Tämä on muuten mielenkiintoinen pointti, että kuinka eri maat näkevät toisensa eli millainen riski on matkustaa ja millaiseksi matkustaminen on muuttumassa.
Suomesta katsottuna Ruotsi on koronan vuoksi riskimaa, mutta jo Baltian suunnalta katsottuna Suomessa on kohonnut riski sairastua (näkevät Suomen Uudenmaan näkökulmasta):
Suomi vs Ruotsi:
POHJANMAAN kaikki koronatartunnat kuukauden aikana ovat tulleet Ruotsista, kertoo Vaasan keskussairaan infektioylilääkäri Juha Salonen Ylelle.
Salonen muistuttaa, että korona on Ruotsissa Suomea levinneempi, eli maahan matkaavien suomalaisten tulee ymmärtää kohonnut tartuntamahdollisuus.
Baltia vs Suomi:
– Toukokuun 14. päivän jälkeen kymmenen tapausta on saapunut Viroon Suomesta. Data pohjaa päivään, jolloin positiivinen näyte on annettu, ei päivään, jolloin henkilö on saapunut Viroon, sanoo Terveyslautakunnan puhemies Simmo Saar Delfin mukaan.
Visit Estonia: COVID-19 ja Viron-matkailu
Viron ja Suomen valtiot ovat keskinäisesti sopineet henkilöliikenteen osittaisesta avaamisesta 14.05. alkaen. Rajavalvontaan ja matkustusoikeuksiin liittyvät lievennykset on porrastettu, aloittaen työmatkaliikenteestä. Ohjeistus on voimassa kuukauden eli 14.5.-14.6., ja muutokset ovat mahdollisia tautitilanteen niin vaatiessa.
https://twitter.com/Talis_L/status/1265002951338348551?s=20
Matkustaminen pandemian aikana (Suomi vs Itävalta):
Matkustajien koronatestausta lentoasemalla on tehty viime viikkoina muualla Euroopassa esimerkiksi Itävallassa. Wienissä maahan saapuva matkustaja voi ostaa 190 eurolla itselleen koronatestin lentokentällä(siirryt toiseen palveluun).
Jos noin kolmen tunnin kuluttua valmistuva testitulos on negatiivinen, matkustaja saa vapautuksen 14 päivän karanteenista.
Epidemiologi Jussi Sane THL:stä katsoo, että saapuvien ja lähtevien matkustajien testaaminen lentoasemalla on tehotonta.
– Tässä on paljon ongelmia. Olemme analysoineet lentokentällä ja maarajoilla oireseurannassa kerättyä dataa ja aika vähän niitä tapauksia sillä tavalla löytyy. Se vie myös valtavasti resursseja.
Lentokenttien uudet turvatoimet lähitulevaisuudessa:
Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA ja tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC julkaisivat myöhään keskiviikkona ohjeet turvalliseen lentämiseen koronapandemian aikana. Ohjeiden laatimista virastoilta edellytti Euroopan komissio.
Virastojen raportissa annetaan sekä lentokentille että lentoyhtiöille ohjeita, jotka määrittävät, millaista lentäminen tulevaisuudessa on. Koostimme raportin keskeisimmät kohdat tähän juttuun.
Vaikka Suomessa ja monessa muussa maassa ovat tartunnat hiipuneet, niin palopesäkkeitä on vielä maailmalla (Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Ruotsi, Lähi-itä, Venäjä jne), jotka levittävät kipinöitä.
Näitä kipinöitä pyritään tukahduttamaan rajoitteilla, joita tullaan näkemään vielä pitkään.
Arvi Lindin sanat kannattaa muistaa:
Vaikka rajoitusuupumus iskee, niin perussäännöt muistaa, niin pitkälle pääsee (esim. yllä postattu Japanin kolmen C:n sääntö ja käsienpesu).
Riskien hallintaa voi tehdä valitsemalla esim. ahtaiden ja ruuhkaisten sisätilojen sijaan ulkoterassin, ulkoterassin sijasta voi valita kotiterassin tai oman mökin jne… tämän valinnan voi tehdä jokainen itse.
Ei tarvitse olla ennustaja, että iltalööppien kuvaajat hakevat jo parhaita paikkoja suosituimpien terassien läheisyydestä, nyt kun vielä “seksihellekin” on saapumassa Suomeen - näin maailmalla:
https://twitter.com/scottpasmoretv/status/1264394565861232640?s=20
https://twitter.com/egheitasean/status/1264409773455237121?s=20
Vasta loppuvuodesta tai alkuvuodesta 2021 nähdään tuliko toinen aalto ja mistä se johtui (muilla miedommilla koronaviruksilla tammikuu on huippuaikaa kausiluonteisesti ja kesää kohti hiipuu). Toinen aalto on historian pandemioissa ollut pahempi, kun ihmiset ovat tottuneet uhkaan ja väsyneet noudattamaan säännöksiä. Tästä myös voi johtua toinen aalto - ei jakseta enää ja turrutaan uhkaan (päästetään omilla toimilla se valloilleen).
https://twitter.com/BallouxFrancois/status/1265563348025950211?s=20
Toki itsestään selvää ei ole käyttäytyykö Covid-19 samalla tavalla kuin aikaisemmat maailmaa vaivanneet koronavirukset tai isommat pandemiat.
Tästä oli Tuomas Aivelon twitterissä hyvä ja useamman viestin kirjoitus, kuinka Ruotsissa ja Suomessakin epidemia alkuvaiheessa luultiin COVID-19 käyttäytyvän influenssapandemian kaltaisesti ja toimittiin vanhojen mallien pohjalta:
(1/13)
https://twitter.com/aivelo/status/1264505221746765824?s=20
…
(13/13)
https://twitter.com/aivelo/status/1264514829869613057?s=20
Jälkihuomio:
https://twitter.com/aivelo/status/1264604995569278977?s=20
Hallitus tekivät saamillaan vajailla tiedoilla päätöksensä ja linja, jossa on pyritty rajaamaan viruksen leviäminen eri keinoilla on osoittautunut tehokkaammaksi keinoksi palata normaaliin. Tätähän WHO suositteli pandemiajulistuksen yhteydessä (testaa, jäljitä, eristä). Toivottavasti yksittäiset tautikeskittymät saadaan pidettyä jatkossakin kurissa näillä keinoin.
Tästä olen aikaisemminkin epidemia alkuvaiheessa sanonut, että siinä vaiheessa on syytä olla huolissaan, jos alkaa ilmenemään tartuntaketjuja, joissa tartunnan lähde on tuntematon. Tällöin lyödään taas jarruja päälle rajoitusten muodossa. Tätä aaltoliikettä voi jatkua siihen saakka kunnes rokote saadaan kehitetyksi.
Nautitaan nyt kuitenkin kesästä ja vapautuneista rajoituksista vastuullisesti - näin voi uusia rajoituksiakin poistua ja päästään ehkä halliinkin syksymmällä.