Sairaalahoidon tarve on edelleen kasvussa:
https://twitter.com/bot_fi/status/1454005411795898373?s=20
https://twitter.com/jukka235/status/1454021703806369795?s=20
Tämä tiistainen TAYS -raportti kertoo oleellisen:
Voimakkaan viime aikasen kasvun jälkeen tilanne on aaltoillut uudella aallonharjalla päivittäisellä variaatiolla. Aika näyttää, jäämmekö tähän vai nousemmeko uudestaan vai mitenkä. Ja tässä täytyy muistaa myös alueelliset erot.
2 tykkäystä
Koronavirusten ja muiden virusten laboratoriotutkimuksesta hyvä juttu Ylellä:
Tutkijat yrittivät testata, miten koronavirus tarttuisi helpommin ihmisiin – viruksia myös karkaa usein laboratorioista
Britanniasta tilastoa rokotteiden vaikutuksesta:
- Rokotusten ansiosta virukseen menehtyy nyt moninkertaisesti vähemmän ihmisiä, kuin ennen rokotuksia:
https://twitter.com/CourtneyHella/status/1453866322467508227?s=20
Toinen tilasto ja juttu rokotteiden vaikutuksesta: Skandinavia vs Baltia:
https://twitter.com/sailorrooscout/status/1452995517491863558?s=20
https://twitter.com/sailorrooscout/status/1453010181735030796?s=20
(Aukeaa ainakin Brave -selaimen incognito -moodissa)
Knop echoed these sentiments, noting that Denmark’s relatively high tax rates (most Danes pay around 50% in income tax, he noted) and low governmental corruption rates, along with its comprehensive provision of services and benefits to all citizens, such as free healthcare, education, and elderly care, narrows inequality to beneficial effect.
“This means that differences between rich and poor are small, the educational level of the general population is high, the general standard of living is high, and people trust each other and the authorities,” he said. “This, combined with a high degree of societal solidarity, makes it logical for the vast majority of Danes to follow governmental recommendations.”
He added that Danes rely on facts and are “not easily excited by conspiracy theories.”
“Furthermore, information from the government has been transparent and we have a physical and digital infrastructure that provides an extremely effective framework for different kinds of interventional and preventive strategies, and allows everyone to monitor the effects of interventions,” Knop told MedPage Today . “And when you see that the government-based recommendations are effective, it makes you trust and follow them.”
Vs.
Esimerkki Latviasta:
Edit.
Se pieni ero:
Baltiassa rokotuskattavuus on matalalla tasolla - sairastuneiden ja sairaalahoidon määrät vastaavasti korkealla tasolla, mikä on johtanut rajoitusten jyrkkään lisäämiseen.
Pohjoismaissa rokotuskattavuus saatu yli/vähän alle 80% ja rajoituksia on voitu poistaa (sairaalahoidontarve lähinnä rokottamattomassa kansanryhmässä).
2 tykkäystä
En ole halunnut ottaa julkisesti kantaa tämän epidemian hoitoon liittyen, mutta alkaa olemaan tilanne mielestäni sellainen, että yhteiskunnan ei enää pidä olla näiden rokottamattomien individualistien vankina.
Toiminteet ja palvelut lukkoon rokottamattomilta. Ei meillä ole yhteiskuntana varaa tähän.
3 tykkäystä
Samaa mieltä. Käytännössä koronapassi tms. hoivaan ja terveydenhuoltoon työntekijöille ja tehohoidon hyvin rajalliseen resurssiin prioriteettijärjestys/kiintiö rokottamattomuuden itse itselleen valinneille ”pysäköimällä hyväksyt säännöt”-periaatteen tyyliin.
2 tykkäystä
Päivätaso on aivan liian lyhyt otanta - yhtälössä on valtava määrä muuttujia. Potilaskäyrät ovat ennenkin jääneet “sahaamaan” jollekin tasolle, mutta lähteneet tällaisen jakson jälkeen voimakkaasti ylös tai alas.
Eilen (29.10) raportoitiin tämän aallon korkein osastopotilasmäärä: 194
Hoitoalalla ei taida olla varaa koronapassiin. Hoitajia on muutenkin liian vähän ja heidän joukossaan rokottamattomia. Jos rokottamattomilta hoitajilta estetään työnteko, pahentaa se entisestään hoitajapulaa. Terveydenhuollossa kun on myös hieman muitakin hoidettavia asioita kuin korona.
1 tykkäys
Tätä minä juuri tarkoitinkin, päivän otanta on todella liian lyhyt - mutta jos katsoo käyrää pudemmältä aikaväliltä, nousu tapahtui aiemmin. Nyt se heilahtelee päivittäin molempiin suuntiin (ollen keskiarvona vakiintunut tänne yläasentoon) ja aika näyttää, oliko tämä se huippu, vai onko se vielä tulossa. Tällä hetkellä kuitenkin pienemmässä aikajanassa tämä yläasento on tämän hetken ”normaali”.
Tästä johtuen lausuin aiemmin, kuten lausuin.
EDIT: tarkistuksen jälkeen tämä uusi aalto on alkanut jo n. 2 viikkoa sitten eli 18.10. jolloin sairaalassa osastoilla oli 185 ja teholla 31. Nyt (tämä päivä) lukemat olis 193/ 31. Tässä välissä on ollut vähemmän/ samat/ enemmän kuin tuolloin 18.10. Eli siis juuri tätä päivittäistä vaihtelua.
2 tykkäystä
Urheilu ja korona - Yle haastatellut muutamia koronan sairastaneita nuoria urheilijoita (koripalloilija Topias Palmi, jääkiekkoilija Santeri Virtanen ja triathlonisti Erika Parviainen):
Rokotteiden teho vs sairastamisesta tullut immuniteetti:
Iltalehti uutisoi myös Tanskan tilanteesta:
- Tanskassa tartuntamäärät ovat nousseet voimakkaasti viime viikkoina.
- Terveysministeri on väläyttänyt mahdollisuutta, että koronapassi ja kasvomaskit palaisivat käyttöön.
- Sairaalapotilaiden määrän odotetaan kasvavan entisestään.
Tilastoja:
- Koronaan on tilastojen mukaan mehtynyt viisi miljoonan ihmistä pandemian aikana:
Ylellä asiaa koronasulkujen vaikutuksesta talouteen:
Taloustieteilijät: Ilman koronasulkuja taloudellisia tappioita ja kuolleita olisi tullut paljon enemmän
Hyvä kysymys on myös rokotekattavuuden vaikutuksesta talouteen - esimerkkinä Pohjoismaat vs Baltia (Baltiassa nyt uusia isoja sulkuja tartuntamäärien kasvettua heikon rokotekattavuuden vuoksi, kun korkeamman rokotekattavuuden Pohjoismaissa rajoituksia on poistettu).
2 tykkäystä
Tästä graafista näkee hyvin Lontoon tilannetta kuinka tartunnat ovat siirtyneet nuorempaan ikäryhmään ja mahdollisesti myös heidän vanhempiin.
Graafista näkee todennäköisesti myös rajoitusten poiston (ja ehkä myös EM-kisojen) vaikutuksen tartuntamääriin.
Britannian tilannetta:
- todetut tapausmäärät laskussa, mutta sairaalahoidontarve nousussa
Onko spekulaatiota(edes) mitä on tapahtunut syyskuun ensimmäisellä viikolla Englannissa? Tartunnat ikäluokista 20-65 kuin veitsellä leikaten muuttuneet, onko lomat lusittu ja palattu srovin ääreen ja siten kontaktit vähentyneet vai valioliigan alku 15.8 + 3viikkoa => mitä muuta voisi olla? 
Tässä on hyvä tarina siitä, miten helppoa on hurahtaa internetin syövereissä olevaan “tietoon”. Se on tietyllä tapaa koukuttavaa, kun “tietää” jotain mitä muut eivät tiedä, ja ajattelee olevansa edelläkävijä.
Pitäisi kuitenkin muistaa, että maallikolla ei ole mitään kompetenssia arvioida vaikkapa ivermektiiniä koskevaa näyttöä ja sitä koskevan tutkimustiedon vaikuttavuutta.
Jotain perspektiiviä voi antaa se, että pelkästään vuonna 2020 julkaistiin yli 100 000 tieteellistä artikkelia koskien koronaa. Näiden joukossa on parempaa ja huonompaa tiedettä - esimerkiksi vertaisarvioimattomia (tieteen teon matalin laatukriteeri) tutkimuksia. Ainoastaan alan huippuasiantuntija (virologi) osaa seuloa tästä olennaisen ja laittaa tiedon oikeaan kontekstiin.
Vapalahti on itsekin tutkinut ivermektiinin mahdollista hyötyä. Helsingin yliopiston tutkijat ovat seuloneet toista tuhatta jo olemassa ollutta lääkeainetta(siirryt toiseen palveluun) ja testanneet niiden vaikutuksia koronavirukseen.
Tulos on ollut pettymys.
– Ydinongelma on se, että (ivermektiinin) hyödyllinen efekti saadaan niin isoilla lääkeaineen pitoisuuksilla, että niitä ei voi antaa potilaille, Vapalahti sanoo.
Ivermektiini estää koronaviruksen monistumista petrimaljassa. Saman vaikutuksen aikaansaaminen ihmiskehossa mahdollisesti edellyttäisi vaarallisen suuren lääkemäärän syömistä.
Entä suomalainen lääkekehitys? Miksi turkulainen lääkeyhtiö Therapeutica Borealis kehittää ivermektiiniin perustuvaa koronalääkettä, jos aineen teho olisi epävarmaa?
Therapeutica Borealisin perustajiin kuuluva professori Kalervo Väänänen kertoo, että olennainen ero on kehitteillä olevan lääkkeen vaikutusmekanismi: kyseessä on nenäsumute.
– Hypoteesimme lähtee siitä, että sumute muodostaa nenän limakalvolle suojan, joka estää virusta monistumasta. Näin viruskuormaa voitaisiin vähentää niin paljon, että kaikki tartunnan saavat eivät sairastuisi.
Markkinoilla jo olevien ivermektiinitablettien koronalta suojaavaan vaikutukseen Väänänen ei usko.
– Käsitykseni on, että meillä ei ole mitään näyttöä suun kautta annettavan ivermektiinihoidon hyvistä vaikutuksista. Suosittelisin rokotteiden ottoa, Väänänen sanoo.
Jotain on aina ja alla yksi, mutta olisi hyvä tietää onko testikäytännöt yms muuttuneet kuinka ja onko vanhemmalla ikäluokalla parempi rokotekattavuus vs kouluikäiset:
1 tykkäys
Mahtaako tämä olla perättömien rokoteuutisten suitsimiseksi?
Myös perättömien tietojen levittäminen olisi laitonta, jos viestillä pyritään aiheuttamaan henkistä, psykologista tai fyysistä vahinkoa sen todennäköiselle yleisölle.
1 tykkäys
IS -uutinen aiheesta: