päähän tulee 3vs1 tai 4vs2 hyökkäys.
Tämä muistuttaa erittäin vahvasti kautta 20-21. Niin paljon pitäisi muuttua, että se muutos ei tapahdu enää tällä kaudella. Toivottavasti Rike pystyy oppiin virheistään, kun ollaan siihen vuosiksi sitouduttu ja ensi vuonna on sellainen pelitapa millä voi pärjätä liigassa.
Itse toivon, että täksi kaudeksi ei raahata enää yhtään pelaajaa lisää. Toivon mielummin, että myydään muutama kovapalkkainen ulkkari jotka eivät kuulu ensi vuoden suunnitelmiin eivätkä tuo kentälle yhtään sen enempää kuin joku junnu toisi.
Paljon enemmän kuin pelaajamateriaalin laatu mua kiinnostaisi tietää, miten Tappara yrittää pelata? Tavoite kummassakin päädyssä on varmaan selvä, tehdä maali ja estää maali, mutta mulle ainakaan ei ole yhtään selvää, millä keinoilla niihin pyritään. Mulle toi näyttää ihan premiumtason harrastekiekolta, paljon hyviä pelaajia jotka ratkaisevat tilanteita lonkalta tapaus kerrallaan, mutta mitään toisteisuutta ei katsoja keksi. Sitten kun on riittävän hyvä vastustaja, niin se ratkominen on mahdotonta.
Pähkinänkuoressa alkukausi verrattuna nykyhetkeen on, että alkukaudella kiekkoa pyrittiin purkamaan laidan kautta ulos alueelta ja mies tai kaksi oli jo valmiina kirmaamassa perään ja usein tuli hyviä vastaiskuja. Nyt jos nyt se puolustuspään kamppailutilanne satuttaisiin voittamaankin, mitä tapahtuu tällä hetkellä aivan liian vähän, ja kiekko saataisiin sinne keskialueelle, kukaan ei olekaan menossa minnekään.
Tuossa kun kysyttäisiin pelaaja kerrallaan, mikä on joukkueen pelitapa, niin taitaisi tulla yhtä monta erilaista vastausta kuin vastaajiakin on.
Miten ihmeessä Tappara voitti kiekonhallinnan tänäänkin Ilvestä vastaan? Missä se hallitsi kiekkoa? Lasketaanko se oman alueen hätäinen pakki-pakki-pakki-rännittäminen paineen alla kiekon hallinnaksi? 45 sekuntia hätäriä hätärin perään, sitten kiekonmenetys ja vastustajan maalipaikka. “Mut ku me hallittiin.”
