Avataanpa tilastoketjukin tälle uudelle palstalle, nyt kun löytyi hyvä raportti Jatkoaika.com:stä, missä analysoidaan tilastojen valossa Lainetta ja Puljujärveä ja pelaajien paremmuutta.
Analyysi on sen verran pitkä, että en ala sitä tähän kopioimaan, mutta siitä käy ilmi yllättäviäkin tietoja (mm. Tapparan muista pelaajista ja ketjuista, jotka parhaiten ovat tukeneet Laineen pelityyliä).
Edit. Korjattu linkki
Tilastoanalyysissä kesän 2016 kärkinimet: Laine vastaan Puljujärvi
Ei vaan minun koneella auennu tuo icemanin linkki…liekö ääkköset-ripuli sotkenu. Edellä sama linkki mutta laitoin ä:t sinne osoitteeseen.
Jotain ihmeellistä käynyt, kun tein tuon kännykällä (jotain käynyt kopioinnissa?). Tosin tabletilla testatessa “ripulinkkikin” aukesi (Lollipop, Android). Toisaalta ääkköset pitäisi kyllä kieltää linkeissä…
Nyt linkki on korjattu.
Ps. Onkohan ominaisuus vai osaamattomuus, kun kännykällä (Lollipop, Android) ei näy nuo editorin pikavalintanäppäimet (puhekupla, B, I, pikalinkit, quote,… jne) tekstieditorin päällä?
Katselin AHL:n sarjataulukkoa (Marliesin sijoitusta, johtuen Kolomatis -siirrosta) ja ihmettelin joukkueiden sijoituksia, kun vähemmän pisteitä saaneita oli taulukossa ylempänä.
Ilmeisesti sillä suunnalla (oletuksena) sijoitus taulukossa määräytyy eräänlaisen “voittoprosentin” myötä ja pisteillä ei niin merkitystä? Onkohan näin vai ilmaiseeko tuo vain sijoituksen kesken kauden, kun eri määrä pelejä pelattuna?
Ilmeisesti prosentti määräytyy seuraavasti (joukkueen yht. lasketut pisteet/joukkueelle jaossa olleet maksimipisteet) -kaavasta, jos oikein pähkäilin… (korjatkaa, jos olen väärässä).
Esim. Toronto Marlies
[GP /W /L /OTL /SOL /PTS /PCT]
1 Toronto Marlies 43 33 8 2 0 68 0.79168 PTS / 86 PTS = 0,791
Kuinkahan vastaava tapa muokkaisi Liigan sarjataulukkoa, jos vielä voitostakin saisi vain wanhaan malliin 2 PTS jne…
Ihan oikein pähkäilit. Jenkeissä on monissa suosituissa lajeissa totuttu nimenomaan voittoprosentin mittaamiseen (jefu, koripallo, baseball jne.) Jääkiekko eroaa näistä siinä mielessä, että vaikka nykyään tässäkin lajissa pelataan ottelut ratkaisuun asti, pohjoisamerikkalaisessa kiekossa 60 minuutin jälkeen tullut tappio on puolikas voitto. Pisteprosentti onkin eräänlainen hybridi.
Voitto-tai pisteprosentin mittaamisessa on hyvät ja huonot puolensa. Hyvä puoli on, että systeemi kertoo eri määrän otteluita pelanneiden joukkueiden sijoittumisen taulukossa mahdollisimman hyvin. Huono puoli on puolestaan se, että maallikon on vaikea päätellä, millaisia muutoksia tietyllä aikavälillä voi taulukossa tapahtua tietyllä aikavälillä. Esimerkiksi IceCapsin pisteprosentti on .560 ja Bruinsin .536, kun 42 ottelua on pelattu, ja jos oletetaan että molemmat pelaavat kaksi peliä ensi viikolla, voiko Bruins nousta IceCapsin ohi? Joku kaivaa taskulaskinta jo esiin, mutta helpotan kertomalla, että IceCapsilla on 47 pistettä ja Bruinsilla 45.
Molemmissa on siis puolensa, mutta kun pelatut pelimäärät ovat kahden joukkueen kesken tasan - kuten runkosarjan päätteeksi tietenkin on - ei NHL:n ja AHL:n käyttämät systeemit eroa toisistaan pohjimmiltaan mitenkään.
Muistanko oikein että ahl-seuroille ei tule tänä vuonna samaa ottelu määrää? P/O taitaa olla se ratkaiseva taulukossa.
Näköjään olet, hyvä korjaus. Viisi Kaliformian jengiä pelaa vain 68 ottelua, kun muut 25 joukkuetta pelaavat 76. Matkustusrasitetta halutaan vähentää tuolla: nuo viisi joukkuetta ovat aika eristyksissä, kun katsoo karttaa.
Laitetaanpa tänne seuraavanlainen turha(?) tilasto eli Tapparan pistepörssi “kovia” (HIFK, Kärpät, JYP, SaiPa, TPS ja Lukko) joukkueita vastaan. Tilastot on koottu käsin, joten niissä saattaa muutama virhe olla ja Salosella sekä Jasulla on laskettu pelit myös Tapparaa vastaan:
Kristian Kuusela 19. 7+18=25 +3
Jan-Mikael Järvinen 19. 8+9=17 +4
Jere Karjalainen 20. 8+7=15 +3
Jani Lajunen 20. 5+9=14 +4
Jukka Peltola 20. 6+7=13 +0
Henrik Haapala 16. 6+6=12 +1
Patrik Laine 15. 5+6=11 -2
Veli-Matti Savinainen 14. 3+6=9 +2
Arttu Ilomäki 15. 4+5=9 +1
Stephen Dixon 20. 3+5=8 +2
Juhani Jasu 26. 1+2=3 -17
Otto Rauhala 18. 0+1=1 -2
Miika Heikkilä 17. 0+0=0 -2
Manu Honkanen 10. 0+0=0 -4
Nick Plastino 19. 2+9=11 +2
Teemu Aalto 16. 2+6=8 0
Pekka Saravo 20. 3+2=5 +8
Aleksi Salonen 18. 1+3=4 +2
Aleksi Elorinne 20. 1+3=4 -1
Alexander Bonsaksen 19. 0+3=3 +2
Atte Mäkinen 20. 0+3=3 +3
Markus Kankaanperä 13. 0+0=0 -6
Huomioita:
-Kuuselan dominointi merkittävää.
-Järvisen maalisaldo aikas hämmästyttävä. 8/11 kovimpia joukkueita vastaan ja lisäksi kaksi maalia paikallispeleissä.Myös Karjalaisen kova pistetahti on silmiinpistävää.
-Dixon on syttynyt hyvin kovia joukkueita vastaan. 8/14 pisteistä kärkijengejä vastaan.
-Jasun pisteistä peräti 17/20 on häntäpään joukkueita vastaan ja vastaavasti hän on kerännyt paljon miinuksia kärkijoukkueita vastaan. Hämmentävä tilasto.
-Viime pelien nelosketjulta puuttuu maalit kokonaan.
Rangaistustilasto on aika Pelicans-voittoista, kolmen kärki on pelkkiä pelsuja ja top-kymppiinkin mahtuu vielä neljäs pussiukko. Kankikin on kerännyt jäähyminuutteja kovalla tahdilla viimeaikoina. Alkukausi eli 14 ottelua kerrytti jäähytilastoa vain yhden kaksiminuuttisen verran. Se on tippa valtameressä, sillä Kanki lähestyy 1800 jäähyminuutin rajaa.
Lähinnä menin katsomaan näitä statseja sen vuoksi, että Karalahti (29 ott.) on Ruotsissa sijalla kolme 66 jäähyminuutillaan. Sillä ei pääse edes kymmenen joukkoon Liigassa. Tilastokärki Ryan O´Byrne pääsisi Suomessa sijalle 9.
Faktaa tuosta Pelicansin jäähyherkyyden merkityksestä.
Jos Pelicans olisi ottanut jäähyjä keskivertojoukkueen (198) tasolla niin joukkuetta vastaan olisi tehty 13 maalia vähemmän joukkueen alivoiman tasolla.
Pelicans on hävinnyt 9 peliä maalilla varsinaisella peliajalla/jatkoajalla/rangaistuslaukauskisassa/ottanut 2 pisteen voiton kun joukkuetta vastaan on tehty vähintään 1 ylivoimamaali.
Jos Pelicansia vastaan olisi tehty 1 ylivoimamaali vähemmän näissä peleissä niin joukkue olisi saanut 10-19 pistettä enemmän.
Ja onhan siellä joitain useampimaalisiakin tappioita, joista olisi saattanut tulla pisteitä jos ei olisi otettu paljon jäähyjä.
Pelicans on 8 pisteen päässä kuudennesta sijasta ja 7 pisteen erolla play-offien ulkopuolelta.
Tyhmä saa olla mutta ei pelikaani.
Poimin alkuvuoden + - tilastosta seuraavan havainnon eli
voiko todeta, että helmikuu on ollut vaisu ykköskorin miesten osalta
tasakentällisin pelattuna verrattuna tammikuuhun. Kaikki hyökkääjät on plussalla, kellään ei
ole miinusta.
Hyökkääjä (plus-miinus saldo tammi-maaliskuu)/(plus-miinus saldo helmikuu)
Dixon 1/1
Haapala 1/2
Heikkilä 0/0
Ilomäki 7/2
Jasu 1/1 (tapparan pelit)
Järvinen 8/0
Karjalainen 3/5
Kuusela 12/2
Laine 4/4
Lajunen 13/3
Peltola 8/3
Rauhala 0/0
Savinen 3/2
Mitäs mieltä olette noista Liigan sivujen “edistyneistä” tilastoista? Joukkuetilastot
5 vs 5 laukaustasapainossa kärjessä ovat Kärpät, SaiPa ja TPS, Tappara on vasta 11. Tapparan maalia kohti lauotaan enemmän 5vs5 pelissä kuin mitä Tappara laukoo kohti vastustajan maalia.
Corsi Close kiekonhallintatilasto, kun peli on vielä ratkaisematta: kärjessä ovat Jyp, Kärpät ja SaiPa, Tappara on sijalla 13. Jäljessä ovat vain KalPa ja KooKoo. Eli Tappara luovuttaa suosista kiekonhallinnan vastustajalle, ja yrittää voittaa otteluja hyödyntämällä harvat paikkansa tehokkaasti?
PDO eli “ylisuoritusmittari”. Tappara on ylivoimainen ykkönen lukemalla 104,1. Seuraavina tulevat Kärpät ja HIFK “normaalimmalla” lukemalla 102.
PDO on:
"Joukkueen laukausprosentin ja torjuntaprosentin summa tasakentällisin.
Kertoo, miten joukkue suorittaa lähtökohtaiseen tasoonsa nähden. Mikäli
PDO-lukema on paljon yli sadan, joukkue todennäköisesti ylisuorittaa,
koska ei ole realistista olettaa, että laukaus- ja torjuntaprosentti
pysyisivät erittäin korkeina erittäin kauan. PDO-lukemalla on taipumus
lähestyä pitkällä aikavälillä 100 prosenttia (matemaattinen termi
regressio). Tavanomainen PDO-lukema on 98–102. "
En usko että nuo tilastot todistavat Tapparalla “olleen hyvä tuuri” ja Lukolla "huono tuuri " tähän mennessä.
Rautakorven syksyn 2012 1.neljännestä lukuunottamatta Tappara on melkein järjestään hävinnyt vastustajille laukauksissa/laukauksissa maalia kohti aina vähänkin pidemmillä jaksoilla.
Ja se alkukausi syksyllä 2012 ei mennyt kovin hyvin.
Muihin verrattuna Tapparan peli perustuu enemmän siihen että pelataan kontrolloidusti ja säästellään laukauksissa joten ei pärjätä tässä tilastossa.
Huolellisemmalla maalipaikkojen luonnilla saadaan kuitenkin paremmat maalipaikat eikä tule niin paljon kiekonmenetyksiä laukausten takia.
Vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta laukominen tuottaa maaleja 2-3%:n todennäköisyydellä ja johtaa kiekonmenetykseen suurella todennäköisyydellä.
Tällaisen laukauksen jälkeen hyökkäävien pelaajien täytyy myös reagoida uuteen tilanteeseen kiekon sijainnin mukaan.
Laukaisukartta-analyysien mukaan Tappara puolustaa erittäin hyvin joten vastustajien on vaikea päästä hyvään laukausten onnistumisprosenttiin.
Vähän ihmetyttää tuo kiekonhallintatilasto.
Jääkiekossa tuo kertoo varmasti paljon enemmän kuin jalkapallossa mutta jos se kiekonhallinta-aika käytetään tehokkaammin kuin vastustaja niin ei sekään haittaa paljon.
Onkohan noita edistyneitä tilastoja olemassa aiemmilta kausilta? Muistelen että vähän samanlaisilta näyttivät ainakin 2012-13 Tapparan osalta.
Kiekonhallintatilastoksi kutsuttu Corsikin on tietysti vain laukaustilastoa - laukausten suhde vastustajan laukauksiin tasakentällisin. Tulkinta on, että se kertoo kiekonhallinnasta, mutta eihän näin välttämättä ole. Jalkapallon kaltaista prosentuaalista pelivälineen hallintatilastoa ei kai jääkiekossa ole saatavilla.
Täytyy muistaa, että nuo tilastot tulkintaperiaatteineen ovat lähtöisin Pohjois-Amerikasta. Pieni kaukalo, suurempi taito, enemmän joukkueita, pitemmät sarjat, monta perusjuttua on eri lailla kuin Suomessa. Sitä kautta vertailuperusteet ovat melkoisen erilaisia.
Tapparan PDO on pysynyt tuolla tasolla aika vakiona ottelusta nro. 31 lähtien. Sitä ennen, noin ottelun 15 ympärillä, se oli maksimissaan pari prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi. Eli kansankielellä silloin Tapparan 5vs5-laukomisen teho ja 5vs5-torjuntaprosentin summa oli korkeimmillaan.
Joo, tuttu kaava Tapparalla; kiekkoa hallitaan ja pyöritään, mutta ei kutia → ei merkintää corsi-tilastoon.
Toivottavasti tässä loppukaudella saataisiin älykiekon maistiaisia. Sirut pelaajissa ja kiekossa, niin luulisi olevan helppo luoda kiekonhallintajakaumaa. Viimeistään vissiin ensi kaudeksi sitten.
HIFK näemmä “valitti” yhdestä Kärppiä vastaan syntyneestä maalista. Zaborsky haluaa tosissaan kisata maalipörssin voitosta. Alkujaan maali merkittiin Ramstedtille, mutta muutettiin käsittelyn jälkeen Zaborskylle. Näihin sitten kuitenkin osataan näemmä reagoida. Mun lähettämään sähköpostiin ei kuitenkaan koskaan reagoitu.
Mutta syy, miksi nostin tämän esiin on, että maali on mun mielestäni Ramstedtin tekemä. Menee tolpan kautta sisään, mielestäni selkeästi. Tilanne näkyy linkin uutisessa.
Tapparan tämän vuoden play offeista tällainen havainto. Voitti kaikki pelit, joita johti jossain vaiheessa. Se on kova saldo. Joka vuosi olen puhunut, ettei osata pitää johtoa. Nyt osattiin, vaikkei se peli aina hanskassa ollut. No juu, 1 meni jatkoille, mutta voitto kuin voitto.
Toisaalta Tappara voitti 6 sellaista peliä, joissa oli jossain vaiheessa häviöllä. Joka sarjassa oli 2 tapausta. Eipä ole huono sekään.
SM- liigan play offien taika pitää paikkansa: Mestari on voittanut joka vuosi vähintään kerran vieraissa finaaleissa.
Nämä “tilastot” voi siirtää parempaan paikkaan, en löytänyt sen kummempaa osoitetta.