En kiellä, enkä myönnä.
Genetiikka vaikuttaa kaikkeen. Se vaikuttaa niin paljon, että emme edes vielä ymmärrä sitä. Ihan elämän pituudesta lähtien olivat sitten elintapamme huonot tai hyvät.
Genetiikka ja minkälaisessa yhteisössä kasvaa.
Räjähtävyyttä vaatii myös kuulantyöntö, kimmoisuutta kolmiloikka. Näissä lajeissa pärjäävät ei taas tunnu niin vahvasti ihonvärin mukaan jakautuneilta, vaan vaihtelua löytyy. Kuulantyöntö ehkä enemmän ollut valkoisten laji, mutta on siellä ollut mm. C. J. Hunter huipulla.
Varmaan esim. Amerikan urheilevissa pikkujunnuissa on myös valkoihoisissa paljon potentiaalisia 10 sekunnin alittajia satasella, mikäli sitä potentiaalia lähdettäisiin määrätietoisesti työstämään. Mutta tätä nyt on noin nuorista vaikea nähdä kun se sama juoksulahjakkuus tuo mahdollisuuksia myös monen muun lajin suhteen. Ja jos kulttuuriset tekijät ohjaavat siihen suuntaan että pikajuoksu ei nyt ole se ilmeisin valinta, niin siitä potentiaalisesti pikajuoksijasta voi sitten tulla jonkun ihan muun lajin taitaja. Valinta voi olla alitajuisesti ympäristön ohjaama.
Jos Helander sattuisi jollain tuurilla heittämään sen 86m ja muilla ei ole ihan paras päivä, niin keihäästä voisi mitali ehkä tulla. Junnila ehkä hyppää jonkun 189 cm, mutta se ei mitaliin riitä.
2 tykkäystä
Minä ymmärsin Rajan heiton niin, että tarkoitti ylivoimaisinta urheilijaa omassa lajissaan tällä hetkellä. Eli haastaja olisi juuri nyt lähinnä Crouser, hieman pidemmällä otannalla myös Rojas ja ehkä myös McLauhglin sekä Warholm sopivat keskusteluun.
Mitä seiväshyppyyn tulee, Cornelius Warmerdam oli vähintään yhtä ylivoimainen kuin Bubka ja Duplantis.
1 tykkäys
En tiedä pikkujunnuista, mutta Victoria Cameron on ilmeisesti tehnyt vaikutuksen satasen tikkauksellaan. Jännä seurata, nouseeko tuleviin MM-kisoihin mukaan. Nyt 18 vuotta ikää.
2 tykkäystä
Mutta kyseessä olisi niin päivän selvä asia, kuin pläkki, että miksi Raja sanoisi, että ehkä ylivoimaisin.
Armand Duplantis on koko tämän hetkisen yleisurheilun kirkkain tähti ja oli sitä ennen kisojakin.
Kuten esimerkissäni yllä kirjotin: jenkkifutiksessa linjamiesten ja kuulatyönnön kropat ovat valtavan samanlaisia. Jostakin syystä vaaleaa edustusta niissä tosiaan, on.
Ja mitä elastisuuteen tuleen, mainitsemasi esimerkki on hyvä. Joskun, kolmiloikassa on historiassa ollut kovia tekijöitä kaikissa etnisissä taustoissa.
Ei minun esittämäni havainnot ole tae sille, etteikö yksikään vaaleampi pärjäisi elastisuudessa. Tai tumma pärjäisi vaikka uinnissa. Päinvastoin, koitin kirjoittaa muista selittävistä tekijöistä.
Kuitenkin, moni pallopeli edellyttää kimmo- ja voimaominaisuuksia. Jenkkien yliopistoissa monet urheiljat ovat monilaji-urheilijoita. Jos ovi menee jostakin syystä päälajiin (esim. koris/ jefu) saattaa urheilijan ura olla silti mahdollinen ja sitä kautta näissä muissa . Sitä en osaa yksittäisistä lajeista sano, miksi pituus on vaikkapa suositumpi, kuin kolmiloikka. Se saattaa mutuilua selittyä vaikkapa ihan sillä, että siinä missä pikatkat, aidat ja pituus muodostaa combon mitä myös urheilussa voi monilajiharrastaa, on kolmiloikka usein sellainen, mikä vaatii eriytymistä näistä enemmän.
Mutta siis, kuten tuolla treenijumi- ja fysiikkaharjoitteluosiossa olen joskus koittanut tuoda ilmi: ihmiset usein halauvat yksinkertaistaa. Siinä missä uinti on kestävyyslaji, lähes jokainen hyppy, heitto ja pikamatka sekä jossain määrin myös kestävyys, erityisesti keskimatkat vaativat nopeutta ja jopa räjähtävyyttä. Sillä tavalla jenkkien monilaji- tausta sopii hyvin yleisurheiluun. Tietyissä yliopistoissa se onkin päälaji, osassa menestyksekäs sivulaji.
Mielenkiintoisia asioita minun mielestä nämä 
Ehkä tänään ei ole sellainen korkeuskisa, jossa kärkihyppääjät selvittää kakkosella alkavia korkeuksia. Lämmin tuolla kuitenkin on ja jos ei sadakaan, edellykset tasokkaaseen kisaan ovat olemassa.
Eli tänään ei sittenkään 194-196 ensimmäisellä tuo sitä pronssia. Toivon kyllä Junnilan menevän hieman korkeammalta kuin 189. Se on niin vakio tapaus.
Mitäs mieltä illan keihäskisasta? Onko ihan Chopran heiniä? Vadlejch, Weber ja Nadeem ainakin mitalitaistelussa. Toivottovasti Helander saisi sen yhden heiton (86-87m) lähtemään kohdalleen, niin ainakin pronssi olisi mahdollinen.
Nadeem paransi karsinnoissa 10m per heitto, joten eiköhän tämä kiskaise jonkun 90metrisen 
2 tykkäystä
Aamulehden mukaan mennään nopeasti jo Junnilan ennätys / kauden paras korkeuksiin.
Loppukilpailu aloitetaan 185 sentistä. Avauskorkeuden jälkeen siirrytään 190, 194, 197 ja 199 senttiin.
1 tykkäys
Pitkään oli sellainen käsitys, että afroamerikkalaiset, jamaikalaiset jne. pärjäävät vain pikamatkoilla ja hypyissä. Jesse Owens jne. Kestävyysjuoksut oli vain valkoihoisten aluetta. Ohessa Rooman olympialaisten 1960 10000m tulosluettelo. Yksi kenialainen siellä on nippinappa 20:n joukossa. Sitä pidettiin aivan normaalina.
5000m:llä eräs kenialainen oli jopa 6. ja siitä nousikin suuri haloo. Se oli jotain lähes käsittämätöntä. Juoksija pääsi Suomessakin ihan kuvan kanssa esittelyyn Urheilun Kuva-Aitan suuressa olympianumerossa. Mutta muutos alkoi ja viimeistään Mexikon 1968 tuloksissa se näkyi.
En pidättele hengitystäni. Kekkosen aikaan oli kaikki paljon paremmin.
e: Helander heittää ensimmäisenä. Se on joko Heli Rantaset tai kolme vippaisua kaikkiaan.
1 tykkäys
Hieman pelkään, että Helander jää johonkin 81-82m ja on finaalin 6-8, mutta toivotaan, että sieltä kuitenkin löytyisi se 86 metrinen …
Helander yllättää,mutta miten onkin toinen juttu? 
Toivottavasti Helander ei surkeana missään vaiheessa pidä kättään. Ja jätä heittoja väliin. Sitä en halua nähdä. Paitsi jos eka heitto on mitaliheitto. Eikö ne paikat vois nyt jo olla kunnossa ja kestää kisan.
Voitti kuka tahansa niin se vuoden ensimmäinen 90 metrinen olisi hieno nähdä 
2 tykkäystä
DDR:n perintö painaa. Saksan urheilun uskon olevan varsin puhdasta. Mutta mitalitili on nolla. Taitaa pysyäkin siinä. Eihän ne muuten enää pärjää edes jalkapallossa: Miehet ja naiset jäi MM-alkulohkoon.
Nopeella tahdilla hypätään
Hyvä Ella. Antaa jatkua samaan malliin.
3 tykkäystä