Kolmas erä oli juuri niin tiukka kun odottaa saattoi ja sisälsi myös yllättäviä käänteitä. Suomen trappi tiivistyi ja peli näytti pysyvän jossain määrin hallinnassa. Kolmannen erän loppupuollella koettiin kuitenkin erikoinen tilanne, kun kamera bongasi rapuleipäaitiosta Suomen GM:n pitämässä villejä voiton bileitä! Tämä sisuunnutti vastustajan laittamaan vielä uuden vaihteen silmään. Vihulainen nopeutti peliään merkittävästi ja rummutti hyökkäyksiä oikealta ja vasemmalta, mutta koki samalla alkukauden Tapparan kohtalon – vauhdikas tempolätkä kostautui heikompana maalinteon tehokkuutena, näennäisestä hallinnasta huolimatta.
Suomen valmennus on pistämässä pelikirjan uusiksi. Nyt saa pelata ja tiukka viisikkopuolustus saa jäädä! Turnausväsymys vaivaa ja kaikki yksilöratkaisut eivät enää palvele joukkuetta, mutta lopullista voittoa lähdetään rohkeasti hakemaan avoimella pelikirjalla.
Näistä jännittävistä tunnelmista lähdetään ensimmäiseen jatkoerään!
Tästä animaatiosta näkee hyvin raportointiviiveen merkityksen koronaan menehtyneiden tilastoinnissa (koronabot.fi):
Lokakuu 2021 - Tammikuu 2022: menehtyneiden määrä on ollut kovassa nousussa:
Onko tämä Delta -variantin vaikutusta vai näkyykö tilastoissa tammikuussa koronaan sairastuneet (laajalle levinnyt Omikron), mutta muusta syystä menehtyneet?
Joka tapauksessa toivottavasti suunta alkaa kääntyä - tässä tilastossa ei voi pitkän raportointiviiveen johdosta tarkastella päiväkohtaisia lukuja, vaan pidemmältä jaksolta trendejä (kuten videolta näkee)…
Tässä vielä tuorein Koronabot.fi -tilasto (koostettu THL -tilastoista):
Huomioitavaa on, että sairaalahoidontarve on edelleen koholla (sairaalahoidossa alle 700 potilasta), mutta tehohoidon tarve laskenut.
Virukseen menehtyneiden keskimääräinen raportointiviive on 17 -päivää. Tämä vääristää tuoreimpia lukuja, sillä kaikkia tautiin menehtyneitä ei ole vielä raportoitu.
Koronatestauksen rajoittaminen näkyy sinisissä palkeissa laskevana trendinä, mutta jätevesistä löydetyt koronavirusjäämät ovat edelleen koholla (punaiset pallot, log -asteikko).
Mielenkiintoista nähdä, että millaista asiaa tänään Pirkanmaan koronanyrkillä on ja avataanko lisää?
Olisi myös mielenkiintoista tietää, että kuinka paljon Pirkanmaalla on havaittu Omikronin neljää eri varianttia: Omikron BA.1, BA.1.1, BA.2 ja BA.3 ja onko näistä jo BA.2 kasvattanut osuuttaan tartunnoista.
Näistä BA.1 on maailmalla laajalle levinnein, mutta tällä hetkellä BA.2 kasvattaa voimakkaasti osuuttaan:
Esim. Tanska:
Tanskassa kokonaistartuntamäärissä on ollut laskua viime päivinä, mutta BA.2 on kasvattanut osuuttaan tartuinnoista.
Lisähuomio sairaalahoidontarpeesta:
Milloin päästään purkamaan pandemiasta aiheutunutta kiireettömän erikoissairaanhoidon jonoa?
SUOMESSA lähes 160 000 potilasta odotti pääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloiden kiireettömään erikoissairaanhoitoon joulukuussa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Jonottajia oli reilut 17 000 enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Keskimäärin yhden potilaan jonotusaika oli 1–2 kuukautta.
Edit.
Kuinka jatkossa (Mika Rämet ja Olli Vapalahti vastaa)?
Pirkanmaan kouluissa voidaan luopua 1.–5.-luokkalaisten maskisuosituksesta helmikuun lopussa, kertoo Pirkanmaan alueellinen pandemiaohjausryhmä eli koronanyrkki tiistaina.
Etätyösuositus päättyy helmikuun lopussa. Sen jälkeen koronanyrkki suosittelee etä- ja lähityön yhdistämistä niillä työpaikoilla, joilla se on mahdollista.
Koronanyrkin mukaan nyt voimassa olevaa rajoitusta siitä, että sisätiloissa järjestettävissä yleisötilaisuuksissa saa olla yleisöä korkeintaan puolet tavanomaisesta, ei ole tarpeen jatkaa. Rajoitus yleisömäärästä on voimassa perjantaihin 18. helmikuuta.
Koronan jälkitautien laajuudesta tai tarkasta kirjosta ei ole tällä hetkellä tarkkaa tietoa Suomessa, mutta omikronaallon aikana koronan jälkitauteja on ilmeisesti havaittu entistä enemmän (osaltaan omikronin laajan levinneisyyden vuoksi).
HUS piirissä noin puolella koronaviruspotilaista on jokin muu syy sairaalahoidon tarpeelle ja koronavirusinfektio on todettu sen ohella.
Koronan mahdollisista jälkitaudeista lisää Nature -julkaisussa:
Pandemiassa on ollut mielenkiintoista havaita että asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä.
Kolmannen erän ketjuun linkattiin tanskalaisten varsin hyvät perustelut sille miksi rajoitukset puretaan. Myös suomalaisissa huippuasiantuntijoissa Tanskan malli saa tukea ja mehän seurailemme sitä muutaman viikon viiveellä.
Mutta riitasointujakin löytyy ja argumentina on nyt käytetty Tanskassa nousevaa kuolemien määrää.
Suomi seuraa tilastollisesti Tanskaa eli kuolemat ovat nousussa, joka toki on maalaisjärkeen käypää koska tapauksia on pajon.
P.S. Itse en ota asiaan mitään kantaa, koska osaaminen ei riitä.
Eiköhän noi kasvaneet kuolintilastot ole sitä, että kohta meillä about kaikilla on jo sitä virusta sisällämme, vaikka emme päivääkään olisi ollut sairaina. Tilastoinnissa kaikki koronapositiiviset merkitään ensin koronakuolleiksi, ja sitten joskus ajan myötä korjaillaan kuolinsyyt kohdilleen.
Voi olla. Tosin noilla linkkaamillani tyypeillä on CV:ssä virologiaa, toisin kuin minulla tai sinulla, joten luulisi etteivät menisi tähän tilastoharhaan. Ja kyllä siitä taisi ko. ketjussa keskustelua olla. Mutta kaikki on toki mahdollista. Pääpointti taisi olla eksponentiaalisessa kasvussa.
Mutta se siitä. Kotisuomessa saatiin tammikuun tilastot kuolemaan johtaneista tapauksista. Jos oikein tulkitsen niin edelleen korkea ikä ja rokottamattomuus ovat edelleen keskeisimmät riskitekijät.
Hesarissa tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kertoi vuoden 2021 ylikuolleisuudeksi Suomessa 518 kpl, mikä on ilmeisesti aika paljon vähemmän kuin tämä yllä oleva twitter-heebo on laskenut, jos oli saanut jo puoleen vuoteen 2400.
Rapo suhtautuu ylikuolleisuus-termiin varauksella. ”Kuolleita on kuitenkin yli 57 000, ja erotus odotukseen on alle prosentti. Tämä on siinä määrin pieni muutos, että se voi selittyä satunnaisvaihtelulla.”
Ja Tanskassa tosiaan on jo debunkattu tiukasti noiden paikallisten ilkkarauvoloiden harhaanjohtavia excel-leikkejä.
21.2. alkaen Suomessa: Rokote mRNA–rokotteita karttaville ihmisille.
Novavax–lääkeyhtiön kehittämä Nuvaxovid-koronarokote on proteiiniadjuvanttirokote, eli se on valmistettu mRNA–rokotteita perinteisemmällä teknologialla. Rokote itsessään sisältää piikkiproteiinia. mRNA–rokotteilla sen sijaan proteiinin valmistamisen koodi sisältyy rokotteeseen ja ihmisen elimistö itse tuottaa sitä.
Toiveena on, että koronarokotteita niiden uuden RNA :han perustuvan konseptin vuoksi vastustavat tai pelkäävät ihmiset hyväksyisivät Nuvaxovidin paremmin.
Oletettavasti, pääteltävästi ja havaittavasti tauti niittää nyt riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä levitessään laajemmin ja tehokkaammin kuin missään vaiheissa tähän asti.
Tuota voisi tietysti myös jollain tavoin edes yrittää kunnioittaa, niin kuin vaikka muitakin tappavia sairauksia ja niiden uhreja.
Myös rokotuksen jälkeen sairastettu tauti tuo hybridi-immuniteettia, mikä ilmeisesti tuo tehokkaampaa suojaa uudelleensairaatumista vastaan - toimii siis myös näinpäin (useampi tutkimus on aiheesta sairastettu tauti ja sen jälkeen rokotus):
Pitäisikö taudin sairastanut ja yhden rokotteen saanut rinnastaa täysin rokotetuksi (täydet kolme rokotetta saaneiden kanssa)? Tässä pohdintaa aiheesta:
Modernan rokote boosterina on yhden tutkimulsen mukaan tuonut hieman paremman suojan, kuin Pfizerin rokote boosterina (mm. Tampereella usea sai Modernan rokotteen boosterina, kun Pfizerit oli vähissä):
Neljäs rokoteannos on tuonut hyvin suojaa Israelilaisen tutkimuksen mukaan (riskiryhmät) vakavampia tautimuotoja vastaan:
Immuniteettia siirtyy ilmeisesti myös synnyttäneiltä äideilta vastasyntyneille yhden tutkimulsen mukaan:
Jonkin verran on ollut esillä sellainenkin vaihtoehto, että historiassa yksi syy viruksien muuttumisella “lievemmiksi” voisi olisi peräisin populaation kasvaneesta immuniteettitasosta:
En tiedä oliko vastaus osoitettu minulle, mutta linkkaamani tyypit eivät ole ilkkarauvoloita vaan virologian alan ihmisiä. Keskustelun pointti on nimenomaan Tanskan virallisen tiedotuslinjan haastaminen. Virallinen linja luonnollisesti tukee valittua strategiaa, niin Tanskassa kuin Suomessakin.
Ja ettei nyt vaan ole epäselvää, niin en rummuta rajoitusten puolesta tai vastaan. Kunhan nostin erilaisia näkökulmia.
Positiivisempiin uutisiin - voisiko punaviinin tissuttelu antaa suojaa tautia vastaan? Toisaalta tässä on myös ikävä havainto että oluen tissuttelulla olisi negatiivinen korrelaatio.
Ja ei pidä ottaa tätä ihan vakavissaan ja alkaa uutisen takia tinaamaan
Virossa rajoitustoimet jatkuvat, koska sairaalahoidontarve on edelleen korkealla tasolla - onko matalalla rokotekattavuudella osuutta asiaan
Koronapassista luopumista harkitaan kuitenkin.
Viron terveysministeri Tanel Kiik vahvistaa Ylelle, ettei koronapassista tulla luopumaan ainakaan suunnitellussa aikataulussa.
Virossa on käytössä niin sanottu kovennettu koronapassi. Muun muassa ravintoloihin, teattereihin, liikuntapaikkoihin ja tapahtumiin pääsee vain täyden rokotussarjan saaneena tai koronataudin viimeisen puolen vuoden sisällä sairastaneena.
– Sairaalahoidon tarpeen pitää laskea ainakin pari viikkoa putkeen ennen kuin koronapassista luopumista voidaan harkita, Kiik sanoo.
– Covid-todistus houkutteli tietyn määrän nuoria ja keski-ikäisiä ottamaan rokotteen. Varsinkin 20–50-vuotiaita, jotka halusivat päästä viihteelle, Kiik toteaa.
Laitetaanpa tämä vielä tähän: tuorein UKHSA -briefing Britanniasta (sisältää tuoretta tietoa mm. Omikron BA.2 ja uudelleentartunnat).
Pari nostoa twiittiketjusta, joissa asiantuntija käy raportteja läpi:
…
…
Tämä on mielenkiintoista tietoa, sillä BA.2 on vasta alkanut levitä Suomessa laajemmalle (pääosin pääkaupunkiseutu) ja helpommin leviävänä todennäköisesti valtaa tartunnoista isompaa osuutta lähitulevaisuudessa.
Tammikuun tilastot paljastaa, että edelleen tehoa kuormittaa rokottamaton. Verrattuna rokotettuun, riski mennä teholle on n. kymmenkertainen. Omikron ei siis tätäkään tilastoa juuri muuttanut, paitsi tietysti sen, että yhä harvempi tehoa enää tarvii. Ja hyvä niin.
YLE on antanut pitkän puheenvuoron “koronakriitikolle”, Nea Lundströmille.
Juttu ei sisällä mitään uutta ja yllättävää – Nea puhuu kaikenlaisista epäilyistään ja uskomuksistaan, ilman mitään konkretiaa. Jutusta paljastuu myös itsekeskeinen ajattelu (ei ole minun vastuullani huolehtia tuntemattomien ihmisten kuolemista) ja hän näyttää viehättyneen ajatuksesta että on omasta mielestään jonkinlainen somevaikuttaja tai vapaustaistelija – eli nauttii huomiosta.
