Tuloksena kolmas sija, mielestäni lähtökohtiin nähden todella hieno saavutus ja osoitus että Tapparassa tehdään loistavaa duunia edelleen. Sen verran lähti kovia pelimiehiä viimekauden päätteeksi, itse veikkasin jos kuuden nippuun jos pääseevät niin hienoa. Tietyt pelaajat yllättivät allekirjoittaneen positiivisesti, jotka tulivat lähtijöiden tilalle.
Jotkut on miettinyt saako Jupe herätettyä porukan playoffeihin, niin Tapola vaan sanoo jätkillä legendaarisesti:
“Pelakkaa pojat!”
Ja pojathan pelaa!
Samaa mieltä. Paljon toki riippuu arvosana siitä miten loppukausi kulkee. Omasta mielestäni mahdollisuudet on vaikka mihin, mutta eihän tässä nyt mitään suosikkeja olla. Runkosarjassa tosiaan paljon positiivisia yllättäjiä, eipä juuri pettymyksiä nyt kun Karhukin on herännyt.
Lukkoa vastaan ollaan suosikkeja ehdottomasti, siitä eteenpäin jos aurinko paistaa ja ei isoja yllätyksiä tapahdu ollaan altavastaajia.
3.sija on yllättävä sijotus siihen nähde, että peli on näyttäny hyvälle ainoostaa syksyllä.
Jos ihan sarjataulukkoa ja pisteitä tsekkaa niin Tapparalta lähes ysin arvoinen runkosarja. Yllättävän hyvin ja tasaisesti pystyttiin raapimaan pisteitä hieman jalkahitaasta ja kädettömästä pakistosta huolimatta. Syksyn “piikin” aikana pelattiin viihdyttävintä Tappara-lätkää vähään aikaan, vaikka verrokiksi ottaisi kauden 2012-2013 huiputkin. Marraskuun maaottelutauon jälkeen viihdearvo tuntui kaventuvan melkoisesti. Tasaisenvarmasta pistekertymästä huolimatta asenne, luistelutempo, hyökkäyspelaaminen katosivat aika ajoin kuvasta. Mutta tosiaan taisi olla Tappara-historian toiseksi kovin pistepotti.
Onpahan sekin läpsytelty, ja voidaan alkaa pelaan kiakkoo taas. Niin puolivaloilla tuli voittoja ja selkeesti katse ollut tulevassa jo pitemmän aikaa, että uskon monien hämmästyvän mihin toi nippu pystyy.
Tapparan av vähä huolettaa, samalla kun Lukon yv oli parasta sarjassa, eikä av pahemmin sille tilastolle häpeä. No tilastot on tilastoja, voihan ne heittää kuperkeikkaa pudotuspeleissä… Tulevat pelit ovat kuitenki lyhyempi jakso kuin 60 pelin sarja, ja ihan oma maailmansa.
Ennen kuin avasin ketjun, mietin että runkosarjan arvosanaksi voi antaa 9-. Peli oli paikoin oikein viihdyttävää, ja paikoin jätti toivomisen varaa. Huonoa putkea ei tainnut muodostua vaikka huonompia pätkiä kyllä oli. Marras–joulukuun vaihde oli kenties kehnoin.
Sijoitukseen olen tyytyväinen, koska ennakoin huonompaa sijoitusta, mutta jälkikäteen tarkasteltuna toinen sijakaan ei olisi ollut mahdottomuus. Tehtyjen maalien keskiarvo laski kauden edetessä, mutta puolustus- ja maalivahtipeli vastaavasti parani samaan tahtiin.
Pienellä tutkailulla nostan pari muistettavampaa matsia:
Heti syyskuussa tapahtui. Menetettiin Hakametsässä kaksi kertaa täysi pistepotti viimeisten minuuttien aikana. Ensin Lukko nousi viimeisen vitosen aikana kahden maalin takaa tasoihin ja voitti lopulta jatkoajalla. Sitten heti seuraavassa kotiottelussa TPS teki periaatteessa viimeisen minuutin aikana kaksi maalia ja vei kaikki pisteet mukanaan.
Kahden ottelun TPS–SaiPa-putki lokakuussa, kun Tappara teki molemmissa seitsemän, maalisuhde oli 14–2. Noissa peleissä onnistui aivan kaikki. Myös samaisen kuun sunnuntainen JYP-peli oli mainio.
Marraskuussa oli kaksi hyvää HIFK-peliä. Ensin voitettiin 3–5 Nordiksella, sitten loppukuusta pelattiin juhlaottelu, josta otettiin 5–4-voitto voittolaukauksilla.
Joulukuussa noustiin 6–7-voittoon Sportista useiden vaiheiden jälkeen. Tehtiin mm. kolme maalia viimeisten 13 minuutin aikana, joista kaksi ilman kassaria.
Tammikuussa pelattiin ehkä kuitenkin se syvimmän muistijäljen tehnyt peli. Paikkana Hakametsä, vastassa Kärpät, aikaleima 14.1. Kolmanteen erään lähdettiin 0–2-tappioasemassa, eikä pistekään vaikuttanut mahdolliselta. Sitten… Pekka Saravo. Ensin syöttöpiste kavennusosumaan, ja sitten tasoitusmaali 16 sekuntia ennen summeria. Miten ihmeessä Pekka Saravo eksyi kentälle tuohon kellonaikaan?
Sen verran vielä, että on näköjään voitettu Kärpät 6–5 “täällä” torstaina 8.10.2016, mutta muistikuvani ottelusta on kovin hataria. Hmmm…
Eilen pelin jälkeen Tapola veti radio cityn haastattelussa vähän runkosarjaa yhteen. Muuten ei mitään ihmeellistä sinänsä, mutta tuon vuodenvaihteen mainitsi vaikeana hetkenä. Siinähän tavallaan se paras lento katkesikin. Oli kuulemma vaikea pysyä homman ytimessä, kun pelejä on pirun harvoin ja miehiä maajoukkueissa.
Siinä oli kyllä liigan otteluohjelma niin paskasti suunniteltu, etten ihan hetkeen muista vastaavaa.
Pistepotti on toiseksi kovin mutta kun katsotaan miten paljon Tappara on saanut pisteitä maksimipistemäärästä.niin tämä kausi on Tapparan kuudenneksi paras runkosarja tällä vuosituhanella. (61,1% maksimipistemäärästä)
Kausi 2001-2002: 70,5% (runkosarjan ainoa voitto)
Kausi 1999-2000: 64,8% (10 otelun voittoputki ja loistava syyskausi)
Kausi 2013-2014: 64,4% (Rautakorven varmistelevalla pelityylillä)
Kausi 2007-2008: 61,9% (iloisella hyökkäyspelillä pronssia mutta ei ollut eväitä haastaa Kärppiä)
Kausi 2000-2001: 61,6% (Rautakorven comebackin 2.kausi oli varmempaa suoritusta play-offeja myöten).