Hauskoja juttuja ja tarinoita


(Mukahauska juttu) #768

Ihan selvä enne tulevasta. :poksyt:


#769

Floridaa ei pysäytä tällä kaudella mikään!


#770

Melko hyvä leffa. On vaan nähty jo muutamaan kertaan… perustuu ainakin osittain jopa tositapahtumaan.


#771

Miksei nyt tämmöinenkin valinta joukkoon mahdu, kun aika monenmoista nykyään on nähty. Sitä nyt hieman mietin, että miten tuo homma käytännössä pyörii. :wink:


#772

Kannattaa lukea tuon jutun perässä olevat kommentit.:rofl::rofl::rofl:

Yksi parhaista:

Onhan suomessakin aasi pääministerinä…


(Toni) #773

Jos Tapparan Photoshop oli kuraa niin entäs tämä :smiley:
#17 tehty paintilla.


#774

http://torniontennishalli.fi/
En tiedä, mitä tässä taustalla, mutta Tornion Tennishallin kotisivut pääsi yllättämään.


#775

#776

Otaniemessä teekkarit ovat jälleen hyvällä asialla kansanterveyden edistämiseksi.

"ALKO avaa ovensa Espoon Otaniemessä torstaina. Myymälän avautuminen ei ole jäänyt Otaniemen opiskelijoilta huomaamatta, ja teekkarit aikovatkin toivottaa Alkon näyttävästi tervetulleeksi.

Polyteknikkojen Raittiusseura aikoo 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi tyhjentää Otaniemen Alkon alkoholista ensi viikon perjantaina. Tapahtumaan kootaan osallistujia Facebookissa.

Seura kertoo nettisivuillaan, että sen ”missio on raitistaa maailmaa – tuhoamalla kaikki alkoholi itse juomalla”."


(Kuntopiiriä, hei) #777

Tuon Aromipesän “isä” taisi olla jonkinsortin miljonääri. Oli kaiketi sarjayrittäjä ja taisi saada ison potin myymällä Passelin eteenpäin.


#778

Mahtava analyysi Mighty Ducks -elokuvien valmentaja Gordon Bombaysta. :smiley:


#779

Juu ei Jussi veljeensä ole tullut kun musiikista puhutaan. Mut tarina on hauska.


#780

Lakalaivassa oli illasuussa pieni kolari.
Aamulehti uutsoi asiasta. Onneksi ei mitenkään paha onnettomuus.

Jutun kirjoittajan mukaan toinen autoista vietiin pois hinaajalla. Aikamoista, että piti mennä oikein vesiteitse mennä sitä siirtämään :open_mouth:.

AL: ”Onnettomuus tapahtui hitaassa vauhdissa, eikä kukaan loukkaantunut onnettomuudessa. Toinen henkilöautoista vietiin paikalta hinaajalla, toiselle ei aiheutunut mainittavia vaurioita”.


#781

On se kumma, mutta oli hinaaja parempi vaihtoehto kuin hinuri😂


#782

Ruotsi. Luulin juttuja Kallen kaviaarin ja O’boy-maitokaakaon tärkeydestä ruotsalaisille lämpimikseen heitetyiksi, mutta taitaa niissä jotain perää olla.


#783

Sitä vain jäin miettimään, että miksi tämä seura on pahoittanut mielensä pietarilaisesta jääkiekkojoukkueesta:


(Toni) #784

Ensin ajattelin että SKA on perseestä, seuraavana ajattelin että paska on perseestä ja sitten vasta tajusin homman ku luin loppuun :smiley:


#785

Ja nyt määki jouduin käymään lukemassa tekstin. Autetaan nyt muita ja kerrotaan, että kyse on nuuskasta.


#786

Helsingissä pelaavien änärijoukkueiden treeneihinkin myydään näköjään lippuja (siis treenejä katsomaan, toimhuom.)

Sitä minä vaan, että jos joku ei esim vielä osaa luistella kunnolla takaperin tai sirklata vasemmalle, niin vähänkö ankeaa, kun joutuu hiomaan tällaisia juttuja oikein yleisön edessä!


#787

Tämä on kokonaisuudessaan niin kovaa tavaraa, että otetaan talteen:

Täältä pesee, härifrån tvättas!
Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu. Hoidetaan asia nyt hetimmiten pois päiväjärjestyksestä ja todetaan näin suoralta kädeltä, että suomen kieli ihastuttaa ja vihastuttaa. Ketä, enään, broisku ja elikkäs herättävät raivoa immeisissä, ja niiden vihaamista myös rakastetaan ihan sata lasissa. Ärsyttävimmät sanat ja sanonnat ovat keskustelupalstojen vakioaiheita, ja niistä kohkataan sekä oikeilla että virtuaalisilla turuilla ja toreilla.
Eittämättä pahimmat ilmaisut – kuten öpauttiarallaa ja näillä mennään – ovat niin pahoja, että on ihan hiinä ja hiinä, kestääkö niitä ilman muutamaa neuvoa antavaa bischofshofenia elikkäs ölkkenböögeliä elikkäs kuppia elikkäs märkää elikkäs kuningas alkomahoolia.
Mielenterveys huutaa hoosiannaa etenkin silloin, kun muotisanojen kuuminta hottia puskee jatkuvalla syötöllä joka tuutista. Siinä meinaa meikämandoliinillakin – vaikken mikään eilisen teeren poika taikka tyttö olekaan – toisinaan lipsahtaa multicolourhaukotus elikkäs ihan norjan puhumiseksi menee.
Hetkinen sanoi Putkinen
Asiasta kukkaruukkuun ja kukkaruukun kautta takaisin aiheeseen. Makuasioista ei voi kiistellä, sanoi koira, kun muniaan nuoli, joten miksi muiden puhe- taikka kirjoitustavoista pitäisi henkäistä vihertäviä palkokasveja hengitysteihin?
Kirjailija ja kustantaja Jari Tammi fundeeraa kielen pulmatiikkaa omin pikku kätösin askartelemassaan paskartelemassaan läpyskässä Suuri Ällösanakirja – Piinakiinaa pitkässä juoksussa (Pikku-idis 2016).
Tammi haastoo, että koska armaan isänmaamme katajainen kansa on sikäli määrällisesti rajoittunut, einenttei täällä olla kuin sillit suolassa, käytetään freeseimmätkin muoti-ilmaukset nopeasti loppuun. Tottahan tuo veikkonen turisee. Esmes Putouksen miälenvikast läpändeerust -läppä kului meedian ja arvoisten television katselijoiden toimesta loppuun niin nopeasti, ettei siinä ehtinyt kissaa sanoa kuin pitkähäntäiseksi olennoksi.
Enemmän kuin lääkäri määrää
Asia vilpitön. Toisto aiheuttaa siis suunnatonta peppukipeyttä, eikä siinä vielä kaikki.
Kaikenmaailman dosentit ja rohvessoorit voisivat tässä välissä avata sanaisen arkkunsa ja lausahtaa, että kieli luo ja ylläpitää todellisuutta ja toimii yhteisöllisyyden rakentajana ja ryhmän erikeepperinä. Oolsprait.
Mutta vettä ne herrojen hevosetkin juo, eikä kammokieleltä vältytä paremmissakaan piireissä.
Arvauskeskuksen hoitsuilla ja lekureilla on oma jargoninsa ja sama vika Rahikaisella. Meikäreikä voi ainakin tässä kohtaa aatella asioita omille kohille ja rehellisyyden nimissä myöntää, että meinaa tuolta Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin sivistyslaitokselta tarttua hiukka fiinimpi puheenparsi, tyyliin diskurssi, representaatio ja intersektionaalinen feminismi.
Tässä kohtaa joku saattaisi sanoa alle- tai yllekirjoittaneelle zuurnalistille, että hohhoijakkaa, pienet on murheet, hanki elämä. Mutta hei, carpe diem nääs.
Sillä niinhän sitä sanotaan, että kaikkea pitää kokeilla paitsi tanhua ja sukurutsaa. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin nimittäin kertoa, minkä takia tämä on ihan must-juttu.
Pysykää kanavalla!
Jäljet johtavat sylttytehtaalle
Noniin jatakaisin sorvin ääreen.
Jengi on aidosti huolissaan siittä, mitä slangi, anglismit ja svetisismit pitkässä juoksussa kielelle tekevät. Aikansa kutakin, sanoi pässi, kun päätä leikattiin. Että kevyet mullat sitten vaan, suomi. Suomi heitti lusikan nurkkaan, luut kuppiin, siirtyi ajasta ikuisuuteen ja autuaammille metsästysmaille. Sinivalkoinen ääni on poissa.
Tässä kohtaa on vihellettävä peli poikki ja todettava, että alkulähtökohtaisesti on lähdettävä siitä, että faktisesti lainasanoja on tulvinut suomeen abauttiarallaa aina siitä asti, kun isoisä lampun osti. Liialla puritanismilla voi siis heittää vesilintua.
Synninpäästön antaa myös Tammi (se tyyppi ketä teki ton kirjan tai emt).
Tammen mukaan kyse ei ole kielen rappeutumisesta, vaan kielen kiihtyneestä evoluutiosta.
Tammi on sillä kantilla, että loppupeleissä kielen ärsyttävyys on lähinnä kuulijan korvassa. Sananvapauden nimissä on siedettävä toisten käyttämää kieltä, vaikka ärsyttäisi.
Ilman muuta ja muut ilman
Turhanpäiväistä henkseleiden paukutteluahan moinen kielielitismi loppuviimeksi onkin. Isossa kuvassa tämmöttillä verbaalisilla kipupisteillä ei ole minkään valtakunnan merkitystä, se on jämpti.
Tää on vain mun henkilökohtainen mielipide, mutta koska kieli elikkäs läpändeerus on ainakin meikälikalle sen verta essentiaali itsensä ilmentämisen välinekeino, niin tuppaahan sitä muitakin tuomaroimaan samoilla mittareilla. Jos joku viljelee ällöttäviä sanoja päivät pääksytysten, ymmärrettävistä syistä muotoutuu käsitys, ettei hällä kenties ole ihan kaikki muumit laaksossa. Ei millään pahalla, muttei millään hyvälläkään. Että niin.
Minä itse henkilökohtaisesti ajattelen, että muotisanat ja -sanonnat ovat parhaimmillaan silkkaa mahtavuutta, kun ne elävöittävät kuivaa tekstiä tai tehostavat yksittäisiä sanoja tai virkkeitä. Tehokeinot eivät välitä tietoa, vaan tunnetta. Jotenka jos koko roskan lataa täyteen tunnetta, eivät varsinaiset aasiakysymykset pääse esiin.
Ugh, olen puhunut.

Tämä juttu on julkaistu Aamulehdessä ensimmäisen kerran 28.10.2016. Julkaisemme sen nyt uudelleen kansainvälisen lukutaitopäivän kunniaksi. Sitä vietetään 8.9.