Viime aikoina on someissa tullut vastaan useita uudehkoja artikkeleita niiden taipumuksesta miellyttää käyttäjäänsä. Tekoälyjen vastauksia on verrattu mm. ihmisraatiin samoilla kysymyksillä ja poikkeama on ollut jopa 50%.
Tekoäly ei siis välttämättä anna sinulle vastausta joka olisi loogisesti arvioituna oikea ja paras, vaan kertoo sinulle sitä mitä todennäköisesti haluat lukea. Tämä on nyt nostettu isommaksi ongelmaksi kuin täyttä potaskaa tuottava hallusinointi.
Elämän isoihin kysymyksiin ei siis ainakaan kannata kysyä vastausta tekoälyltä.
Eikös tekoäly toimi niin että se tutkii nettiä ja hakee tietoa sen mukaan mikä on yleinen konsensus tietystä aiheesta? Esim matemaattisiin ja fysiikka/kemia pohjaisiin kysymyksiin saat luotettavamman vastauksen kuin filosofisiin tai historiallisiin, koska matematiikka/fysiikka/kemia ovat aiheita joihin on vain yksi oikea vastaus mutta monet muut aiheet on sellaisia joita voi tulkita monella tavalla ja näin ollen vastauksetkin voivat olla täyttä puppua.
Ei. Ei ole olemassa mitään yhtä “tekoälyä”, joka toimii tietyllä lailla, vaan eri tuotteilla on eri toimintaperiaatteet. Esimerkiksi ChatGPT on kielimalli, joka (hyvin pelkistettynä) tulkitsee kaiken lähdemateriaalinsa perusteella mitkä sanat liittyvät todennäköisimmin toisiinsa. Jos ChatGPT lukee tekstistä sanan “tuli”, se “tietää” että yleensä sanaan “tuli” liittyy esim. sanat “tulipalo” tai “paloauto”, ja näiden pohjalta se muodostaa lauseita. ChatGPT:llä ei ole mitään hajua mikä on oikein, mikä on väärin ja mikä on konsensus mistäkin aiheesta. Se tulkitsee ainoastaan sanoja ja tekstissä toistuvia rakenteita ja muodostaa vastauksensa niiden perusteella.
Vuonna 2024 äärimetallipiireissä käynnistyi tulikivenkatkuinen tekoälyyn kytkeytyvä keskustelu, joka jatkuu edelleen. Genren korkealle rankattuihin klassikkobändeihin kuuluva floridalainen death metal -yhtye Deicide julkaisi Banished by Sin -albuminsa, jonka kannessa oleva irvistelevä hirviö oli tehty – tekoälyllä.
Tulipa itsekin koeponnistettua vibe-koodausta työnantajan AI-koulutuksessa. Tehtävänantona matopeli, yritin vähän eri tulokulmaa samalla pelimekaniikalla.
En siis itse koskenut etu- tai takapääkoodiin tai grafiikoihin yhtään. codex sai itse tuupata suoraan palvaimelle. Yhden kirjotusoikeuden potkin käsin, kun komento oli lyhyempi kuin prompti.
Muutamia erinäisiä bugeja tuli, mutta nekin korjaantui käskyttämällä lisää. Oikea/vasen tuntui menevän herkästi sekaisin.
Tuollainen hihnalla autojen läjään lyönti on ihan aivotonta puuhaa. Siihen ei tekoälyä tarvita.
Kiinalaiset tuuppaavat llm malleja ilmaiseksi maailmalle, se on mielenkiintoista oikeasti. Länkkärit iskevät satoja miljardeja omiin llm malleihin ja yrittävät epätoivoisesti tehdä rahaa jollain 20usd/kk maksuilla.
Just nyt (perjantai13.3) on menossa ja juuri alkanut hyvä seminaari tekoälystä. AIka kattava ja mielenkiintoinen porukka tulee olemaan äänessä päivän aikana. Järjestäjänä on Ev.lut kirkko yhteistyökumppaneineen. Voi kuunnella ilmaiseksi netissä tai myöhemmin tallenteina.
En tiedä sopisiko tämä ennemmin tähän ketjuun, vai “Palautetta kanssakeskustelijoille” ketjuun. Menkööt nyt tähän, ku ei niinkään kohdistu käyttäjään, vaan enemmänkin ilmiöön. Kyseessä siis tämä kohta postauksesta:
Tarviiko tämmösiin asioihin nyt oikeasti tekoälyä? Jotenkin itelle vähän vieras ajatus. Ja siis ei tosiaan nyt ole henk. koht. kritiikkiä @Kukka95 kohtaan.
Renault marssittaa autotehtaisiinsa pikavauhtia mittavan määrän humanoidirobotteja. Jo ensi vuonna Renaultin tuotantolinjoilla ahkeroi jopa 350 humanoidia autonrakentajaa.
Robottien työnkuvaan kuuluu erilaisten toisteisten tehtävien suorittaminen. Renaultin arvion mukaan tämä voisi leikata ajoneuvokohtaisia työtunteja jopa kolmanneksella. Automotive News Europe-julkaisu kertoo.
Ehkä se, mikä tekoälyyn viittaamisella ihmetyttää, on se, että ikään kuin se olisi jokin varteenotettava lähde tai auktoriteetti, jos tekoäly sanoo jotain. Minusta se kuulostaa pikemminkin samalta kuin sanoisi: “lähikuppilan Maken mukaan, ja Make on todella usein väärässä eikä oikein tiedä asiasta mitään.”
En kyllä näe tässä mitään uutta ja mullistavaa sinänsä. Teollisuudessa ja varsinkin auto teollisuudessa on automatiikka ja erilaiset robotit ja koneet ollut tärkeä osa tuotanto linjaa. Esimerkiksi uudenkaupungin autotehtaallakin robotit ovat hoitaneet 90% kaikesta hitsauksesta. Ihmiset ovat lähinnä tarkastaneet hitsaukset ja tehneet mahdolliset tarvittavat korjaukset hitsauksiin.
Samoin monessa muussa työvaiheessa kone tekee ja ihminen valvoo. Ja kun automatiikka kehityy niin valvojia tarvitaan vähemmän.
Tämä on ollut suuntaus jo 1800-luvulta lähtien. Eikä mikään tekoälyn tuoma muutos teollisuudessa.
Tuollaiset “humanoidi tekoälyrobotit” on ihan huuhaa markkinointi roskaa jossain autotehtaassa. Siellä tehdään hihnalla bulkki kamaa johon ei älyä tai variaatiota kaivata.
Onhan se totta, että autotehtailla automatisointia on ollut aina ja ovat olleet edelläkävijöitä tässä, mutta tulevaisuudessa robotit eivät ole enää yksinkertaisia kiinteitä kouria tai hitsauslaitteita puomin päässä.
Humanoidieobotti tarvitsee tekoälyä liikkumiseen ja työtehtävän suorittamiseen - oli tehtävä kuinka yksinkertainen tahansa aluksi.
Kehitys kehittyy ja tehtävät monipuolistuvat varmasti jatkossa (…Fordilla oli liukuhihna - myöhemmin tuli automaatio ja nyt tulossa tai menossa jo tekoälyn tuom lisäbuusti).
Hesari julkaisi tekoälyn virheelliseen tietoon perustuvan uutisen Kouvolan drooneista. Lisäksi myös toimittaja oli jättänyt faktat tarkastamatta, joten pelkästään AI ei kämmännyt.
Nyt myös Hyundai panostaa robotteihin autotehtaisssaan:
Yli viiden miljardin euron humanoidihautomo puskee älyrobotteja maailmaan noin 30 000 kappaleen vuositahdissa. Tuleva robottiarmeija valmistetaan Hyundain itse kehittämän teknologian pohjalle.
Tehtaassa on tarkoitus myös kouluttaa robotteja niiden tuleviin työtehtäviin. Atlas-roboille sälytetään muun muassa taakkojen noston ja laskun kaltaisia toisteisia työtehtäviä.
Muitakin automerkkejä pyrkii samaan:
Tesla, BMW, Mercedes-Benz ja Toyota ovat nekin siirtymässä humanoidirobottien pönkittämiin tuotantosuunnitelmiin.
Tehokkain. Claude Mythos Preview on Anthropicin toistaiseksi tehokkain tekoälymalli, joka kykenee itsenäisesti analysoimaan laajoja koodipohjia, löytämään ja ketjuttamaan vakavia ohjelmistohaavoittuvuuksia– siinä määrin, että Anthropic päätti olla julkaisematta sitä yleisölle.
Tekoäly-yhtiö Anthropic on paljastanut valtavan määrän nollapäivähaavoittuvuuksia uudella Claude Mythos Preview -mallillaan, Tom’s Hardware uutisoi.
Mallin kehittäjätiimi kertoi blogipostauksessaan, että yksinomaan kyberturvallisuuskäyttöön suunniteltu malli löysi ”tuhansia vakavia haavoittuvuuksia käytännössä kaikista merkittävistä käyttöjärjestelmistä ja selaimista”.
