Opiskelen koulussa, jossa opiskelijaksi valitulla tulee olla hyvä kunto.
Koulun parhaat juoksijat juoksevat pitkälti päälle 4000m Cooperissa.
2 tykkäystä
Kyllä, ei tuo mikään ultimaattinen tulos olekkaan. Mutta kiekkoilijalle hyvä. Se oli mun viestin pointti.
Ja syy on siinä, että kiekkoilijan harjoitteluun sisältyy muitakin ulottuvuuksia, kuin kestävyyskunto. Hyvästä aerobisesta kunnosta ei koskaan ole haittaa, mutta onko juoksu edes relevantti tapa kiekkoilijalle sitä mitata?
Vähän sama, kun palo- ja pelastusopistossa laitettaisi luistelutesti: generoituuko juoksukunto tällöin ihmisille, jotka eivät osaa luistella?
Tästä syystä en ole oikein koskaan ymmärtänyt sitä, että mm. junioreissa arvioidaan kestävyyskuntoa käyttäen esimerkiksi Cooperin testiä. Edelleenkin näyttäisi Cooperin testi tai 3000m juoksu olevan yhtenä testimuotona. Tuo kertoo jotain kestävyydestä, mutta enemmän se kertoo eri juoksutekniikoista, kun puhutaan jääkiekkoilijoista.
Muistan hyvin, kun olin aina viimeisen viiden joukossa juoksulenkeillä/Cooperissa. Sitten laitettiin esim. rullaluistimet jalkaan ja lähdettiin lenkille, niin yllättäen olinkin viiden kärjessä.
3 tykkäystä
Just näin. Keho tulee hyväksi siinä, mihin sitä valmentaa tai siinä, mikä on jo ennestään luontevaa mm. biomekanaanisuuden kanssa.
Mä en tiedä paikallisesti, kuinka näitä testejä aovelletaan, mutta jossakin vaiheessa liitolla taisi olla itsellään junioreille käytössä 30 min juoksutesti - se kertoo aerobisesta suorituvuudesta jo enemmän, kun 3000m tai Cooper painottuu ns. maksimikestävyyteen.
Joissakin organisaatioissa esim. Suomessa tehdään nämä testit polkuergolla (aerobiset ja anaerobiset) mikä tasoittaa jakoa vähän, mutta jälleen kerran tästä hyötyy ne, jotka polkevat enemmän. Mutta kuten sanoin, polkeminen teknisesti on ”tasaisempaa” kuin juoksuun liittyvät erot. Samaten se tasaa hieman tuota luontaisen painoeron efektiä.
Ainahan se olisi paras, jos aerobinen ja anerobinen kapasiteetti voitaisiin testata lajinomaisesti, mutta siihen ei jääkiekossa off-seasonilla liene järkevää tai kustannustehokasta tapaa.
EDIT: ja vielä se vastaus sun ihmettelyyn. LUULEN, että suoisoon vaikuttaa ko. testien kustannustehokkuus, helppous ja se, että vertailudataa on olemassa paljon. Hyviä testejä molemmat itsessään, jos vain ymmärretään mitä testataan ja mitkä tekijät testiin vaikuttavat.
1 tykkäys
Kustannustehokas ja jollain tapaa oikeudenmukainen testi juoksua käyttäen on jakaa porukka esim. kolmeen. Sitten vetää 100m spurtteja täysillä vuoron perään x 30 kpl:tta. Eli aina yksi ryhmä juoksee kerrallaan ja, kun ryhmän nopein on maalissa, niin seuraava ryhmä lähtee. Sitten jokaiselle kellotetaan kokonaisaikaa. Toki tässäkin juoksutekniikka vaikuttaa, mutta on ehkä lajinomaisempi harjoite kiekkoilijoille… Mene ja tiedä.
1 tykkäys
Hyvää pohdintaa. Toisaalta, mitä kovempaa henkilöö juoksee/ yrittää juosta, sen tärkeämmäksi juoksutekniikka muuttuu, jotta teho välittyy etenemiseksi. Osa palloilulajeistahan näitä teettääkin, ainakin treeneissä.
Intervalli-idea periaatteessa on lajinomaisempi, mutta pitäisikö tätä edelleenkään soveltaa juosten on ehkä se probleema. Ja toisaalta, kun aerobista tai anerobista kapasiteettia testataan, onko intervallius muutoinkaan tärkeä? Tarkoitan, että tällainen testi ilman hapotusta voisi toimia omanaan kyllä.
Tähän on olemassa todella helppo ja miellyttävä ratkaisu: Polarin kellosta löytyvä VO2max -testi (tunnetaan myös nimellä “kuntotesti”), ja tämä testi siis suoritetaan rentoutumalla, ei tarvitse juosta eikä edes hikoilla 
3 tykkäystä
Meillä oli RUKissa meiän yksikössä hiihtäjiä ja suunnistajia. Maajoukkuetasoa sillon. Hiihtäjistä yks ja suunnistajista kolme juoksi nelosella alkavan tuloksen Cooperissa. Oisko meitä ollu yhteensä n. 100, joista siis neljä juoksi noin kovan. Mää juoksin tasan 3000m sillon ja viimeisen kierroksen noitten kärkimiesten peesissä. Olisin ehkä paremmalla vauhdinjaolla voinu päästä enemmänkin. Nyt uskoisin juoksevani n. 2500 ja jos joku maksais 1000€, uskon että voisin puolessa vuodessa päästä määrätietoisella reenillä kolmeen tonniin. Mutta tää on vaan arvailua sohvan nurkasta. 
3 tykkäystä
Taitaa Polarin kuntotesti mitata lähinnä leposykettä. Joillain ihmisillä se voi luonnostaan olla niin matala, että Polar pitää huippukuntoisena.
1 tykkäys
33 näytti Polar matalimmaksi sykkeeksi työpäivän aikana. Ihan ei ole luottaminen
Miksei koskaan kuule semmosta tarinaa, että kerran hölkkäsin 2200 metriä cooperissa ja vieläkin pistää kyljestä.
11 tykkäystä
No me juostiin toverin kanssa yläasteella kimpassa, eli jompikumpi kantoi koko ajan toista reppuselässä ja tulos tuplattiin. Ujutin itseni aika paljon parempikuntoisen kaverin peesiin, ja sain istuskella 3/4 ajasta. Viralliseksi tulokseksi jäi 3200 meetriä ja leveä hymy.
Viime kesänä juoksin 2950. Tänä vuonna voisin yrittää saada sen puuttuvan 50 metrisen siihen päälle.
2 tykkäystä
Intissä juoksin jonkun vajaa kilometrin ja totesin ettei oo mun juttuni… Toisella kertaa palveluksen loppupuolella juoksinkin jo sitten noin 500m. Uhkailivat pistään juokseen aamulenkkejä ja muita ylimääräsiä toimia, mut ei kyllä muistaakseni näin kuitenkaan käyny? Ihan varma en ole kun yli 25v on jo aikaa… Ja kuitenkin olis fiilis, että jotain extraa sittenkin olis voinu olla?
Intissä juostiin ensimmäinen cooper yllättävästi ensimmäisen iltavapaan jälkeisenä aamuna, 2200m kahdella tyhjennyksellä🤮
Toinen testi palvelusajan puolessa välissä, pakolla yli 3000 jotta sai kuntsarin.
Kaksi viikkoa ennen palveluksen loppua viimeisestä testistä kouluttajat odottivat huikeita tuloksia, olihan käyrä sojottanut yläviistoon koko ajan. 2200m hölkyteltiin porukassa, yhdellä tupakkatauolla😤
Ympyrä sulkeutui.
2 tykkäystä
Hynynen juossut nuorena ihan kunnioitettavan tuloksen.
Kun menin armeijaan 1990, juoksin ensimmäisessä Cooperin testissä 2 800 metriä. Vajaa vuosi aikaisemmin olin juossut 3 560 metriä. Eli nollasin aika tehokkaasti.
2 tykkäystä
EEMIL HELANDER oli vireessä Puolustusvoimien Urheilukoulun Cooperin testissä. SUL tiedottaa, että Helander juoksi Lahden Nastolassa Pajulahti-hallin radalla tulokseksi 4 255 metriä.
8 tykkäystä
Kiinnostava artikkeli testin historiasta. Lopussa lista tunnettujen Suomalaisten urheilijoiden tuloksista. Osalla noista maailmanluokan kestävyysurheilijoista yllättävän heikko tulos.
3 tykkäystä
Tästä tulikin mieleen Matti Pitkon jo kauan sitten pakinassaan kirjoittama letkautus: Mikä on nykynuorison Cooperin-testi?
12 minuuttia ilman kännykkää…
6 tykkäystä
Markkanen juoksi himpun päälle 3 tonnia,eli kuntsari tuli.
Möttölä:
Seuraan noita juttuja aika huvittuneena. Suomessa Cooper kiinnostaa kansaa vuodesta toiseen. Varmaan johtuu siitä, että meillä kaikilla on siitä omia kokemuksiamme koulusta, harrastuksesta tai armeijasta.
Koripalloon se ei resonoi millään tavalla. Jos otetaan laskuista pois ehkä itäeurooppalaiset, niin en usko, että yksikään NBA-pelaaja on edes kuullut koko Cooperista. Joissain yliopistoissa juostaan mailin (1,6 kilometriä) testiä. Senkin valmennuksellinen hyöty on jo nykymenetelmin ammuttu alas.
2 tykkäystä
Hannon mielipiteeseen on helppo yhtyä, toki muistaen, mitä ja miksi mitataan.
Suomessa ollaan kiinnostuneita kahdesta fyysisestä suoritteesta - Cooper ja penkkitulos. Eikö tälläkin palstalla aikanaan ihmetelty (muistanko väärin) Laineen alhaista penkkitulosta?
Syy, miksi tällaiset testit jää joko tekemättä ammattilaisilta valmennuksessa tai niissä saavutettu tulos on muiden mielestä ”kehno” maailman huipuilla, kertoo niiden oleellisuudesta ko. lajiin. Vaikka tavallaan Cooper on hyvin aikaa kestävä ja helpohko toteuttaa, on urheilussa lajista riippuen paljon oleellisempiakin tapoja mitata lajinomaista kestävyyttä ja rakentaa sitä. Markkasen tuloshan on verrattain kova, koska juoksijan kroppa hänellä varsinaisesti ei ole ja ”kylmiltään 3000” on kelle vaan aina kova luku (kun ei juokse).
Penkkitulos vähän sama, aika harvoin kiekkoilijakaan tekee esim. kentällä täysin muista liikkeistä eriytettyä kahden käden työntöliikettä hitaalla voimansiirtoajalla.
Yleensä nämä menee niinpäin vielä, että Cooper-tulosta vähättelevät kommentit tulee kestävyysurheilusta kiinnostuneilta ja penkkitulosta vähättelevät punttipenoilta. Lähes kaikkien palloilulajien urheiljan kun pitää peliälyllisen ja -taidollisen elementin lisäksi olla suhteellisen monipuolinen (ja iskunkestävä) omassa lajissaan.
Itsekään en muuten tiedä kummankaan tulosta nykykunnossa tällä hetkellä.
1 tykkäys