Fingerporilaiset ja munansaannokset on ihan parhaita 
1 tykkäys
Itse kuulun näihin ammattiryhmiin kenen on töissä käytävä, mutta emme mekään pääse pelkkää henkilökorttia vilauttamalla rajan yli. Pitää olla vielä dokumentti erikseen missä kerrotaan mitä työtä ja mihin on tarve liikkua ja tietenkin oikean kaverin allekirjoituksilla.
3 tykkäystä
Valko-Venäjä puskee kuin Belarus-traktori vastavirtaan. No, joku hyvä pointti tuossa Lukashenkon ohjeistuksessa on. Sauna! Siitä samaamieltä ja sinne aionkin nyt juuri suunnistaa. No, en usko sen koronaa kukistavan, mutta kyllä se mentaalipuolella tekee hyvää. 
2 tykkäystä
Aika samansuuntaiset kommentit… Ihan kuin joku olisi antanut ohjeet mitä kirjoitetaan.
7 tykkäystä
Voi olla, että Marinilla ja Niinistöllä on tällä hetkellä parempaakin tekemistä, kuin kirjoitella twiittejä.
Iltalehti ja Iltasanomat on vetänyt kyllä kriisin kiihtyessä aivan ala-arvoisen huonosti. Putoavat kyydistä. Timo Haapalakin kirjoitti tänään periaatteessa eilisen kolumninsa, joka oli samaa 
eri 
:ssa
Heikkoa tekemistä, mutta mitä saattoikaan odottaa. Uskon että seuraava artikkeli tai mielipidekirjoitus on noista twiiteistä. Hesari ja Yle 
loistavaa tekemistä vuorostaan.
No kenttäreportterit on laittanut itsensä likoon, esim Solmu Salminen. Heille valtava kunnioitus.
4 tykkäystä
Varman päälle, ei kiikuteta venettä sen enempää. Muuten tykkäykset Marinille 1.6k - 1.4k. Siinäkö seuraava presidentti. Vai onko kannattajat vaan aktiivisempaa sorttia.
Kuinka lähellä tässä mahdetaan olla sitä pistettä, jossa määrätään kauppakeskukset ja kaikki ei-kriittisen alan kaupat suljettaviksi?
Tuntuisi aika oudolta, että osa Prismoista ja Citymarketeista menisi kiinni. Nimimerkillä aika monet isot kaupat sijaitsee kauppakeskuksissa.
1 tykkäys
Näin on, nämä pidetään kyllä auki. Lisäksi ei olisi mitään järkeä luoda niin paljoa hukkaa/hävikkiä hyllyille ja varastoihin. Näissä on plussana laajuus, nyt kun hamstraustrendit ovat vähentyneet. Ihmiset kun pitää huolen omasta käyttäytymisestä ja ovat hygienisia, ei mitään hätää kellään. Jengi on nyt hiljalleen suurinosin aivan esimerkillistä! Toki, pari urpoa riittää luomaan tartuntaketjuja.
Kaupat suljetaan vain silloin, kun ei olisi enää työntekijöitä. Tai tulisi jokin sellainen konflikti, ettei tavaraa enää pystyttäisi tuottamaan tai mitenkään kuljettamaan. Tuolloin olisi asiat “todella huonosti”. Sitä ei tapahdu!
Kauppaan voidaan luoda rajoitteita ja valvottuja jonoja, kuten Britanniassa. Näitä jonoja valvotaan ja etäisyyksistä pidetään kuulemma huoli.
1 tykkäys
Olen usein Pursiaisen kanssa eri mieltä asioista, mutta tämä Pursiaisen kirjoitus on täyttä asiaa. Sen voisi siteerata tähän vaikka kokonaan, mutta pyrin poimimaan parhaita paloja. Kannattaa lukea kokonaan, maksumuuriakaan ei nyt ole. Pursiainen kirjoittaa, että kansalaisilla on tärkeä rooli vallan vahtikoirina ja asiantuntijatiedon pohjalta tehtäviä (poliittisia) päätöksiä voi kuka tahansa kritisoida, mutta asiantuntijaksi ei kukaan tule googlaamalla.
Boldaukset ovat omia.
Yksi merkittävimmistä ja merkillisimmistä some-ilmiöistä koronan aikakaudella on ollut tunnettujen mielipidevaikuttajien voimakas kritiikki asiantuntijoita kohtaan. Kritiikki on kohdistunut erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL), mutta ei suinkaan ole rajoittunut siihen.
Avoin keskustelu ja auktoriteettien kritisointi on kriisiaikana tärkeää. Kun hallitus lähettää sotilaita sulkemaan maakuntarajoja, kansalaisten on oltava valppaana. Kokeneilla, entisillä päätöksentekijöillä, kuten Jungnerilla on oikeus, jopa velvollisuus, kritisoida jähmeänä pitämäänsä päätöksentekoa samoin kuin kansalaisille välitettyä tietoa.
Vaatimukset siitä, että nyt pitää vaan luottaa päättäjiin ja viranomaisiin ja noudattaa ohjeita ovat vastenmielisiä avoimen yhteiskunnan kannattajille. On hyvä, että on ihmisiä, jotka uskaltavat väittää vastaan.
Asiantuntijan tunnistaa tyypillisesti siitä, että hänellä on alan koulutuksen ja työkokemuksen kautta systemaattisesti hankittua tietämystä alalta. On syytä olla tarkkana, hieno titteli ei vielä kerro, että ihminen on juuri tietyn alan asiantuntija. Osaamisalat ovat samankin tieteen sisällä usein hajautuneet pieniin osiin. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että epidemian hoito ei ole pelkästään lääketieteellinen vaan myös yhteiskunnallinen ja taloudellinen kysymys.
Asiantuntijan yksilöominaisuuksia tärkeämpää on kuitenkin se, että asiantuntija edustaa myös lähes aina asiantuntijaorganisaatiota. Asiantuntemus on enemmän organisaatioiden, yhteisöjen ja verkostojen kuin yksilöiden ominaisuus. Asiantuntijatieto ei useinkaan asu yhdessä ihmisessä, vaan tutkimuslaitoksessa, asiantuntijavirastossa, yliopistossa tai tiedeyhteisössä laajemmin.
Siksi yksittäisten tutkijoiden tai muiden asiantuntijoiden, vaikka kuinka hienojen, omintakeisiin analyyseihin kannattaa suhtautua varovaisesti, joskaan ei missään tapauksessa halveksuvasti.
Asiantuntemus ei siis ole älykkyyttä tai loistokasta ajattelua, eikä älykkäinkään some-viisas voi saavuttaa asiantuntemusta kotona googlaamalla.
Asiantuntija-arviot eivät myöskään ole seurausta antajiensa nerokkuudesta, vaan ne syntyvät seuraamalla jotakin järjestelmällistä metodologiaa. Arvio siis sisältää aina paitsi lopputuloksen tai ennusteen, myös tarkan selostuksen siitä, miten siihen on päädytty.
Hyvätkään asiantuntijaorganisaatiot eivät ole aina oikeassa, ja tiedon varmistaminen voi tehdä niistä joskus jäykkiä. Ne ovat kuitenkin ihmiskunnan paras menetelmä tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.
On myös aivan liian aikaista sanoa, ovatko Suomessa käyttöön otetut torjuntatoimenpiteet oikeita ja oikea-aikaisia vai olisiko pitänyt tehdä toisin tai eri aikaan. Tämän selvittäminen jää jälkiviisaiden työksi, nyt on liian aikaista jakaa oikeassaolopalkintoja.
Mutta vaikka Jungner tai muu someviisaisto siis olisi ollut jossakin mielessä “oikeassa”, hänen kuuntelemisensa on vaarallista. Some-viisaat ovat todennäköisesti seuraavalla tai sitä seuraavalla tai sitä seuraavalla kerralla väärässä, koska heidän näkemyksensä eivät perustu järjestelmälliseen arviointikehikkoon, eikä heidän tukenaan ole asiantuntijaverkostoa ja tiedeyhteisöä. He voivat esittää arvauksia, mutta niiden takana ei ole mitään tieteellistä menetelmää, joten he ovat oikeassa lähinnä sattumalta.
Some-viisaat pystyvät esittämään näkemyksiään nopeasti, koska he eivät työskentele luotettavan tiedon tuottamiseen erikoistuneessa organisaatiossa, jossa on erilaisia tiedon luotettavuuden varmistusmekanismeja. Junger ja kumppanit ovat nopeita ja oikeassa – kunnes kohta katastrofaalisesti väärässä.
9 tykkäystä
Pidetään vain länsiraja levällään niin saadaan korona sitä kautta leviämään Suomeen. Tulikohan tämäkin yllätyksenä?
Lapin koronatartuntojen määrä on yli kaksinkertaistunut kolmen viime päivän aikana eikä kaikkia tartuntaketjuja ole enää pystytty selvittämään. Tartuntoja on koko Suomen tilanteeseen nähden edelleen suhteellisen vähän.
Osan viime päivien tartunnoista epäillään liittyvän työmatkaliikenteeseen. Lapin keskussairaalan infektiolääkärin Markku Broasin mukaan tästä on saatu selviä viitteitä.
– Meillä on kuluneen viikon aikana selkeästi tullut useita tilanteita, jossa on vahva epäily, että tartunta liittyy Ruotsiin.
Tulevaisuudentutkija Risto Linturi ei anna kovin hyviä vaihtoehtoisia ennusteita kuinka epidemian kanssa tulee käymään. Toinen aalto on myös todennäköinen hänen mukaansa (arvio syksyllä).
Risto Linturi on tyytyväinen Suomen valitsemaan tiukempaan linjaan.
Tammikuun lopussa hän esitti ensimmäisen, hyvin laajan kuolleisuusarvionsa: ihmisiä menehtyy jotain kymmenen tuhannen ja sadan miljoonan välillä.
Tietoa tuli lisää. Maaliskuun puolivälissä Linturi julkaisi viimeisimmän arvionsa: kuolemia tuleekin maailmanlaajuisesti vähintään miljoonia ja enintään kymmeniä miljoonia.
– Se näyttää nyt oikealta haarukalta, hän sanoo maaliskuun loppupuolella.
Linturin mukaan lopullinen määrä riippuu siitä, miten päättäjät toimivat.
2 tykkäystä
Tänään kun kävin kaupassa, niin ei siellä kukaan ollut toisen niskassa kiinni. Itse pidettiin huoli etäisyyksistä. Ainakin toimii hyvin, jos itse olen mukana. Eikös tännekin ole lisääntyvästi tulossa niitä askelmerkkejä. Mutta kunnon ostoskärry on ihan hyvä “mittakeppi”.
2 tykkäystä
Tämä oli hyvä kirjoitus, koska siinä punnittiin kokonaiskuvaa ja valittujen strategioiden käyttöä. Nythän strategiaamme on jo muutettu matkan varrella, mitä media ei vielä ole huomannut.
Kaksi asiaa herätti kysymyksiä:
-toinen aalto on tyypillisesti matalampi kuin tämä ensimmäinen. Pystyykö nyt käynnissäolevasta ensiaallosta laskelmoimaan toisen aallon kokoa? Tämä ratkaisee toisen aallon vaikutukset ja sen edellyttämät toimet.
-laumasuoja on kypsässä tilanteessa osittainen, ei joko/tai. Esimerkkinä influenssaviruksen eri tyypit, syntyy osittaista suojaa väestöön ja tyypillisesti vanhat ihmiset sairastuvat nuoria harvemmin useimpiin hengitystieviruksiin koska ovat pitkän elämänsä aikana sairastaneet riittävän lähisukuisia viruksia, sairastamalla hankkineet suojakerroksia, joita nuorilla ei ole.
-immunologista suojaa on rakentunut väestöön virusten vsikutuksia vastaan kapeilla (rokote) ja leveillä (sairastettu virustauti) keinoilla. Suoja heikkenee usein vuosien kuluessa, jolloin uudelleen sairastuttaessa tauti on yleensä lievempi.
1 tykkäys
Tarkennettakoon vähän omaa kirjoittamaani, kirjoitin epäselvästi tuon lopun. Tarkoitin, että Britanniassa Englannissa valvotaan jonoja kaupan ulkopuolella. Jengiä päästetään tietyn verran jengiä sisään ja tuon jonon välejä valvotaan. Näin kuulin.
Ja totta tuo mitä kerroit. Tosin, äsken salessa ei ollut tietoakaan väleistä - Myönnän että hiillosti/ärsytti vähän, oli kyllä tilaa pitää välejä.
En ymmärrä, miten maailmalla ei tässä kohtaa ole herätty teknologiaan. On täysin mahdollista tehdä kauppaan “jonosovellus”, johon rekisteröidytään ja sitten sinne tullaan paikalle 10 ihmisen ryppäinä. Nyt olisi tällaisten softien kehittämisen huippuhetki, mutta ei näytä olevan kiinnostusta? Turha sinne kadulle on jonottamaan mennä. Kannatan myös Suomessa sitä, että laitetaan rajoitus 10 ihmistä per kauppa samaan aikaan.
1 tykkäys
Milläs lasket kun on vain arvauksia sairastuneista. Kunhan saavat ne vastaaine testit luetettaviksi niin päästään sitä arvioimaan. Varsinkin Italian Milanon data tulee kertomaan paljon tulevasta. Ei voi kuin toivoa että olisi kiertänyt jo laajasti siellä.
Tämä Linturin haastattelu oli erinomainen, vaikka hän ei virologi olekaan.
Käytännössä pandemian hillitsemisessä on kolme eri lähestymistapaa, joilla kaikilla on omat heikkoutensa.
1) Annetaan viruksen levitä suhteellisen vapaasti. Maat jotka toteuttavat tätä: Ruotsi, kehittyvät maat. Strategian vahvuutena on, että epidemia pyyhkäisee yhteiskunnan läpi nopeasti ja sitten se on ohi. Yhteiskunta ja talous pyörii epidemian aikana suhteellisen “normaalisti”, joten inhimillinen kärsimys jää siinä mielessä vähäiseksi. Laumaimmuniteetti muodostuu. Heikkoutena on, että terveydenhuollon kapasiteetti todennäköisesti ylittyy, mikä johtaa kuolleisuuden merkittävään kasvuun, kun asianmukaista hoitoa ei voida tarjota kaikille. Ruumiita siis tulee paljon.
2) Pyritään hidastamaan epidemiaa (flattening the curve). Maat jotka toteuttavat tätä: Lähes kaikki länsimaat (ml. Suomi, muut Euroopan maat, USA). Strategian vahvuutena on, että laumaimmuniteetti mahdollisesti muodostuu (jos tauti leviää riittävän laajalle) ja tämä pyritään tekemään ilman, että terveydenhuolto ylikuormittuu. Tällöin kuolleisuus jää matalaksi, arvioiden mukaan välille 0,1 - 0,5%. Vahvuutena myös, että elämää voi vielä jotenkuten jatkaa ja talouden rattaat pyörivät jollain lailla. Heikkoutena on, että kuolemia tulee väkisinkin, sillä riskiryhmiä ei voida millään eristää täysin. Tauti saattaa myös palata uutena muunnoksena, jolloin immuniteetti ei enää suojaakaan (koskee myös kohtaa 1.).
3) Pyritään pysäyttämään taudin eteneminen täysin. Maat jotka toteuttavat tätä: Kiina, Japani, Singapore, Etelä-Korea ja uusimpana Norja (ainakin puheiden tasolla). Strategian vahvuutena on, että kuolleisuus jää matalaksi, kun käytännössä koko yhteiskunta suljetaan ja kaikki ihmisten välinen kanssakäyminen lopetetaan. Terveydenhuollon ammattilaiset luonnollisesti suosittelevat tätä, sillä heidän ei tällöin esimerkiksi tarvitse tehdä kipeitä valintoja sen suhteen kuka saa elää ja kuka ei (vrt. kohta 1.). Strategialla voidaan myös ostaa kallisarvoista lisäaikaa rokotteen tai lääkkeen kehittämiseen (koskee myös kohtaa 2.) Strategian heikkoutena on, että laumaimmuniteettia ei muodostu. Tauti voi siis palata takaisin milloin tahansa, jolloin on tehtävä uusi total lockdown… ja tämän jälkeen uusi total lockdown jne… Heikkoutena myös, että inhimillinen kärsimys muodostuu kaikkein suurimmaksi, kun ihmiset lukitaan pitkiksikin ajoiksi neljän seinän sisään ja isoveli valvoo tiukasti.
Linturi suosii kohtaa 3, vaikka tunnustaa sen ongelmat myös. Hänen mukaansa Suomi on myös käytännössä liukumassa toteuttamaan kohtaa 3, kun toimet kiristyvät.
7 tykkäystä
Jos Suomi ei pysty tässä kohtaa nostamaan erittäin paljoa tuota testausmäärää niin tämä ei ole vaihtoehto. Mitä itse tätä nyt olen seurannut niin minusta alkaa vaikuttaa, että nimenomaan tuo vaihtoehto kaksi on se kaikista huonoin, jota ensin lähdettiin toteuttamaan. Toimet ovat “vähän liian pehmeitä”, jotta ne olisivat tehokkaita, mutta samalla tuosta kohdasta kaksi on vaikea muuttaa strategia toiseen. Toisaalta laumaimmuniteetti on kyseenalainen konsepti tässäkin suhteessa. Opit pitää imeä Aasiasta, mutta suurin virhe tapahtui siinä, että kukaan meistä ei ottanut tätä tosissaan joulukuussa. Oltaisiin pidemmällä, jos oltaisiin otettu silloin tosissaan.
1 tykkäys
Ei Ruotsikaan ihan tuossa 1 ole. Jonkin verran hidastamista tehty mutta mennään pitkälle kansan omilla tekemisillä ja valtio ei pakoita. 3 vaihtoehto on vaikea ja saa nähdä pääseekö mikään länsimaa tähän. Italiassa taitaa olla kovimmat toimet tähän pääsemiseksi ja pitäisi ensi viikolla näkyä luvuissa.
No Norjassakin aloitettiin nyt jotkin lääketestit, toivotavasti menevät hyvin. Olisi nopein tie ulos tästä. Ei poista uhreja mutta tekisi auttamisen mahdolliseksi vaihtoehto ykkösessä. Tästä seuraava ulos pääsy onkin testaus. Briteissä on valmistumassa nopea (2-4h) testipaketti jonka yksikkö hinta on jossain 6-7€ paikkeilla. Nykyinen testi 150€+hitosti käsityötä monelta+suojaus+aikaa 1-2päivää. Jos noita uusia testejä saadaan ja testaus helpottuu niin sillä rajaaminenkin onnistuu. Kolmas ja “lopullinen” ratkaisu onkin sitten rokotukset. Optimistit puhuvat loppu vuodesta, WHO vuoden päähän ja pessimistejä en halua kuunnella.
1 tykkäys