Johan Tampereellakin on nykyisellään suljettu yksityisautoilta pala ydinkeskustaa, mutta on ihan totta, että monessa paikassa homma on viety pidemmälle. Esimerkiksi täällä Oulussa on iso osa keskustaa yksityisautojen ulottumattomissa, kun puolitoista kilometriä pitkä pohjois-etelä-suuntainen Torikatu on joukkoliikennekatu nykyään ja länsi-itä-suuntaiset Kauppurienkatu ja Kirkkokadun osa Rotuaari ovat kävelykatuja. Ei siis sinänsä ole mahdotonta kuvitella, että kaupungin keskustassa voisi olla kävelykatuja. Verrattuna tähän käytännössä esteettömään lakeuteen jossa kaikkialle pääsee hyvin autolla kaikesta huolimatta, Tampereella on tosiaan erityispiirteensä: koko keskusta on kapealla kannaksella, jota halkoo Tammerkoski ja jonka ylittää neljä siltaa. Itä-länsi-suuntainen liikenne on ongelma. Hämeenkatu varmasti suljetaankin yksityisautoilta, jos ratikka tulee, mutta ydinkeskustan sulkemisella meinasin, että Satakunnankatu ja Rautatienkatu ja kaikki ristikadut siltä alueelta suljettaisiin, en tiedä ollaanko siinä suhteessa samalla sivulla. Siihen en erityisemmin usko tällä hetkellä, sillä se esimerkiksi blokkaisi toisen pään uudesta Hämpistä.
Jonkinlainen liikennehärdelli olisi epäilemättä valmis kun laitetaan tuhat autoa liikkumaan yhtäaikaisesti keskustaan, mutta onneksi poistumaan pääsee aika moneen eri suuntaan, ja mikäli pelisilmää käytetään valo-ohjauksen kanssa, pahemmalta ruuhkalta vältytään. Miita liikennettähän ei iltayhdeksältä juuri ole. Hämppi puskee autoja aika järkevästi sijoiteltuihin paikkoihin Rongankadulle ja Pakkahuoneenaukiolle, mikä helpottaa. Moni epäilemättä hyppäisi ratikkaan, busseihin tai junaan ja menisi niillä ulos keskustasta autonsa luokse kuka minnekin, mikä on hyvä minustakin. Särkänniemessä on se oma systeeminsä, kun ei tällaista valmista julkisliikenneinfraa ole, sitä meinasin.
Hakametsällä on hieno historia. Oma mielipiteeni on kuitenkin se, että huonosti palvelevien rakennusten säilyttäminen on hölmöläisen hommaa. Suomessa ja Tampereella museoidaan kaiken maailman mörskiä, jotka eivät nykyisiä käyttötarkoituksiaan palvele, saati silmää miellytä.
Jos halli (tai muu rakennus) halutaan säilyttää, se mitää remontoida ja modernisoida sitten raskaalla kädellä, kuten vaikka Frankfurtin Commerzebank Arena.
Jos modernisointia ei haluta tehdä kunnolla, niin sitten rakennus pitää purkaa. Ei se historialliselle rakennukselle tee mitään kunniaa, että se näivettyy ja rapistuu vähällä käytöllä.
Tuli vain mieleen, että aiheuttiko upouuden Hakametsän jäähallin rakentaminen samanlaista keskustelua vuonna 1965?
Saatiinko keskustassa sijainneen Koulukadun tunnelma siirrettyä syrjäiseen Hakametsään ja nousiko lippujen hinnat? Kuinka kävi verorahoille? Millä päästiin hallille?
Kaupunki oli aika eri näköinen ennen Hakametsän rakentamista ja jälleenrakentaminen muutti kaupunkikuvaa vauhdilla. Tampere uudistui.
Nyt yli kuusikymmentä vuotta myöhemmin puhutaan jääkiekon paluusta keskustaan ja on kohua muutamasta muustakin isosta rakennusprojektista. Nykyisyys ja ajan kuluminen on siitä jännä juttu, että sitä ei huomaa kovinkaan helposti ellei tutki historiaa.
Jos nyt puhutaan Ruudun vievän katsojat hallista, niin vertailun vuoksi TV2 aloitti lähetykset Tohlopista samana vuonna kuin Hakametsä rakennettiin (1965). Myöhemmin Tapparan voittaessa Hakametsässä Suomen mestaruuden vuonna 1988 tuli internet (Funet) Suomeen ensimmäistä kertaa.
Kaikkeen tottuu ja helposti unohtaa mitä ilman pärjättiin ennen. Ilman Hakametsää, telkkaria ja internetiä - missä ja mistä nyt keskusteltaisiin? Maailma olisi aika erilainen paikka.
Asiasta jonkin verran lukenaana, voisin vastata. Hakametsän jäähallia alettiin rakentamaan pikavauhdilla, kun Helsingin jäähallin rakentajat ilmoittivat jääkiekkoliitolle, ettei heidän hallinsa tulisi valmistumaan, ennen 1965 MM-kisoja. Tampereelle luvattii kisat sillä ehdolla, että jäähalli saadaan rakennettua. Tampereella projektista oltiin tuolloin äärimmäisen innostuneita: kerättiin nimilistoja, marsittiin kadulla, perustettiin toimikuuntia ja tehtiin talkootyötä halliprojektin nimissä. Ensimmäiset laskelmat jäähallin rakentamiseksi oli tehty jo aikaisemmin ja alkuperäinen suunnitelma oli rakentaa halli Koulukahdulle. Pysäköintitilan määrä nähtiin kuitenkin suurena ongelmana. Halli saatiinkin rakennttua pikavauhdilla parin vuoden aikana ja projektin etenemistä seurattiin Aamulehdessä hyvn tiivisti - mitä lähemmäs valmistumisen hetki tuli, sitä useammin asiasta luonnollisesti uutisoitiin. Halli olikin oikein onnistnut ja sitä pidettiin - ainakin Suomessa - aikansa parhaiten tarkoitustaan palvelevana jäähallina koko maailmassa. Tätä näkemystä puoltaa myös se, että arkkitehti Tähtiset olivat kuulemma hyväksyttäneet kaikki ehdotuksensa tamperelaisilla jääkiekkoilijoilla.
Eli tuohon aikaan ei ollut keskustelua siitä, että onko jäähalli turha hankinta, vaan yleinen konsesus oli, että jäähalli aikaan on korkea aika siirtyä ja jääkiekko on tuleva muuttumaan sisälajiksi. Esimerkiksi Ruotsi ja Pohjois-Amerikan maat olivat jo vuosia sitten siirtyneet jäähalliaikaan, mikä oli yksi syy miksi jäähalli koettiin tarpeelliseksi - annettiin liikaa tasoitusta harjoittelussa. Tekojääradoilla kun saatiin luistelukautta pidennettyä kuitenkin ainoastaan noin kuukauden verran sekä keväästä että syksystä. Koko projektista oltiin todella innoissaan eikä vähiten 1965 MM-kisojen vuoksi, joita pidettiin Tampereen näyteikkunana maailmalle. Mm. Kalevi Nummisen Montrealin mailatehdas sai kuulemma hyvää boostia kisoista. Muistaakseni taustalla oli jonkinlainen sopimus, että pelikatkoilla suomalaiset kuvaajat zoomailivat tahallaan Montrealin mailoihin. Myös pakkaset ja muuttuvat sääolosuhteet tukivat hallin tarpeellisuutta: kova pakkanen karkotti yleisön ja lumisateet ja liian lämmin ilma haittasivat pelaamista. Otteluiden peruminen tai siirtäminen ei ollut kovin harvinaista. Tosiaan myös kaupungin kehittyminen ja modernisointi olivat syy hallin rakentamiseen.
Tunnelman siirtymisestä halliin ei omien käsityksieni mukaan oltu kovin huolissaan, mutta hinnoista riitti pulinaa. Kun halli oli valmistnut, ilmeistyi Aamulehteen useitakin yleisönosostokirjoituksia, joissa marmatettiin kuinka uudella hallilla koetetaan rahastaa. Nyt en vaan saa päähäni kuinka suuri tuo hinnannousu oli. Lisäksi nuorilta poistui seuran jäsenkorttietu, jolla he olivat päässeet Koulukadulla ilmaiseksi peleihin, jos olivat olleet jonkin tamperelaisen seuran harjoituksissa tietyn määrän. Kuitenkin, vielä enemmän yleisönosastolla valitettiin siitä, kuinka hallista oltiin kuulemma rakennuttu liian pieni, kun kaikki halukkaat eivät mahtuneet katsomaan esim. Ipan pelaamia loppuotteluja. Tuohon aikaan kapasiteetti oli tosiaan 10 200
Linkkinä nykyaikaan voisi kertoa, että kun Hakametsä oli valmistumassa, Tapparalla oli konttaamisjakso päällä. 1964-1965 Tappara jäi sarjan viimeiseksi ja tipahti Suomen Sarjaan, vaikka oli edellisellä kaudella 1963-1964 voittanut koko sarjan. Ipa taas taas taisteli koko sarjan voitosta kaudella 1964-1965, mutta hävisi loppuottelun porilaisille upouudessa hallissa. Nyt kun toista hallia mietitään konttaamisen hetki on Ipalla. Noh, Tampereelta ei tuolloin joukkueet loppuneet, sillä pääsarjassa pelasi Ipan ja Tapparan lisäksi myös TK-V, joka nykyisin tunnetaan KOOVEEna. Jäähallin valmistuminen muuten näkyy hyvin Ipan ja TK-V:n yleisömäärissä, jotka ovat ovat huomattavasti suuremmat kuin ennen jäähallin valmistumista. Tappara ei tästä buumista tosiaan juuri päässyt nauttimaan, koska loppuvuosi 1965 oli syvää konttaamista ja seuraava kausi meni Suomen Sarjassa. Jotenkin oma mutuni on, että menestys vaikutti tuolloin vielä enemmän yleisömääriin kuin nykyisellään.
Eli jäähallin valmistuminen nostatti selkeää kiekkobuumia Tampereelle. Mainittakoon vielä, että olipa hallin valmistumisen jälkeen yleisönosostakirjoituksissa keskustelua ja ehdotuksia jääkiekkoilijapatsaan ja -kahvilan pystyttämisestä Tampereelle.
Pääsin kotiin ja aloin tonkia vähän vanhoja matskujani ja on pakko vähän täydentää tuota aamuista juttua vielä. Laitan tähä kuvina noita mainitsemiani yleisönosasto kirjoituksia. Laatu ei ole hääppöinen, koska kuvat on otettu mikrofilmiprojektorista keskinkertaisella digipokkarilla - se nyt sattuu olemaan kätevin keino “skannailla” yhtään mitään mikrofilmeistä. Mutta eiköhän niistä selkoa saa! Saatte itsekin ihmetellä näitä juttuja.
Paljon ei ole jutut tässäkään asiassa vuosikymmenien aikan muuttuneet. Onneksi dynaamisen ja nopean reagoinnin ansioista seisomakatsomoita saatiin lisää jo 2010-luvulla!
Jäähallin ahtaudesta kirjoitettiin tosiaan ahkerasti ja toivottiin, että myöhemmin seuraa asian korjaava laajennus. Tästä syystä toivottiin myös lisää televisiolähetyksiä maaotteluista, jotta kaikki saisivat ottelut nähdä.
Johtuen useista uteluista, tamperelaiset jääkiekkoseurat selittivät, ettei otteluiden hintojen nousu johtunut Hakametsään siirtymisestä, vaan yleisestä kustannustason noususta.
Ja lopuksi syy, miksi oikeastaan tämän viestin kirjoitin. Täytyy korjata väärä todistus. Nimittäin edellisen viestin lopuksi mainitsemani jääkiekkoilipatsas-ehdotus saattoi sisältää hieman sarkasmia. Vai mitä olette mieltä?
Aivan huikeaa ajankuvaa @Button :lta lehtileikkeissä. Tipahdin ihan täysin tuosta patsas-jutusta Maailma muuttuu, mutta ihmiset ei ehkä sittenkään niin paljoa. Leikkeistä löytyy hieman samoja teemoja, kuin nykyäänkin voisi lukea lehdistä.
Oulussa on samanmoinen. Junno pyörittää sillä Haaparannassa sijaitsevan [Sensuroitu]kairan tukun mainoksia. Sieltä saa mainoksen mukaan mehuja ja vitamiinilisiä ja karkkia ym. Paino lienee kirjaimilla ym. Aika nerokasta vaikkakin vähän moraalitonta.
Luulen, että tuota käytetään vain mainoksiin, mutta toivottavasti tuo vapauttaa skriiniä enemmän hidastuksien näyttämiseen.
Jaffalassa vastaavassa pyörii yleensä pelin alussa kokoonpanot, johon tuo sopiikin aika hyvin. Mutta mainoksia vartenhan tuo varmasti on. Hakametsässä tuosta näkisi kyllä varmaan paremmin hidastukset/uusinnatkin kun isolta näytöltä
Maailma muuttuu, mutta ihmiset ei ehkä sittenkään niin paljoa. Leikkeistä löytyy hieman samoja teemoja, kuin nykyäänkin voisi lukea lehdistä.
