Toisaalta jos ajattelet että kun olet töissä ja nukkumassa, niin mitä iloa on lämpöisestä lattiasta? Kerran noi ajastetaan. Voit laittaa esim viikonlopulle lattialämmöt kokoajan päälle, noi kun on päiväkalenterilla. Itsekään en ole sitä ajastusta vielä tehnyt toiseen lattiaan. Sillä kiinnostaisi artikkelin ydin.
No minä teen 90% työajastani kotoa käsin, joten pelkästään nukkumisen takia en ala aika-ohjaukseen 
Edelleen, kiinnostaa tasalämpöisyys ja termostaatin kyky aistia lämpötila. Jos lämmitän suurehkon varaavan takkani kunnolla, lämpiää sitä vastaan sijoittuva betoniseinä. Molemmin puolin lattialämmitys. Lämpöä riittää varatuissa kohteissa paukkupakkasillakin sen vajaa pri päivää.
Haluan termostaatin, joka oikeasti aistii lämpötilan ja pyrkii vakioimaan sen. En halua lämpötilaa eestaas sahaavaa termostaattia. Lämmön jatkuva sahaaminen säästöä tavoitellessa? Siihen en usko.
Optimitilanteessa sen termostaatin pitäisi olla kyvykäs huomioimaan rakennuksen lämpöä sitovan massa, sähkön spot-hinnoittelu, ulkolämpötila etc. Ja näitä älyalgometreihin perustuvia ratkaisuja kuluttajapuolelle ei ole. Eikä hevin ole tulossa.
Tämä ei ollut kiistelyä. Tarpeensa kullakin vaan.
2 tykkäystä
Joo sulle se ei tosiaan samalailla sovellu kuin monelle muulle. Eiköhän sellaisiakin termostaatteja löydy, on sit eriasia paljon ne maksaa. 
Tätä itsekin mietin… Ja jos se ei ajastus auta, niin miksi niitä tehdään? Mutta jos lattia lämpenee ulkoisella lämmöllä, oli sit vaikka uuni tai auringonpaiste ulkoa, niin kyllähän se normaali termostaatti pitäisi senkin älytä. Eri asia jos on joku vanha termari joka tökkää “tyhmänä” asetettua virtaa. Vai kuinka? Kertokaas ne jotka tietää näistä.
1 tykkäys
Tuossa pätkä artikkelista ja Motivan tekemä tutkimus.
Kylpyhuoneeseen asennettiin aikaohjattu termostaattilämmitys jossa lämpötila säädettiin siten, että lämpötila oli 27 asteessa arkiaamuisin ja -iltaisin sekä viikonloppuisin. Muina aikoina lämpötilaksi asetettiin 22 astetta.
Motivan mittausten mukaan termostaatin uusimisella saavutettiin parhaimmillaan 40 prosentin energian säästö, mikä oli vuositasolla noin 1 000 kWh. Mikäli energia maksaa 25 senttiä kilowattitunnilta, on vuotuinen säästö jo 250 euroa.
Nykyaikaisissa termostaateissa on monipuoliset viikkokellot, jotka mahdollistavat tarkan päiväkohtaisen ohjelmoinnin. Elektronisten, numeronäytöllä varustetun termostaatin saa alle satasella.
”Jos mennään oikein älykkääseen paneeliin, se voisi lukea pörssisähkön hintaa ja ohjata lämmitystä sitä kautta. Tämä onkin relevantti säästökeino taloissa, joissa lattialämmitys on jokaisessa huoneessa. Silloin kylpyhuoneen lattialämmitys ei yleensä ole mukavuuslämmitys, vaan osa lämmitysjärjestelmää.”
Termostaatin_vaihtaminen_Energiansaastoa_kylpyhuoneesta_Elvari-toimenpidekortti.pdf (motiva.fi)
2 tykkäystä
Ainakin osa sähköyhtiöistä on lopettanut määräaikaisten sopimusten tarjoamisen kokonaan, koska eivät saa suojauksia omalle positiolleen.
Tässä hyvä selvitys kuinka Suomen tehoreservi toimii poikkeustilanteissa.
Tällä hetkellähän Suomessa tehoreserviä ei virallisesti ole, kun kilpailutus on vielä kesken:
Tehoreservin tarkoitus on turvata sähkön toimitusvarmuutta. Suomen tehoreservin tavoitekoko on 600 megawattia, mutta juuri nyt reservissä ei ole yhtäkään laitosta.
Tehoreservissä olevat laitokset varautuvat tuottamaan sähköä silloin, kun sähkön tarjonta markkinoilla ei riitä kattamaan kulutusta – eli kun sähköstä on pulaa. Päätöksen käyttöönotosta tekee kantaverkkoyhtiö Fingrid.
Tässä karu esimerkki energiakriisistä keskeltä Eurooppaa:
1 tykkäys
Saa nähdä mihin tämä sähkökriisi Euroopassa oikein johtaa, sillä kuivuus sotkee asioita enemmän kuin tarpeeksi tällä hetkellä.
Toivottavasti Suomessa saadaan ydinvoimala toimintaan ja reserviä käyttöön… sähkön hinta tuskin on laskemassa lähiaikoina.
Luonnonilmiöt & luonnonmullistukset -ketjussa aiheesta kattava YLE:n juttu kuinka kuivuus vaikuttaa sähköntuotantoon:
Ei ole pelkästään Suomen ongelma, vaan Euroopan kuivuus + Norjan toimet voivat aiheuttaa em. ylläreitä…
Norja:
Täällä lisää kuivuuden vaikutuksista sähkön tuotantoon (mm. Ranskan ydinvoimalat - mistä lauhdevesi?):
Toivottavasti ensi kesänä olisi paluu matalampiin hintoihin…
1 tykkäys
Joo ei pelkästään Suomen ongelma, mutta meillä tilanne (toivottavasti) rauhoittuu helmi/maaliskuun jälkeen. Aika hyvin tietyt futuuri pylväät pitäny viimeaikoina paikkansa 
2 tykkäystä
Samalla täytyy todeta että paluuta 4-5 sentin hintoihin tuskin on lähi vuosina.
1 tykkäys
Pelkästään se, että Ranskassa olisi ydinvoimaa, mutta pahin kuivuus viiteensataan vuoteen pakottaa sulkemaan lisää ydinvoimaloita, kun ei ole lauhdevettä saatavilla - ongelmia oli jo valmiiksi.
Aika soppa tästä syntymässä, kun kylmä kausi lähestyy…
2 tykkäystä
Suomen pitäisi olla ensi kesänä omavarainen energian suhteen. Ennustetaan olevan jopa nettoviejä. Varmasti tulee sitä kautta hinnat laskemaan. Futuurit oli jossain 15-20c/kWh paikkeilla. Kallista edelleen toki.
Tuulivoimaa vaan paljon lisää. Puhdasta ja sillä voidaan myös säästää vesivoimaa talveksi. Ei kuivat kesät vaikuta niin paljoa hintaan jos patoaltaiden täysi reservi on käytössä.
4 tykkäystä
Suomi on kuitenkin osa Eurooppaa ja kriisi on laaja ja talvella nähdään vaikutuksia. Suomella toki on melko hyvin omalla kohdalla asiat, kunhan vain saadaan uusi ydinvoimala käyntiin…
Vertailun vuoksi tällaisia toimia on tehty muualla Euroopassa (=erilaisia tukia ja hintakattoja):
Muistaakseni vuoteen 2026 asti uus normi pyöri siinä 10 sentin hujakoilla
2 tykkäystä
Viittaan tähän kevää 2023 futuuriin. Voi olla että 2026 tilanne on aivan eri koska tuulivoimaa tulee jatkuvasti lisää.
Ruotsista ja Norjasta viedään paljon sähköä Saksaan. Siinä ob yksi syy miksi hinnat pysyy täällä korkealla pitkään. @iceman tähän jo viittasi.
1 tykkäys
Tuulivoiman lisääminen ei ole aivan yksinkertainen juttu. Sen rinnalla pitää myös miettiä ns säätövoiman riittävyys. Säätövoima astuu kuvaan silloin kun ei tuule. Säätövoimana käytetään suureltaosin vesivoimaa, myös muista Pohjoismaista tuotua.
Eli olosuhderiippuvaisten energialähteiden (tuuli, aurinko) lisääminen ei ole aivan yksinkertainen laskusuoritus, koska niiden rinnalla täytyy kulkea säätövoimakapasiteetti, jostain…
2 tykkäystä
Tuulivoima nimenomaan kasvattaa vesivoiman kapasiteettia (säätövoimaa) säästämällä vesivaroja.
Toimiva järjestelmä vaatii stabiilisuuteen suuria generaattoreita kuten ydinvoimaa, vesivoimaa tai muita suuria voimaloita missä on generaattorilla massaa (hitausmomentti). Stabiilisuus tarkoittaa tässä sitä että verkko pysyy synkronissa ja taajuus 50Hz myös vikatilanteissa. Mikäli synkroni menetetään kaatuu koko verkko. Tuulivoiman ongelma on siinä ettei sitä massaa juurikaan ole. Monissa tuulivoimaloissa voidaan tehdä myös generaattorissa DC/AC muunnos. Pelkästään tuuli- tai aurinkovoiman ympärille verkkoa ei voi siis rakentaa. En tarkemmin tiedä paljonko tuulivoimaa voi verkossa edes teoriassa olla.
Suomen vesivoiman suurimmat kapasiteetit on pääosin rakennettu. Ainakin jos asiaa kysyy koskiensuojelusta. Tästä syntyy rajoite, joka vaikuttaa myös tuuli ja aurinko tuotantoon. Olosuhderiippuvaa tuotantoa ei voi olla enempää kuin vapaata olevaa säätövoimaa on. Pitää huomata myös se että vesivoima toimii säätövoimana myös nk perusvoimalle, eli ydinvoimalle. Atomivoima säätyy hitaasti ja tätä paikataan tarvittaessa vesivoimalla.
3 tykkäystä
Tämäkin vielä…
Edit.
Suomen varautumista kaikkeen ihmetellään maailmalla, mutta toivottavasti tämä tällä kertaa pitää paikkansa:
Suomessa Huoltovarmuuskeskus tiedottaa varautuneensa polttoaineiden tuontihäiriöihin. Vuoden 2018 valtioneuvoston päätöksen mukaan Suomessa pitää olla viiden kuukauden normaalia kulutusta vastaavat määrät tuontipolttoaineita ja tilanteen vakuutetaan myös vastaavan tätä.
2 tykkäystä