Saksallahan oli mahdollisuus lähettää hyvin samantyylinen bändi (Electric Callboy) viisuihin viimeksi, mutta ei tullut bändi valituksi (karsintakappale ei ollut bändin parasta tuotosta).
Ps.
Sehän vielä puuttuisi, että Tampereelle tungettaisiin Euroviisut ensi vuonna 
Niiden harjoitukset eivät ala onneksi koskaan ennen toukokuuta, joten hyvin ehtii liigan pleijarit pelata pois alta. Tosin lavan rakentaminen yms. vie aikaa, mutta jos viisut pidetään toukokuun lopussa, niin nähdäkseni saadaan suht kivuttomasti järjestettyä ilman että Tappara tai Ilves kärsii.
Vielä on toki Suomella matkaa voittoon, mutta pitkästä aikaa siihen on ihan oikeat mahdollisuudet.
Voitti sitten tämä suora kopio tästä biisistä
Älä ole huolissasi. Niin kauan kun Ukraina on hyökkäyksen kohteena, niin ne voittaa vaikka pelkällä nokkahuilulla. En kyllä tiedä onko ne edes mukana, mutta jos on, niin voittaa
Eihän noita voi millään sanoa samaksi kappaleeksi.
Tyylilaji (tässä yksittäisessä biisissä) on sama eli samaa genreä, kuten uutisessa lukee - ei kukaan biisiä täysin samanlaiseksi ole väittänyt, vaan samankaltaiseksi (lyriikat molemmissa biiseissä käsittelee vielä aika samaa aihetta: viina ja tanssi). Isoin ero taitaa olla siinä, että Electric Callboy on oikea bändi ja soittavat myös itse biisinsä (pelkkien taustanauhojen sijaan…).
Oma pointti on ollut, että Saksalla olisi ollut mahdollista lähettää tämän tyylilajin isoin nimi aikanaan Euroviisuihin hämmentämään, mutta jättivät mahdollisuuden käyttämättä - toki edelleen biisi oli vähän jämäbiisi:
Electric Callboy - Pump It (2022 Euroviisu -ehdokas)
Toisaalta aika harvoin Euroviisut ja esiintyjät kolahtavat omaan makuun, joten jätän kommentit tähän.
Vastasin tuohon @soosi’n viestiin missä väitti suoraksi kopioksi.
Olenko ainoa, joka on täysin puulla päähänlyöty? Epäilen jopa olevani maanlaajuisessa piilokamerassa. Nimittäin, jos suoraan sanon rehellisen mielipiteen, niin en kuullut tuossa Käärijän kappaleessa mitään miksi kuuntelisin sen uudestaan. Yksinkertaisesti ei mitään miellyttävää kohtaa. En muista siinä olleen mitään melodiaa, ainakaan miellyttävää ja mieleenpainuvaa.
Itseasiassa ainoa syy miksi kuuntelisin sen uudestaan olisi vain kuunnella, että miksi joku siitä pitäisi. Jos tuo voittaa tai pääsee edes Top5:een niin syön käytetyt kalsarini kyllä. Niin pahasti olisin hukassa. 
Eka reaktio oli “Kuka helvetin Käärijä”. Nyt on reaktio “miksi helvetissä käärijä”. No toivotaan, että ei voitollaan tuo näitä hömpötyskisoja Tampereelle
Aika paljon tasokkaampaa Ruotsin puolella. Sen verran tuli sitä Melodiefestivalenia seurattua. On näistä Euroviisuista tullut aikamoiset hömppäkisat. Taidan olla jämähtänyt sinne menneille vuosikymmenille, jolloin musiikki oli… No, kaikki muuttuu. Se on vaan hyväksyttävä. 
Käärijän show on hauska, biisissä menevä fiilis ja muutama viikko takaperin popitettiin polttareissa, joten siitä jäi ns. hyvät vibat.
Valitettavasti kaveri ei osaa laulaa. Ei kuulu laulu kunnolla musiikin takaa ja lauluääni nyt ei muutenkaan kummoinen ole.
Ei noin muuten iske Euroviisu-poppi täälläkään, mutta kovat katsojaluvut on kerännyt. Miettikää nyt - enemmän kuin jalkapallon mm-finaali ja samaa luokkaa lätkän mm-finaalin kanssa, kun Suomi siinä pelaa.
Toivon toki menestystä Suomelle. Sehän olisi mahtavaa saada Suomeen ja Tampereelle Euroviisut. Bileitä ja tuloja tänne. Vai menisiköhän Logomoon tms.?
Ei Suomi menesty tänäkään vuonna. Kuuntelin ja katselin kappaleen kerran ja siinä oli yksi liikaa. Biisissä on pelikirja kateissa, penalttia voisi jakaa vuorotellen pelin viivyttämisestä ja kohtuuttoman kovasta pelistä. Koreografia on kuin trappia, joka koittaa karvata ylhäältä. Peliasuistakaan ei voi posia jakaa. Arvotkin on aika masentavat. Onneksi laulavat suomea, niin Eurooppa ei ymmärrä.
Mutta eipä tuo haittaa.
Eipä ole menestystä tulossa. Hukkuu samanlaisiin eurohumppa jumputuksiin. Laulukieli sentään kotimainen niin erottuu jollain. Karsintoihin jää Suomi tänä vuonna. Toisaalta ei joka vuosi rock/heavy linjallakaan parane mennä. Porukka alkaa aatteleen et mikä heavy/rock yhtye tänä vuonna kilpailee. Toivotaan parasta anyway.
Ollaanko me taas omasta mielestä varmoja finaalisteja todennäköisiä voittajia.
Kuten kaikki missikisat jo vuosia
Tuo biisi on hirveä.
Yllätyn kuinka negatiivista palautetta kappale täällä saa. Monien kansainvälisten fanien mielestä Cha cha cha meni heti omassa listassaan ykköseksi ja vedonlyönnissäkin ihan kärkikahinoissa. Moni sanoo, että tällainen kappale on sellainen, mitä Euroviisut oikeasti tarvitsevat ja tällä tulee erottumaan joukosta. Sanoisin, että finaaliin mennään heittämällä ja saatetaan olla jopa yleisöäänestyksen ihan siellä kärjessä. Itse showsta paremman voisi vielä tehdä se, että viisulavalle tuodaan se musiikkivideolla oleva nyrkkeilykehä.
Voin lyödä kymppitonnista vetoa, että Suomi on kyllä finaalissa. Käärijä todellakin erottuu muista tuolla omaperäisellä räpin, teknon ja hevin yhdistelmällä.
Finaalissa myös TOP10-sijoitus hyvin todennäköinen. Voittokaan ei mikään täysi mahdottomuus olisi, vaikkeikaan kovin todennäköinen tällä hetkellä.
Onhan tuo kappale omasta mielestäni aikamoista skeidaa kaikkine puolineen. Omassa kategoriassa niin huono, että se voi pärjätäkin. Aika näyttää olevan näissä asioissa ajaneen meikäläisen ohitse. Mutta kovasti tuntuu tunteisiin menevän puolin ja toisin, kuten Tapparakin.
Taidan laittaa Led Zeppelinin Physical Graffiti vinyylin pyörimään.
Juuri näin - ei suora kopio, mutta samankaltaisia: toinen on Heinziä ja toinen Pirkkaa… samalla hyllyllä vierekkäin ja hieman eri makuisia.
Tässä hyvä vertailu:
Kyse on toki vain tästä yhdestä biisistä, joka nojaa toiseen genreen - muutenhan Käärijän biisit on aika laimeaa “tusina-Suomiräppiä” (parempaakin kuullut…).
Ps.
Kyllä tälläkin pisteitä voi tulla.- Cha-Cha-Cha on tarpeeksi tarttuva ja helppo chäntti…
On kyllä oma kokemus UMK:sta hyvin erilainen tänä vuonna, kun valtaosalla täältä, joten laitetaan nyt oma mielipide, että saadaan jotain luettavaa niille, jotka ei katsoneet.
Ensinnäkin, katson UMK:t ja Euroviisut joka vuosi. Miksikö? Koska ns. populaarikulttuurinen yleissivistys sekä vielä isommin: daami katselee mun kanssa meillä Super Bowlit ja CHL-finaalin ja arvostan sitä todella. Hän ei välitä varsinkaan jääkiekosta (pitää sitä idiottien lajina varmaankin siksi, että myös minä pelaan) mutta silti saan terrorisoida Tapparalla ja jenkkifutiksella (tällä varsinkin joka su-ilta) koska vaan. Hän pyytää näissä kahdessa ”koti-studiota” ja mielelläni suostun. Tekee ihan hyvää kurkata oman mukavuusaleen ulkopuolelle.
Olen siis tässä sivussa oppinut uudelleen pitämään tästä ilmiöst ja pakko todeta vastavirtaan, että tämän vuoden taso oli yllättävän kova. Portion Boys oli ainoa ”vähän heikompi”, mutta muut täytti genressään uskottavammin paikkansa. Portion Boysin genre tuntuu enemmän olevan juottoloiden bilefiilis ja siinä varmasti pomppivat kaikki messiin.
Vaikka oma suosikkini biisinä lieni ”Ylivoimainen” ja ehkä hieman yllättäen ”No Business On The Dance Floor” ei Käärijäkään ollut huono. Ai miksikö? Kuten @PihlajanpOika tuossa aika osuvasti kuvaili, on viisut myös kaikkea muuta, kuin musiikkiskaba. Se on viihdettä, siinä missä urheilukin. Käärijä onnistuu olemaan sopivan outo, yllättä ja erikoinen ja lopulta saa hymyn huulille.
Näiden asioiden jälkeen on tietty hyvä paljastaa, että minunkin musiikkimaku on etupainotteisesti raskas. Mutta olen toki ajat sitten avoimin mielin rapttamut verhoa tasaisesti kaikelle muulle, myös jazzille ja klassiselle.
Jotenkin ihmetyttää tuo ”kiukuttelu” - ei kiinnosta, taas hävitään, pitäs olla Heviä. Tappion ennustaminen jopa urheilussa ja Liigassa on mestaruuden voittamisern nähden todennäköisempää. Se ei silti tarkoita, että joukkue joka ei voita mestaruutta olisi huono.
Ainoa asia, missä Euroviisut ovat ”pettymys” on politiikan sekoittuminen äänestysprosessiin. Tai alueelliset äänijaot. Muutoin ihan mukavaa vastapainoa ja niin paljon Suomesta on mennyt viisuihin jopa ”hevikuraa” ja muuta ihmetystä että ei Käärijä juuri kenellekkään häviä ennakolta - päin vastoin.
Ihan hauska ja hyvätasoinen biisikimara oli eilen. Ainostaan kuvauksesta täältä pieni miinus Ylelle.
PS. Ei ole reilua verrata Ruotsin Melody Festivaaleihin, koska siellä perinnen ja brändäys on täysin eri tasolla. Myös tapahtun laajuus hahmottuu sillä, että yhdessä alkuerässä on saman verran kisaajia, kuin Suomen ainoassa lähetyksessä eli finaalissa.