Ryhdyin tässä joutessani laskeskelemaan näin silmämääräisesti Suomi-Palve-Nyman-Clendening akselin vaikutusta Ilveksen pistekertymään ja maalimääriin. Tarkastelun kohteena olivat marras- ja joulukuun ottelut. Kriteerinä oli, että maalin syntyessä kentällä oli joko koko edellämainittu porukka tai ainakin kolme heistä. Tarkastelua hieman hankaloittaa se, että Liigan sivuilta ei näe kaikkien maalien kohdalta kentällä olleiden pelaajien tietoja. Lisäksi ylivoimakentälliset sekoittavat jonkin verran pakkaa. Maalikoosteistahan nuo tarkat koostumukset olisivat selvinneet, mutta ihan niin intohimoisesti aihe ei puoleensa vetänyt, että olisin ne kahlannut läpi. Jätetään laskuihin siis jonkinlainen virhemarginaali, mutta lienevät kuitenkin riittävän suuntaa antavia.
Marraskuussa Ilves voitti yhdeksästä ottelustaan kahdeksan pistekeskiarvolla 2,55. Maaleja se teki yhteensä 34, eli ottelua kohden 3,78. Näissä otteluissa Suomi-Palve-Nyman-Clendening syömäahammas oli (eri versioissaan) mukana kaikkiaan 23 maalissa, joka tekee 2,56 maalia / peli. Kaikkiaan tuo vastaa noin 68% kaikista Ilveksen tekemistä maaleista. Voittomaaleja näistä oli 6 kappaletta. Ylivoimalla kärkimiehistö teki 9 osumaa (38% maaleistaan). Kovia lukemia.
Joulukuu oli (tai on tähän mennessä ollut) Ilveksellä vaikea. Kuudesta pelistä pisteitä on kertynyt kahdeksan, pistekeskiarvo 1,33. Maaleja joukkue on tehnyt 17, eli ottelua kohden 2,83, joka on lähes maalin verran vähemmän kuin marraskuussa. Ero on siis merkittävä.
Suomi-Palve-Nyman-Clendening-konklaavin tilastoimista hankaloittaa joulukuun osalta Nymanin poissaolo kokoonpanosta - hän ehti pelata 3 ottelua ennen maajoukkuekomennuksen alkua. Nymanin poissaolon aikana Ilveksen ykköskenttä on esiintynyt muodossa Könönen-Palve-Meskanen, Suomi-Palve-Meskanen ja Suomi-Palve-Ratinen.
Joulukuun kolmessa ensimmäisessä pelissä Suomi-Palve-Nyman-Clendening porukka tuotti 6 maalia (75% Ilveksen maaleista), joista 2 tasakentällisin, 3 ylivoimalla ja yhden rankkarista. Tekee 2 maalia / ottelu. Näistä peleistä Ilves voitti yhden, jossa kyseinen pumppu myös vastasi ottelun voittomaalista.
Nymanin poissa ollessa ilves voitti niin ikään yhden kolmesta ottelustaan ja teki 7 maalia, joista Suomi-Palve-Clendening-porukaan jäsenistä jollakulla oli sormensa pelissä viidessä osumassa. Könönen-Palve-Meskanen teki yhdessä ottelussaan yhden maalin, jonka lisäksi Palve oli kentällä kahden maalin aikana sekaketjujen kanssa. Suomi-Palve-Meskanen ei tehnyt maaleja, kuten ei myöskään Suomi-Palve-Ratinen. Molemmissa otteluissa Ilves teki ylivoimalla maalin, jossa mukana olivat Suomi ja Palve.
Mitä voimme tästä kaikesta päätellä? Oikeastaan juuri sen, minkä olisi voinut päätellä muutenkin: Nelikko Suomi-Palve-Nyman-Clendening on Ilvekselle elintärkeä. Superketjun ollessa kasassa se tekee noin 70% Ilveksen maaleista, joista suurin osa voittomaaleja. Jos lasketaan pelkästään, kuinka monessa maalissa joku nelikosta Suomi-Palve-Nyman-Clendening on mukana, osuus kasvaa vieläkin suuremmaksi. Kärjistäen voisi sanoa, että Ilveksen maalinteko on tällä hetkellä erittäin riippuvainen näistä neljästä pelaajasta, mikä korostuu etenkin ylivoimalla.
Jos mietitään yhden ketjun pimentämistä, se on Ilveksen kohdalla ihan todellinen vaara. Valmennus voi toki hajauttaa tuloksentekoa laittamalla ketjuja uusiksi ja peluuttamalla esim. Palvea, Suomea ja Nymania eri ketjuissa. Näistä etenki Palve on se, joka tuottaa uhkaa hyökkäyspäähän myös muissa ketjukoostumuksissa. Joka tapauksessa pidän suurimpana ongelmana kärjen kapeutta.
Toinen pointti on se, että Ilveksen kärkihepat tuottavat maaleja suhteellisen paljon ylivoimalla. Lisäksi tehokkuus ylivoimalla säilyy silloinkin, kun tasakentällisin eivät saa tulosta. Ilveksen kannalta vaarana on se, että jos heidän ykköstykkinsä pelataan nollille tasakentällisin JA lisäksi ylivoima sakkaa, maalintekovoimaa ei muusta porukasta yksinkertaisesti löydy. Tällöin kireät ja vähämaaliset pelit kääntyvät vastustajille. Tähän kun lisätään vaikkapa pudotuspeleissä löystyvä tuomarilinja, voi keväällä tulla jännät paikat.