Itku pitkästä ilosta, vai miten se sanonta nyt menikään. Tosin tämä ilo ei ollut nyt tällä kaudella kovin pitkä. Ja ei saa tietty ilkkua, eikä ole mun pointtikaan, mutta kyllähän Tapparassa vedetään treenit hampaat irvessä, jotta vois keväällä naureskella. Vähän huono toi, että syksyllä naureskellaan, kun on niin kivaa treeneissä ja sitten nyt ilon kyyneleet onkin vaihtunut epätoivoiseksi itkuksi.
Eikä mua käy toi Lehteräkään hirveästi kateeksi. Joukkueessa ei ole oikeanlaista johtajuutta paskakaan. Mikäki T. Ramstedt on varakapteeni ja tämä ”liideri” niin voi, voi…
Tehojen valossa Zaborsky esiintyi SaiPassa samaan tahtiin kuin Tapparassa jälkimmäisellä kaudella. PPG nousi hieman eli 0,72 → 0,77. Ero vastaa noin yhtä pistettä 20 ottelussa. Ei SaiPassakaan ylittänyt 20 maalin rajaa, vaan jäi 19. Toki yksi peli jäi pelaamatta.
Ehkä SaiPassakaan pelitapa ei tue Zaborsky vahvuuksia. Lehterän vika. Zabon SaiPa-sopparia vuosi jäljellä.
Totta kai! Inan alle Levtchin lukema ulkomuistista heitettynä. Tätä asiaa vaan käytiin täällä läpi ja syyllistettiin about kaikki, kun ei tuntunut riittävän. Lopulta se ruoho ei kuitenkaan ollutkaan yhtään sen vihreämpää.
Juu, manataan sitä, kun pelaa huippukauden uudessa seurassaan. Jos näin ei käy, ei sanallakaan mainita. Harvoin Tapparasta lähtevä pelaaja tykkikautta seuraavalla kaudella painaa, ainakaan Liigassa.
Kaikkea hyvää toki Zaborskylle. Toivottavasti ensi kausi tehojen valoissa vähintään samoissa.
Osoittautunut myös Ruotsissa ja Suomessa aina kevään pelaajaksi
Loukkaantumisen jälkeen täytyy aina harkita, onko järkevää hankkia vai ei. Tappara otti tietoista riskiä.
Harmittaa pikkuisen, että Zaboa näin jälkikäteen haukutaan. Oli Tapparassakin ihan ok tasolla, mutta kärsi aivan samoista ongelmista kuin kärsivät kaikki muutkin. Nyt kun on tämä tilanne maailmalla tällainen niin täytyy vähän miettiä, miten asioita sanoo, mutta sanon nyt silti kohtalaisen suoraan:
Rautakorven pelitavassa, jossa prioriteetiksi yksi asetetaan jokaisella kaudella vastustajan maalien estäminen (estämiseen sitoutetaan tarvittaessa jokainen kenttäpelaaja niin paljon, että heidän vahvuutensakin hukkuvat), hyökkäysvoittoisen pelaajan menestyminen ei saa kovin suurta arvostusta. Zaborskyn rajoite on liike - ei asenne. Liike tiedettiin heikkoudeksi jo ennen kuin tuli Tapparaan, joten tällainen pelaaja “kuolee” pystyy pelitavassa, jossa pitää vähentää hyökkäysalueen riskit minimiin
Tappara on jättänyt hankkimatta/ei ole onnistunut hankkimaan riittävän pelinopeaa sentteristöä Rautakorven ensimmäiselle kahdelle kaudelle. Sentterit olivat ensimmäisellä kaudella ihan täysi katastrofi, joka mielestäni maksoi lähes varman mestaruuden Kärppiä vastaan
Tapparaan hankittiin tälle kaudelle kaksi kärkiketjun sentteriä ja tästä huolimatta hyökkäysvoittoiset pelaajat saatiin painettua pelitavassa marginaalisiin useammaksi kuukaudeksi
Tällöin on hieman “kornia” mielestäni syyttää esimerkiksi Zaborskyä siitä, että liike ei riitä. Koska tämä vaihde löytyi pelistä kuin taikanappia painamalla runkosarjan viimeisessä pelissä, kun Rautakorpi oli katsomossa, emme oikeastaan koskaan tule saamaan vastausta, antoiko joku osapuoli periksi. Luovuttiko Rautakorpi prioriteeteistään vai pystyikö joukkue pelaamaan vapautuneemmin. Mielestäni yksilöiden syyttäminen viimeisen kolmen kauden sumassa on aika “likinäköistä”, kun huomioi, kuinka tehokkaasti Tapparan hyökkäyspeli nollattiin kaikilta pelaajilta tällä kaudella. Se ei ole vahinko ja syy on jossain muualla kuin siinä, että hyökkääjät ei osaa mennä muualle kuin kulmaan.
Edit: siirretään keskustelu tänne.
Lisään vielä toisen spekulaation tähän loppuun:
Moniko oikeasti uskoo, että Patrik Laine (pelaaja, joka 2016 vuosi vielä keväälläkin omiin), olisi Rautakorven joukkueessa pelannut minuuttiakaan playoffeissa? Minä en usko.
Zaborskyn ongelma ei mielestäni ollut liike. Ongelma oli hänellä loukkaantumiset ja tuon lisäksi mielestäni puutteellinen pelikäsitys. Varsinkin Rautakorven ajatusmaailmaan.
E. Lisätään se, että Zaborsky ei ole kiekonhallintaa hamuavan joukkueen pelaaja.
Riippuu tosi paljon siitä mitä haettiin. Jos nyt verrataan Zaborsky vs Bertrand:
Molemmat selkeästi maalia kohti pyrkiviä hyökkääjiä.
Liike hyvä.
Bertrandin etu on se, että hän osaa pelata kiekollisena. Pystyy tarvittaessa jalalla viemään kiekon läpi keskialueen. On varmempi / yllätyksellisempi kiekollinen pelaaja kuin Zaborsky. CB myös pysyy kiekossa ja osaa suojata sitä.
Zaborsky on ilman muuta hyvä pelaaja, mutta vaatii laadukkaan kiekollisen sentterin itselleen. Sitä ei Tappara hänelle oikein pystynyt tarjoamaan.
Nimenomaan loukkaantumiset vaikutti siihen liikkeeseen. Ja tosiaan Zabohan on varsin suoraviivainen pelaaja ja hakee nopeita ratkaisuja ja ei Tapparassa ollut aina ihan samalla sivulla muiden kanssa. Nyt siis puhun kiekonhallinnasta ja syöttelystä. Vähän samaa on Bertrandissa.
En siis tarkoita pelaaja yksilöllistä taitoa pitää kiekkoa, vaan joukkueena kiekollista pelaamista.
Löytyy kysymyksestä, johon vastasin. Parasta ennen päivämäärä oli jo ohitettu. Erittäin huono kausi alla. Zaborskysta ei ollut ykköskentän rooliin. Olisi olllut ihan ok, mikäli Zaborsky olisi pelannut esitysten mukaista rooliaan, kuten esimerkiksi Dixon teki. Oli tyhmää hankkia juuri loukkaantumisesta palautunut pelaaja, joka ilmeisesti pystyy pelaamaan vain ykköskentän roolia.
Täsä aivan valtavan eri mieltä. Zaborsky kyllä kärsi SHL:ssä loukkaantumisista, mutta oli Brynäsin edetessä finaaliin joukkueen playoffien parhaita pelaajia. Ja Zaborsky oli muuten viime kaudella, HPK:ta vastaan, sarjassa myös Tapparan parhaita pelaajia. Mutta mielestäni @Oijennus tyhjensi jo keskustelupajatson Zabon osalta.
Pelitavallisesti huono vaihtoehto Tapparaan, koska Rautakorven peli-identiteetti perustuu kiekonhallintaan, johon Zaborsky on köykäinen hankinta. Mutta mielestäni tämäkään vika ei ole Zaborskyn vaan sen, että tämä olisi pitänyt tietää jo hankkiessa, että millaiseen peliin Rautakorpi haluaa tukeutua ja hankkia pelaajia sen mukaan.
Omien havaintojeni mukaan zabon liikkuminen oli jotenkin kulmikasta. Lähtönopeus ja sellanen räjähtävyys puuttui (siis ainakin verrattuna siihen ässien aikaan) tästä johtuen usein se ratkaiseva sekunti jäi voittamatta.
Asenteesta ei jäänyt kiinni, ja siitä pisteet.
Peliaika nousi yli 21 minuutin, mutta pistetuottavuus oli hyvin lähellä samaa tasoa kuin jälkimmäisellä kaudella Tapparassa.
Eli pois siirtyminen ei tuottanut mitään kvanttihyppyä Zabon kohdalla. Hyvä tasaisuus miehellä on ollut, kun 5 kautta Liigassa yli 40 pisteen. Kelpo runkopelaaja useimmille joukkueista, joskaan ei ehkä dominoiva ykköstähti.
