Suomessa lämmityskustannuksista menee juurikin tuo kolmannes veden lämmittämiseen. Siis keskimäärin. Jos on teini-ikäisiä lapsia, jotka viihtyy suihkussa turhan hyvin, niin voi olla isompikin osuus.
Vedensäästäminen on siis erittäin järkevää tuostakin syystä. Poresuuttimet hanoihin ja vettä säästävä suihkukahva, niin saat veden kulutusta helposti 20% alemmas. Ja samalla pienenee lämmityksen kustannukset jonkun prosentin.
Meille tuli tuollaiset ja äkkiseltään väittäisin että tuo 20% voi olla jopa alakanttiin.
Jos keittäisin aamulla koko pannun kahvia, niin nyt sen veden laskemisen aikana ehtisi melkein käymään aamupaskalla.
Ymmärrän kyllä vedensäästämisen. Jossain päin maailmaa vesi on todella vähissä. Mutta ainakin Etelä-Afrikassa se tuntui jopa liioittelulta, kun joku Kapkaupunkikin sijaitsee suunnilleen kahden valtameren yhtymäkohdassa. No, sitä suolaa pitäis tietysti saada siitä poistettua, mutta jotenkin oli turhauttavaa esim. käsienpesu, kun monissa paikoissa kraanasta tuli vesi sumuna. Niin tiukat suuttimet oli hanoihin laitettu. En sitten yhtään ihmettele, että se pandemiakin siellä otti vahvan otteen. Onneks tuommoinen heiveröinen “sumupesu” ei täällä ole kovin tavallista. Jonkunlainen poresuihku sentään on eri juttu ja todellakin säästää jo sekin vettä huomattavasti.
Jees, kiitos tästä. Mä viikolla koitin stalkata näitä kaupallisia ratkaisuja mutta ne oli joko loppu (Electrolux ews03 tms) tai sitten ne oli isoille ikkunoille eli ei noille räppänille. Linkkisi on ensimmäinen räppänälle suunniteltu mikä tuli vastaan.
Mainiota, jos jollain tulee vastaan tai tietää että noita on Puuilossa niin mielelläni otan tiedon vastaan. Tämä on hyvä vaihtoehto sille jos tuo styroksi ei toimi (saan sen ilmaisena).
@Hakkuri , @BlueOval. Suihkussa on suurin säästön paikka, useimmiten suihkusta tulee 15-20 litraa vettä minuutissa ja suihkussa valtaosin käytetään lämmintä vettä. Hyvä vettä säästävä suihkukahva päästää 8-10 litraa minuutissa ja käyttökokemus on erittäin miellyttävä.
Keittiön hanan alla huuhdellaan usein lautasia yms, missä vettä säästyy jos virtaus järkevä. Kahvipannun täyttyminen saattaa muutamalla sekunnilla pidentyä, ite en kerkee niin nopeasti aamutorttua vääntää.
Puhdas vesi tulee olemaan kovaa valuuttaa tulevina vuosikymmeninä, ei mikään itsestäänselvyys kaikille nytkään.
Ei tästä tämän enempää kun vaan mutkan kautta liittyy lämmittämiseen. Voidaan jatkaa yv jos aihetta…
Onko joku tehny lähiaikoina vertailua ja kilpailutusta ilmalämpöpumpuista? Tullu tässä siihen tulokseen, että kiva olis semmonen asentaa. Ehkä niin, että yks ulkoyksikkö ja kaks sisäyksikköä ku on kaks kerrosta talossa. Lämmittämisen tarve ei oo kauheen suuri, mutta syksyt ja keväät tietenki. Jäähdytystä enemmän ehkä kaipaan.
Mää tilasin just uudiskohteeseen kaks Mitsubishin LN-25 pumppua ulkoyksiköineen jäähdytyskäyttöön. Sisäyksiköt mun mielestä tossa mallissa fiksun näköisiä. Lisäperusteluna uskon, että on laatu kohdallaan. Esim tuolta:
Itse ostin lämpöykköseltä Toshiban seya mallin asennettuna.johon tuli myös metallinen pulveri maalattu näkösuoja koska taloyhtiö vaatii.
2100 oli hinta asennettuna viiden vuoden takuulla.
Tärkeää on mielestäni ettei ota mitään alitehoista mallia vaan sellaisen ulkoyksikön jonka ei tarvitse huutaa täysillä. Itselläni asiat sujuivat ok ja asennus jälki oli laadukas.tämän mainitsi myös tekninen isännöitsijä joka kävi tarkastamassa asennuksen.
On siis kaiketi enemmän rakennusalan ammattilainen ja tekee isännöintiä tuo osa-alue silmällä pitäen. Ei siis ns. hallinnollinen paperinpyörittäjä, joka kuuntelee asukkaiden valituksia metelistä ja pihalla pärisevistä mopoista…
"– Riskejä voi olla erityisesti puurunkoisissa tiiliverhoilluissa rakennuksissa. Riski syntyy siitä, että seinän sisäpuolella on tyypillisesti tiivis muovikalvo, joka toimii höyrysulkuna – ja ulkopuolella on tiiliverhous, johon imeytyy viistosadetta.
Tuo kosteus kuivuu Vinhan mukaan sekä ulospäin että sisäänpäin muovikalvolle.
Se voi jäädä sen kalvon taakse ja voi muodostaa homeenkasvulle otollisia olosuhteita tai jopa kondensoitua. Ja jos taloa jäähdytetään, tämä riski kasvaa."
Mikä merkitys sen tuuletusvälin ulkoverhoilun ja tuulensuojalevyn välissä on, ulkoverhoilumateriaalista riippumatta?
En ole asiantuntija, mutta asiaan perehtynyt, siis tuon pumpulla viilennyksen vaikutuksista rakenteisiin. Ymmärtääkseni ongelmia voi tulla, jos jäähdyttää paljon alle ulkoilman. Jos nyt pitää vaikka sisälämpöä 20 asteessa yli kolmenkymmenen helteellä pitemmän aikaa. Sisä ja ulkolämpötilan erot taitaa tasoittua rakenteessa aika hyvin ja Suomessa yöt kuitenkin viileät joka tasoittaa lämpötilan. Suomessa talot on suunniteltu kylmää vastaan niin onhan se kai periaatteessa riski, jos tosiaan jäähdyttää pitempiaikaisesti kovilla helteillä kämpän viieäksi. Itse pidän 24 astetta pumpussa pyyntilämpötilana.
Vasen nuoli tuuletusväli. Oikea nuoli kosteussulku. Kosteusongelma ulkoverhoilun ja muovin välillä?
Jos kosteutta liikaa sisällä, niin ikkunoista sen näkee, jos huurussa. Näin myös autossa.