Ainakin toisessa maaleista pakki tekee koripallosta tutun ”tolppa screenin” maalivahdin näkyvyydelle. Maalin takaa kuvatusta videosta näkee hyvin, kun kudin lähtöä maalivahti ei näe ollenkaan.
Omaan silmään näytti, että Ässien pieni fyysisyys sekoitti ilveksen peliä?
Just näin. Oppikirjaesimerkki siitä, miten junnuja nykyään opetetaan pelaamaan maalivahtia vastaan. Käytä puolustajaa hyväksesi piilottamalla laukauksen lähtö jalan taakse.
Tämä on juuri se johon viittasin “jeesus-efektillä”, eli odotetaan Clendeningin tai jonkun muun ratkaisevan yksistään tai pienellä porukalla. Tavallaan siis itse tehdään leveästä materiaalista kapeampi kuin se onkaan. Saapa nähdä vahvistaako Tillu vielä joukkueen hyökkäystä.
Toisaalta Ilvekselläkin on nyt ollut erittäin harvaan pelejä ja kohta on otteluruuhka. Varmasti ovat panostaneet voimakkaasti harjoitteluun ja me jos joku tiedämme miten moninaisia oireita se voi aiheuttaa peleihin.
Ilveksen kotisaldo on edelleen merkittävästi huonompi kuin vieraissa. Tähän voi olla monta syytä, aina pakkovoittamisen paineesta defensiivisesti pelaaviin vastustajiin. Kotipeli voi antaa myös lisämahdollisuuksia tuohon harjoitteluun, kun matkustamista ei tarvitse miettiä.
Täysin mahdollista. Ilves ei ole löytänyt tuottoisaa ketjua koko kaudella superketjunsa Suomi-Palve-Nyman jälkeen. Superketjun kun pimentää, niin Ilveksen pudotuspelisarjasta tulee todella vaikea.
Ryhdyin tässä joutessani laskeskelemaan näin silmämääräisesti Suomi-Palve-Nyman-Clendening akselin vaikutusta Ilveksen pistekertymään ja maalimääriin. Tarkastelun kohteena olivat marras- ja joulukuun ottelut. Kriteerinä oli, että maalin syntyessä kentällä oli joko koko edellämainittu porukka tai ainakin kolme heistä. Tarkastelua hieman hankaloittaa se, että Liigan sivuilta ei näe kaikkien maalien kohdalta kentällä olleiden pelaajien tietoja. Lisäksi ylivoimakentälliset sekoittavat jonkin verran pakkaa. Maalikoosteistahan nuo tarkat koostumukset olisivat selvinneet, mutta ihan niin intohimoisesti aihe ei puoleensa vetänyt, että olisin ne kahlannut läpi. Jätetään laskuihin siis jonkinlainen virhemarginaali, mutta lienevät kuitenkin riittävän suuntaa antavia.
Marraskuussa Ilves voitti yhdeksästä ottelustaan kahdeksan pistekeskiarvolla 2,55. Maaleja se teki yhteensä 34, eli ottelua kohden 3,78. Näissä otteluissa Suomi-Palve-Nyman-Clendening syömäahammas oli (eri versioissaan) mukana kaikkiaan 23 maalissa, joka tekee 2,56 maalia / peli. Kaikkiaan tuo vastaa noin 68% kaikista Ilveksen tekemistä maaleista. Voittomaaleja näistä oli 6 kappaletta. Ylivoimalla kärkimiehistö teki 9 osumaa (38% maaleistaan). Kovia lukemia.
Joulukuu oli (tai on tähän mennessä ollut) Ilveksellä vaikea. Kuudesta pelistä pisteitä on kertynyt kahdeksan, pistekeskiarvo 1,33. Maaleja joukkue on tehnyt 17, eli ottelua kohden 2,83, joka on lähes maalin verran vähemmän kuin marraskuussa. Ero on siis merkittävä.
Suomi-Palve-Nyman-Clendening-konklaavin tilastoimista hankaloittaa joulukuun osalta Nymanin poissaolo kokoonpanosta - hän ehti pelata 3 ottelua ennen maajoukkuekomennuksen alkua. Nymanin poissaolon aikana Ilveksen ykköskenttä on esiintynyt muodossa Könönen-Palve-Meskanen, Suomi-Palve-Meskanen ja Suomi-Palve-Ratinen.
Joulukuun kolmessa ensimmäisessä pelissä Suomi-Palve-Nyman-Clendening porukka tuotti 6 maalia (75% Ilveksen maaleista), joista 2 tasakentällisin, 3 ylivoimalla ja yhden rankkarista. Tekee 2 maalia / ottelu. Näistä peleistä Ilves voitti yhden, jossa kyseinen pumppu myös vastasi ottelun voittomaalista.
Nymanin poissa ollessa ilves voitti niin ikään yhden kolmesta ottelustaan ja teki 7 maalia, joista Suomi-Palve-Clendening-porukaan jäsenistä jollakulla oli sormensa pelissä viidessä osumassa. Könönen-Palve-Meskanen teki yhdessä ottelussaan yhden maalin, jonka lisäksi Palve oli kentällä kahden maalin aikana sekaketjujen kanssa. Suomi-Palve-Meskanen ei tehnyt maaleja, kuten ei myöskään Suomi-Palve-Ratinen. Molemmissa otteluissa Ilves teki ylivoimalla maalin, jossa mukana olivat Suomi ja Palve.
Mitä voimme tästä kaikesta päätellä? Oikeastaan juuri sen, minkä olisi voinut päätellä muutenkin: Nelikko Suomi-Palve-Nyman-Clendening on Ilvekselle elintärkeä. Superketjun ollessa kasassa se tekee noin 70% Ilveksen maaleista, joista suurin osa voittomaaleja. Jos lasketaan pelkästään, kuinka monessa maalissa joku nelikosta Suomi-Palve-Nyman-Clendening on mukana, osuus kasvaa vieläkin suuremmaksi. Kärjistäen voisi sanoa, että Ilveksen maalinteko on tällä hetkellä erittäin riippuvainen näistä neljästä pelaajasta, mikä korostuu etenkin ylivoimalla.
Jos mietitään yhden ketjun pimentämistä, se on Ilveksen kohdalla ihan todellinen vaara. Valmennus voi toki hajauttaa tuloksentekoa laittamalla ketjuja uusiksi ja peluuttamalla esim. Palvea, Suomea ja Nymania eri ketjuissa. Näistä etenki Palve on se, joka tuottaa uhkaa hyökkäyspäähän myös muissa ketjukoostumuksissa. Joka tapauksessa pidän suurimpana ongelmana kärjen kapeutta.
Toinen pointti on se, että Ilveksen kärkihepat tuottavat maaleja suhteellisen paljon ylivoimalla. Lisäksi tehokkuus ylivoimalla säilyy silloinkin, kun tasakentällisin eivät saa tulosta. Ilveksen kannalta vaarana on se, että jos heidän ykköstykkinsä pelataan nollille tasakentällisin JA lisäksi ylivoima sakkaa, maalintekovoimaa ei muusta porukasta yksinkertaisesti löydy. Tällöin kireät ja vähämaaliset pelit kääntyvät vastustajille. Tähän kun lisätään vaikkapa pudotuspeleissä löystyvä tuomarilinja, voi keväällä tulla jännät paikat.
On kyllä totta, että viime aikoina tuo nelikko on tehnyt selkeästi eniten tulosta joukkueessa. En silti ole huolissani kapeudesta, koska kyllä näidenkin takaa löytyy pelaajia, jotka ovat tehneet hyvää tulosta.
Ikonen on tehnyt lähes piste/peli ja maaleja tulee tällä tahdilla yli 20. Myös Mäntykivi 45 pisteen, Kodytek yli 25 maalin ja 40 pisteen sekä Stransky yli 35 pisteen tahdissa. Pellikin on alkanut parantaa ja nyt näyttää, että 30 pistettä ylittyy taas.
Sitten alisuorittaneita pelaajiakin on, erityisesti Lancaster ja pitkään loukkaantuneena ollut Meskanen. Jos alkaisivat parantaa, niin mielestäni Ilveksellä on oikeastaan hyviä pisteidentekijöitä aika paljon.
Luulen, että suuri syy noille tilastoille on yksi Liigan vähiten pisteitä tehneistä nelosketjuista. Ilves on silti tehnyt 109 maalia, eli n. 200 maalia tulee tällä tahdilla. Nelosen ulkopuolelta löytyy siis aika paljon tuloksentekijöitäkin.
No niin, oikein hyvä, että tulee myös toisenlaisia näkökulmia — kiitos! Täytyykin paneutua hieman lisää ja katsoa asioita vähän tarkemmin ja pitemmällä aikavälillä.
Voisiko näin mutulla sanoa, että kauden ekat 15 peliä Ilveksen ratkaisuvoima tuli laajemmalta rintamalta / muilta pelaajilta kuin Suomi-Palve-Nyman-kentältä? Ja toki Clendening jo itsessään on ollut tuohon mainio lisä.
Osaatko sanoa, missä kokoonpanossa Ilves on pyörittänyt ylivoimaansa ja onko siihen tullut kauden mittaan muutoksia?
No joo, pitää ainakin osin paikkansa. Palve teki jo alkukaudesta pisteitä, mutta on tietenkin vielä parantanut koko ajan. Nyman taisi tehdä maaleja jo aika alussa myös, mutta ei muistaakseni ollut sama ketju koossa. Suomella lähti kulkemaan vasta lokakuun lopulla. Sitten taas esim. Kodytek oli ainakin kovassa vireessä alkukaudesta ja oli jonkin aikaa maalipörssin kärjessä.
Ykkönen on tainnut olla jo pidempään Suomi-Palve-Mäntykivi-Ikonen-Clendening. Kakkosyv:ssä on ollut jonkin verran vaihtelua, mutta se on ollut joku Kodytek, Stransky, Nyman, Pelli/Lancaster, Meskanen vähän riippuen keitä ollut kokoonpanossa. Viime pelissä oli myös Könönen ja Ratinen, kun Nyman, Meskanen ja Lancaster olivat pois.
Ruoppasin nyt vähän vielä näiden kavereiden tehoja Ilveksen tulikuuman marraskuun ajalta. Mäntykivi teki mukavat 1+7, joista 4 pojoa ylivoimalla. Stransky 3+3, joista (mikäli oikein katsoin) kaikki tasakentällisin. Ikonen 4+3, joista kaksi maalia tasakentällisin / alivoimalla ja loput Yv:llä. Kodytek 0+4, joista 3 pinnaa tasakentällisin.
Hyviä pistekertymiä kaikilta kenties poislukien Kodytek, joka on hyytynyt alkukauteen verrattuna aika selkeästi. Mäntkiven ja Ikosen saldoa toki selittää aika paljon yv-tehoilu, jota taas selittää samassa yv-kentässä oleminen Palveen, Suomen ja Clendeningin kanssa. Näistä Stransky taas teki hyvät tehot tasakentällisin ilman “palveiden” apua.
Huomiota herättävää on kuitenkin se, että ns. maalin peleissä Ilves olisi jäänyt huomattavan monta kertaa ilman pisteitä, ja hävinnytkin reilusti, ilman S-P-N-C-nelikkoa. Ei toki ole väärin voittaa yhden kuuman ketjun edesottamuksilla, muuta en kuitenkaan ole vielä ihan valmis hylkäämään uhkakuvaa, jossa Ilves on voittamisen suhteen yhden ketjun / nelikon varassa.
Mielestäni tämä @ljpp n kommentti summaa aika hyvin sen, miten asiaa itsekin näen.
Summa summarum. Ilveksellä ei ole elintärkeää secondary scoringia. Se on ainoa analyysini.
Huikea duuni @H_Mellanberg pukea tuo sanoiksi.
Kevään pudotuspelisarjoissa tulee kummittelemaan Ben Bloodin haamu Eemeli Suomen ja Superketjun ylle. Kuka mahtaa olla se tänä keväänä, joka kohtelee kaltoin Suomea?
Riittää kun ottaa Palvelta pelihuumorin pois niin sen kentän peli sakkaa ihan huolella.
Kiitti! Ilveksen tuloksenteko nojaa tällä hetkellä paljon noihin ihmenelosiin. Niinkuin @000 mielestäni ihan oikein sanoi, ratkaisupotentiaalia on rosterissa myös laajemmin. Se ei vain näytä realisoituvan samalla tavalla kuin esim. alkukaudesta. Ja näyttäisi siltä, että muut pelaajat (nimistä riippumatta) saavaat parhaan irti nimenomaan Palven avulla. Hän on huikea pelaaja, mutta yksin Palveeseen Ilves ei toki voi nojata ja tämä varmasti tiedetään myös penkin takana.
Jos valita pitäis, niin kyllä mää varmaan silti ottaisin tuon uuden tulikuuman Palveen ketjuineen tehoilemaan ja toivoisin muidenkin taas heräilevän ajan mittaan. Ja siinähän tulee sopivasti jännitystä, kun on edes vähän leijuu uhkakuvia varman mestaruuden päällä. Ei tule Ilveksen faneille liian leppoisa kevät. 
Ihan hyvää analyysia sinulla ja varmasti olet oikeilla jäljillä. Itse en kuitenkaan jaksa vielä menettää yöuniani. Kausi on vasta hiukan yli puolivälin krouvissa ja muutenkin runkosarja pelit on aina mitä ovat. Ei se ensimmäinen kerta ole, kun pleijarei peleissä jokin tehoketju pelataan pois, mutta sitten sieltä takaa nouseekin ehkä jopa hieman yllättäviäkin uusia ratkaisijoita. Ja varsinkin kun Ilveksellä siellä takanakin on kuitenkin huomattavaa potentiaalia reservissä. Esim. Mäntykivi oli edellis kaudella enemmän ja vähemmän vaisu pitkin runkosarjaa, mutta pudotuspeleissä taisi olla likimain paras Ilves jäällä.
Hyvä nosto. Sen verran itsekin viime keväänä huomasin, että Mäntykivi sai syystäkin luottoa valmennukselta kevään peleissä.
Periaatteessa Ilvekseltä puuttuu voittamisen kulttuuria kevään koitoksiin. Mutta on sitä aiemminkin Flow:lla voitettu, kuten Ässät ja HPK osoittivat. Jälkimmäisen koutsina sattuu olemaan sama kaveri kuin nykyisessä Ilveksessä.
En tiedä Ilveksen pelaajistosta, ketkä siellä poffeissa nostaisi tasoaan, mutta ainakin jonkun verrannon kokemusta kertynyt mm. Suomelle, Mäntykivelle, Ikoselle jne. Ettei poffit pitäisi maailmaltaan tulla yllärinä avainpelaajille.
Eikös tää Mäntykivi ollu joku kausi sitten kun lähti ”ykkös/kakkossentterinä” kauteen. Kaudesta ainakin runkosarjasta tuli totaali floppi ja pelas alaketjuissa pienillä pisteillä ? Ilmeisesti nyt alkaa oleen sen potentiaalin punastuksen aika ? 
Viime kaudella Ilvesleiristä huutelivat, että olisi liigan top-3 sentteri. Aika kauas siitä jäi eikä ole vieläkään hirveän lähellä vaikka hyvä poika pelaamaan onkin.
Joo viime kaudelle jotkut odottivat tosiaan mahdollisesti ykkössentterin tasoa, mutta tuo ei pidä paikkaansa, vaikka ei ehkä kaikkien odotuksien tasolla pelannut. Ei kuitenkaan pelannut missään nelosessa, muistaakseni kakkosessa suurimmaksi osaksi ja teki pisteet 12+21.
No nämä on näitä joidenkin yksittäisten ilvesfoorumilaisten epärealistisia huuteluita, joita nyt ei kannata tosissaan ottaa.
Tässä on tulos, kun Ilveksellä ei ole secondary scoringia. Odotellaan vesikielellä pudareita. Ilveksen nelosketju on sarjan heikoimpia. Aivan varmasti Tillu Koskela vielä vahvistaa joukkuetta.
Ilves häviää paljon kotona. Onko puolet kotipeleistään hävinnyt.
Eilinen tappio oli siinä mielessä raskas heille, kun alla oli jo kotitappio KooKoolle ja Tepsikin nousi hiljattain lopussa kahden maalin takaa tasoihin.
Kotimatsit ovat Ilvekselle olleet tosiaan välillä vaikeita.
Pistetaulukko kotiotteluiden osalta, Ilveksellä 19 pelistä ainoastaan 9 voittoa joista 2 jatkoajalla/rankkareissa. Kaikki pisteet vastustajille on lahjoitettu 7 kertaa. Pisteitä 28 (k.a. 1,474) ja sijoitus 10. - pistekeskiarvon osalta vasta 12. takana vain HPK, JYP ja SaiPa. Siitäkin huolimatta että ylivoimapeli on ollut kotipeleissä muita joukkueita tehokkaampaa. Toisaalta päästettyjä maaleja on enemmän päästänyt vain SaiPa.
Vierasotteluissa onkin mennyt sitten huomattavasti paremmin. 18 ottelusta peräti 16 voittoa ja vain 2 tappiota pistekeskiarvon ollessa huikea 2,389 (Yli 2 pisteen on kyennyt Ilveksen lisäksi vain Tappara). Ilves onkin ollut kauden tehokkain vierasjoukkue.