Tekoäly ja sen eri sovellukset

Jalkapallossahan AI:ta käytetään jo esim paitsiotilanteiden tunnistamiseen.

Tekoäly ja haittaohjelmat:

Tekoäly ja halpatyövoima Afrikasta.

Olisiko tämä viesti pitänyt laittaa Tappara-co:n K25-osioon? Jos tämän näyttäisi oppilaitoksen avajaisissa, niin siitä olisi mukava jatkaa lukukautta.

Nimittäin nämä jampat sanovat, että tekoäly korvaa lopulta kaikki työpaikat. Juontaja yrittää useampaan kertaan tingata, että kait nyt jokin tehtävä sopii paremmin ihmiselle, mutta eivät keksi yhtään - no parturi lopulta keksitään, koska hienomotoriikka on vaikea automatisoida.

Ja oikeassahan he varmaankin ovat: jo nyt pitäisi satsata siihen tilanteeseen, kun suurin osa jengistä on vailla työtä. Ei se sinällään ihmiskunnan historiassa outo tilanne ole, sillä vasta aika vähän aikaa työpaikka on ollut muusta elämästä irrallinen identiteetti. Mutta yhteiskuntarauhan näkökulmasta tilanne tulee olemaan alussa haastava.

Itsekin yritin keksiä tehtäviä, joita tekoäly/robotit eivät korvaa. Keksin kaksi. Varhaiskasvatus on varmaankin osa-alue, jossa halutaan pitää ihmisiä, koska lapsille halutaan näyttää/opettaa inhimillistä vuorovaikutusta jo ihan inhimillisen historiankin näkökulmasta. Yläkoulusta lähtien tekoäly hoitaa sitten hommat.

Toinen sektori on seksityö. On varmaa, että tekoäly muotoilee penispumpuista ja muista värkeistä alkuperäisiä imukykyisempiä. Mutta pussaaminen. Jos pitäisi vetää robotin kanssa kielarit, niin ei ehkä vähään aikaan päästä naapurinlissu-tasolle.

Toki nyt joku huutaa sieltä takaa, että seksityöläiset eivät pussaa, joten tämäkin rasti menee tekoälylle. Jäljelle jää siis parturi-kampaamot ja varhaiskasvatus.

1 tykkäys

Taisin mainita tuon varhaiskasvatuksen aiemmin. Ja vanhustyön. Näiden lisäksi jäljelle jää tietyt fyysiset työt, joihin ei vielä voida rakentaa sujuvaa robottia.

Mutta ihminen muuttuu teknologian myötä. Esimerkiksi puhelin vaikuttaa jo kasvavien ihmisten sosiaalisiin taitoihin ja preferensseihin. Ja tietokoneella tehty työ koskettaa eri osia aivoista kuin kynällä tehty työ. Vaikkapa kirjoittaessa tai laskiessa.

Mutta mihin oppia enää kohta tarvitaan? Voit kysyä tietokoneelta ja tietokone vastaa. Tietokone tekee päätökset ja tulkinnat ihmisen puolesta. Mitä koulussa voi tai on järkeä enää oppia, kun on isompi äly, joka tekee kaiken paremmin ja nopeammin meidän puolesta. Sinun puolesta.

Koulu säilyy kyllä muodossa tai toisessa. Tulee mieleen antiikin Kreikka, jossa vapaat miehet filosoivat huvikseen.

1 tykkäys

Nimenomaan. Koulu ei tule poistumaan yhtään mihinkään. Koulutusjärjestelmä sen sijaan saattaa ja todennäköisesti tuleekin kokemaan isoja rakenteellisia muutoksia.

Esimerkiksi ei laskimen keksiminen poistanut matematiikkaa kouluista, vaikka se laskeekin laskut paremmin ja nopeammin kuin ihminen. Se vain vähän muutti muotoaan enemmän siihen, että opetetaan käyttämään laskinta itselleen hyödyllisellä tavalla.

Tämän uskon tapahtuvan myös koulutusjärjestelmälle tulevaisuudessa. Sen sijaan, että kirjoitetaan tuhatsanaisia esseitä, opetetaan miten AI:ta voi käyttää tietyissä tilanteissa tehokkaimmin.

1 tykkäys

Laitetaanpa tähän kevennuksenä loistavan “Stuff Made Here” -YouTube -kanavan video parturirobotin kehittämisestä - ihan putkeen ei mennyt vielä (tulevaisuudessa takatukat muotia?), mutta onko lopulta tekoälyllä varustettu parturirobottikkaan ihan mahdoton ajatus?

Uusi tekniikka tuo varmasti uusia apuvälineitä varhaiskasvatukseen ja koulutukseen muiden rinnalle, joita tässä vaiheessa vielä on paha ennustaa.

Elektroniset laskimet korvasi aikanaan käytössä olleet mekaaniset laskimet (helmitaulut, laskutikut jne) ja elektronisista laskimista kehittyi graafiset laskimet.

Tämän jälkeen tietotekniikan kehitys on ottanut aimo harppauksia ja tuonut uusia apuvälineitä kouluihin kynän ja paperin rinnalle, kunnes nyt olemme tekoälyn hyödyntämisen kynnyksellä.

Kun ajatellaan, että hoitototyössä on jo vuosia suunniteltu ja testattu erilaisia robotteja, niin tekoälytutkimuksen kehitys varmasti nopeuttaa tätäkin sektoria tulevina vuosikymmeninä myös varhaiskasvatuksen ja koulun puolella:

Esimerkki:

Pohdintaa vuodelta 2018:

Uutinen vuodelta 2022:

Jostain vähän aikaa sitten luin, olisko ollut Wiredin 2023-vuosiennakko, että yksi näköpiirissä oleva tehtävä tekoälylle on toimia tulkkina ihmisten ja koneiden välillä. Eli meidän ei enää tarvitsisi opetella koneiden kieltä (koodaaminen), vaan tekoäly osaisi kääntää toiveemme suoraan koodiksi. Ja toki tästä lienee paljon käytännön esimerkkejä ollut jo ennestäänkin mutta pienemmässä mittakaavassa.

1 tykkäys

Ukraina on mainio testipenkki tekoälyllekin.

Tekoälyä koijataan:

3 tykkäystä

On luultavasti vain ajan kysymys, että Microsoft julkistaa oman “henkilökohtaisen avustajan” toimistotyöläisille. Esimerkiksi Windowsiin voisi integroida ChatGPT:n.

Tämä apulainen osaa sitten laatia sähköpostit ja kirjeet yms. työntekijän puolesta.

1 tykkäys

Tekoäly ja työpaikan haku:

According to Slack channel transcripts also reviewed by Insider, the AI provided correct solutions to software coding questions and even made improvements to some of Amazon’s code.

“I was honestly impressed!” an employee reportedly wrote on Slack. “I’m both scared and excited to see what impact this will have on the way that we conduct coding interviews.”

Nämä voi olla yliampuvia ennustuksia. AI mitä nyt kehitetään on kuitenkin kapea-alaista, eikä laajasti asioita ihmisen lailla ymmärtävän tekoälyn kehittäminen vieläkään ole kuin scifi-tarina.

Kai niinkin voisi veikkailla, että jos työ edellyttää asioiden ymmärtämistä, se säilyy ihmisen tekemänä tekoälyn aikakaudellakin.

Mutta varmasti tekoäly tulee mullistamaan työelämän, kuten tietokoneiden tulo aikanaan on tehnyt. Harvalla enää on työtä, jossa tietokonetta ei tarvisi lainkaan osata käyttää. Tietokoneiden tulo kyllä paransi tehokkuutta, ja väkeä voitiin siten vähentää monessa firmassa, eli työpaikkoja menetettiin. Toisaalta samalla syntyi uusia työpaikkoja tietokoneiden käyttöä osaaville. Aavistelen samanlaista kehityskulkua tekoälyn tulon suhteen.

Piti aiempaa keskustelua jatkaa katsauksella 2030 vuoden liigaan, mutten jaksanut postata sitä. Tässä kuitenkin pari kappaletta pöytälaatikosta:

Lisämaksusta katsojille näytetään tilanteesta tekoälyn luoma hologrammivideo, mitä taklaustilanteessa olisi tapahtunut. Tekoäly myös ennustaa ja käsikirjoittaa lennosta draamasarjan, säikeen, jossa seurataan “loukkaantuneen” pelaajan arkea ja kuntoutumista. Tällä kertaa se on tehty muinaista Simpsonit-sarjaa mallintaen.

Näitä säikeitä luodaan koko ajan eri asioista. Generoitua viihdettä on tarjolla valtavia määriä. Kukaan ei katso samaa sarjaa tai viihdeohjelmaa. Aikaa ei mene hukkaan sarjojen etsimiseen tai vinkkien hakemiseen. Tekoäly tuntee sinut ja tarjoaa sinulle täydellistä viihdettä.

Nyt tällä viikolla momentumia on kerännyt “Nothing, Forever”. Sitä voi ehkä pitää esiasteena esittelemälleni kuvalle tulevaisuudesta. “Nothing, Forever” on tekoälyn käsikirjoittama ja näyttelemä, ikuisesti ja koko ajan pyörivä ohjelma. Sisältö pohjautuu täysin ysärisarja Seinfeldin ideaan.

Tekoälyn käsikirjoittamat vitsit vaihtelee absurdista huonoon ja kliseiseen, eikä ohjelmassa ole mitään järkeä, mutta siksi se sopiikin ajan henkeen ja sen voi kokea viihdyttävänä. Yksinään tämä ei välttämättä toimisi, vaan tuo Seinfeld-kytkös on tärkeä.

Löytyy Twitchistä: Twitch

ChatGPT:stä tulossa maksullinen pro-versio.

Parempi tapa tämä on kerätä rahaa kuin mainonta ja käyttäjätietojen kerääminen.

Google alkaa testaamaan omaa LaMDA AI -tekoälyään hakutoiminnoissa:

Google is rushing to release its own artificial intelligence products in the wake of OpenAI’s ChatGPT. The search engine pioneer is working hard and fast on a “code red” effort to respond to ChatGPT with a large language chatbot and testing new ways to incorporate that AI-powered bot into search, according to a report from CNBC.

Näin Googlen LaMDA AI -oli otsikoissa jonkun aikaa sitten ennen Chat GPT -uutisvyöryä:

Juttua mm. aiheesta millä keinoin tekoälyä moderoitiin kehitysvaiheessa ja kuinka paljon työntekijät taustalta vaikuttavat tekoälyn toimintaan:

Esim.

A Time investigation last month revealed OpenAI relied on outsourced Kenyan laborers, some paid as little as $2 per hour, to sift through dark disturbing content to create an AI filter that would be embedded in ChatGPT and eventually used to scan for signs of horrific content.

ChatGPT -kirjoita pakina: