Cooper – se juoksutesti

Möttölän kommentointi oli tietysti vain median spinnausta. Sanoo artikkelissa myös:

ihan hyvä testi tietysti normaalin ihmisen liikkumisen jaksamisesta.

Puolustusvoimille testi on hyvä. Halpa, helppo toteuttaa isollekin joukolle, yhteismitallinen, paljon dataa vuosien varrelta. Varusmiesten keskiarvohan on romahtanut ja on aika surullista, että minunlainen 10kg ylipainoinen ja keski-ikäinen toimistoapina olisi kovaa valuuttaa alokkaiden rinnalla Cooperissa. Näin sen ei pitäisi olla. Itse vetelin intissä hampaat irvessä 3x3000 testeistä, vaikka pisti ja sattui niin helvetisti. Lopetin aina maaliviivalle, oli aikaa kellossa tai ei.

Lauri pääsee kohta tekemään myös LKT:n, joten siitä varmaan seuraavat otsikot.

Tätähän minä yllä juuri koitin kuvailla. Kunhan tein spin offin Möttlän spin offista päteäkseni.

Trendiä ollaan kuvattua romahduksena jo koko 2000- luku. Tvalaan se kertoo jostain mutta mistä? Omassa saapumiserässä meitä oli vähemmistö tosissaan juoksevia ja kuntsareita koittavia ja enemmän kävelijöitä, koska “kävelen aina kun ei tarvitse juosta”. Auktoriteetit siis eivät saa massaa juoksemaan, kuten ennen.

Isompana johtopäätösenä: kuntotyyppi ihmisillä on yksipuoleistaunut ja se “maksimiliikunnan” osuus on myös pienentynyt siinä missä pk- liikunnan.

Teki varmaan jo, mutta ei kiinnostanut ketään.

Yleisemmin alleeviivaan vielä sitä, että Cooper on tavallaan ihan ok ja kustannustehokas testi, mutta kaikessa testaamisessa tulisi miettiä mitä, miten ja miksi sekä millaisia johtopäätöksiä tuloksista voidaan vetää. Jos miettii ihan fyysisesti sotaväkeä ja sota-ajan vaatimuksia, on maksimaalisesta cardiotestistä varmaan toki jotain hyötyä, mutta esim. aerobisesta kuntotestaukseta vielä enemmän hyötyä. Mutta se siitä - Cooper ei ole itseiasrvo ja siksi onkin hauskaa, että siitä kirjoitetaan. Vähän sama, kuin laatisi otsikot punkasta ja pinkasta ja miettisi niiden tarkoitusta ammattikoripalloilijan kykyyn hahmottaa suorakaiteita ja kykyä tehdä kliinistä jälkeä.

Oho,hämmästyttävän huono tulos !!!

100 metrin SE-mies kertoi perjantaina Instagramin tarinat-osiossa juosseensa 12 minuutissa 2 650 metriä.

urheilija kertoi, että juoksi varusmiespalveluksessa 2 815 metriä vuonna 2014

Jos nyt unohdetaan nää perus lässytykset että cooperin testi on vaan cooperin testi eikä se kerro oikeastaan kun yhdestä asiasta, niin onhan tuo kyllä aika yllättävän huono tulos.

1 tykkäys

Eikö 12 minuuttia ole hyvä tulos?

5 tykkäystä

Kyllä se pitäis vetää 11 minuuttiin ja 30 sekuntiin niin ehtis tasailla hengitystä puoli minuuttia.

4 tykkäystä

Käytännössä ihminen tulee hyväksi siinä, mitä tekee. Isolla otannalla tuo tulos ei näytä toistaiseksi rajoittaneen Samuelssonin jalan kepeyttä ja tuloksesta huolimatta hänen pikamatkansa ajat kestää melko hyvin vertailua jopa ajalta, kun laivat oli puuta ja miehet rautaa.

Urheilussa ollaan jo jokunen aika menty lajispefinen tekeminen edellä. Siksi näistä erilaisista tuloksista saattaa tulla meille mattimeikäläisille yksittäisotantana, että onpa huono tulos.

Urheilijoilla on suorituksen kannalta tärkeät ominaisuudet yleensä huippuunsa viritetty, eikä maksimikestävyys ole pikajuoksille se tärkein ominaisuus. Itseasiassa, se taitaa olla janan toisessa päässä. Myöskin testin tekemisen ajankohta on tuolle lajille se epäedullisin: kausi takana ja uusi pk-kausi edessä.

Urheilija itsekkin kommenttien perusteella saattoi odottaa enemmän. Taustoja kuitenkin on paha tietää täältä ulkokehältä. Toisaalta tuontulos menee linjassa vaikka sitten Markkasen kanssa, sillä Markkasen laji vaatii kuitenkin enemmän aerobistakin taustaa (pk/vk/mk) kuin Samuelssonin.

Isommassa kuvassa (väestö) voi tavallaan olla huolissaan, mutta jos kaikki juoksisisvat Samuelssonin tuloksia tai tuon tuloksen ollessa keskiarvo, meillä ei olisi mitään hätää monenkaan asian suhteen.

Mutta siis: kun urheiljan ottaa mahdollisimman kaus omien lajien ominaisuuksista ja alkaa testaamaan - tulokset voivat olla huonoja. Kyllähän me kaikki voidaan ottaa penkkikisa vaikka maratoonarin kanssa ja sitten kysyä perään: ”niin, olitkos sinä urheilija ensinkään”.

1 tykkäys

Juu, tämän kyllä tiedostan. Yleisesti ottaen sitä vaan kuvittelee, että isolla osalla urheilijoista cooper-tuloksetkin olis suht kovia, koska usein lajispesifiys (tai lajispesifiydestä huolimatta) välittyy ainakin jollakin tavalla myös cooper-tulokseen. Varsinkin tässä tapauksessa, kun juoksija on juoksija, vaikka matka onkin lyhyempi. Tämä toki nyt vaan tämmöstä mutuilua, tiedän näistä asioista jotakuinkin yhtä paljon kun Pena Esson baarista.

Ja siis onhan tuo 2650 metriäkin hyvä tulos, ei sitä kehtaa sen enempää kritisoidakaan kun tämän hetken kunnolla ja elopainolla oma tulos jäis kaiketi n. puoli kilometriä lyhyemmäks. Toisaalta saattaisin voittaa Samuelssonin siinä penkkipunnerruksessa, tai jos en Samuelssonia niin ainakin useampia maratoonareja!

1 tykkäys

Näin täysin penkkiurheiluamatöörinä.
Eikö maratoonari penkkitulos ole aika huono esimerkki tähän?

Itse ainakin pidän tota cooperia todella huonona, koska samuelssonilla ei jää jalkalihalhaksista kiinni.

Samuelson on nopeus urheilija, cooperin testi on oikeastaan täysin kestävyys puolen testi.

1 tykkäys

Esimerkin hyvyys/ huonous on toki subjektiivinen näkemyys, joten en suoraa ota kantaa siihen. Omasta mielstä mun kaikki esimerkit ja kirjotukset on fiksuja :sweat_smile: Tuossa perusteena oli osoittaa ominaisuuksiltaan janan ääripäätä ja sen tärkeyttä treenaamiseen - voit olla huippu-urheilja lajisssi silti.

Kropassa on muutakin kuin lihakset. Välillä vaikka Tapparan treenijumi ja siihen liittyvät keskustelu on aika yksioikoista.

Samuelssonilla on todella hyvä kyky tuottaa räjähtävää voimaa. Tottakai, nopeus- ja pikalajien lihaksisto kehittyy ja sitä tietoisesti kehitetään ko. lajien urheilijoilla.

Mutta silloin, kun puhumme kestävyydestä, oli se sitten perusaineenvaihdunnaölista tai sitten maksimia, meidän verenkiertoelimistö sekä hengityselimistö näyttelee isompaa roolia. Se, mitä ominaosuuksia fysiologisesti näiltä vaaditaan, riippuu sitten taas siitä, mistä kestävyysluokasta me puhumme.

Cooper on lopulta aika yksipuolinen testi. Toki, juosta tulee osata, mutta se on 12min maksimaalinen testi, jolloin maksimikestävyys tai sen puute on isoin merkittävin tekijä. Aerobisesti testi on vähän liian tuhnu kertomaan mitään. Tai tottakai se kertoo ”jotain”, mutta myös tuloksien taakse tulee nähdä.

Vähän epäsuora vastaus, mutta käytännössä se, miksi huippu-urheilijalla jokin yksittäinen tulos saattaa olla yllättävän tavanomainen, selittyy usein aika loogisesti.

Ja vielä käytännössä arvostelu menee juuri usein niin, että sen sijaan että puhuttaisiin niistä poikkeuksellisen hyvistä ominaisuuksita, tartutaan mieluummin näihin huonoihin joita sitten yhdessä paheksutaan.

EDIT:
@peluri

Oikeastaan kommenttisi toi mieleen vielä yhden asian. Myös räjähtävissä ja kimmoisuus-ominaisuuksia vaativissa lajeissa ollaan menty enemmän spesifisesti plyometriseen liikejatkumoon elastisuuden kautta. Tämän vuoksi mm. joidenkin sprinttereiden olomuoto on kovin erilaisen, koska nopeuden mahdollistavat ominaisuudet ovat täysin muut, kuin räjätävyys/ voima.

Eli siis: tässäkin ollaan vuosien saatossa ymmärretty jotain ja tapoja saavuttaa sama asia/ tavoite vaikkapa pikamatkalla on eri.

Just näin. Kestävyydestä tuossa testissä on kyse eikä jalkalihaksista tai nopeudesta. Nopeusominaisuudet varmaan määrittävät joskus sen metrimäärän, jonka ehtii. Mutta tällöin pitää olla todella kestävä. Tuloksellisesti varmaan jossakin sellaisessa kohtaa, että nopeuden puutteesta johtuen tulos on vain 4000m eikä 4100m. Olisi jaksanut, mutta ei ehtinyt.

Moni saliniilo, joka on todella voimakas ja nostaa huikeita määriä rautaa, ei jaksa juosta juuri ollenkaan.

Tähän olisi kiva saada vertailupohjaa muilta yleisurheilijoilta ja etenkin pikamatkojen edustajilta. Ei ammattiurheilijalle luulisi 3000 olevan homma eikä mikään, kun ei se vaadi mitään älyttömiä.

1 tykkäys

Aikanaan kun ajoin moottoripyörällä kilpaa, paras tulos oli 3100m. En ole nopea enkä ole hyvä juoksemaan ainakaan taloudellisesti. Tuon tuloksen juoksin ihan puhtaasti kestävyysominaisuuksien vuoksi. Mutta onhan toi cooper aikansa elänyt testi eikä sillä kilpaurheilijoita oikeesti edes testata. Ergometritestit on sitä varten.

1 tykkäys

Muistan, että Saga Andersson sanoi jossain haastattelussa, että on juossut cooperin kerran tyyliin alakoulussa. Vähän outo määrä, kun me juostiin niitä ainakin kerta per lukuvuosi.

1 tykkäys

Oikeasti vai sarkasmilla?

Itsellä on cooperit tullu juostuksi vain armeijassa, eikä kaveriporukassa erilaisia kokemuksia. Kouluissa oli 2000 metriä aikaa vastaan ja harrastuksissa tullut puolen tunnin juoksutestiä ja pikamatkoja.

Puolicoopereilla aloitettiin joskus kolmos- tai nelosluokalla. Jossain kohtaa muuttui 12-minuuttisiksi, joita juostiin tosiaan vähintään kerran vuodessa. Yläasteella mentiin oikein Ratinan stadionille juoksemaan.

3 tykkäystä

Jossain inttihommissa tuota vielä juostaan ja sillä ihan karsitaankin porukkaa. Olikohan niin, että rauhanturvahommiin pitää juosta 2500m (en ole tästä varma, että oliko noin alhainen) ja jos ei onnistu niin kotiin lähdet.

Suurin osa tuon tietenkin vetää ja kun ei mitään enkkoja haeta niin juoksevat sen 2500m ja kävelevät loppuajan.

1 tykkäys

Itse kun aikoinaan on tullut tuota kestävyys urheilua (Suunnistus) harrastettua niin kyllä tuo Cooperi jotakin suuntaa antoi. kun olin noin 3500m kunnossa tai kun olin 4000m kunnossa niin aika hyvin se ero suhtautui mattotesti tuloksiin.

Arsi Harju juoksi 2800m. Todella kova tulos.

@Kilo Ei Cooperia koulussa enää oikeestaan saa edes juoksuttaa. Ja vaikka sais, eihän siinä oo koululiikunnassa mitään järkeä. Move-testi on ainoo varsinainen testi.