Ei ole, kun maksimoidaan voittoa ennemmin kuin asiakaspalvelun tasoa. Suomalainen perinne, kun on keksitty joku mittari millä mitata asiaa. Tämän jälkeen asiaa ei voi ajatella toisin, koska aina on tehty näin. Suomalaiset kun tyypillisesti ei valita ja äänestä jaloillaan.
Kannattas niidenkin käydä valioliigan tai buli matseissa niin näkisi miten homma toimii puoliajalla. Ihme puuhastelua
Maanantain Suomi-Ruotsi matsiin on vapautunut jonkun verran lippuja. Edelleen saatavilla lippuja myös Ranska, Tanska ja Unkari matseihin.
Samaan aikaan Latviassa on todellisia haasteita houkutella porukkaa katsomoon.
Sveitsi saa vahvistusta änäristä!
Sveitsi voittaa äkkiä kannun. Siellä on kova jengi kasassa.
Suomen ja seurajoukkueiden Euroopan mestari Tapparassa tykkikauden pelannut Heljanko malttaa odottaa vuoroaan. Hän on ollut viime vuosina Tapparassa niin isossa torjuntavastuussa, että ymmärrystä riittää maajoukkueessa myös varamiehen rooliin.
– Totta kai haluaisin pelata, mutta Tapparassa olen saanut nauttia niin hyvistä maalivahtikavereista, että on vaihteeksi minun vuoroni tuoda joukkueeseen hyvää tuulta varamiehenä, Heljanko sanoo.
Yhteistyö maalivahtivalmentaja Aki Näykin kanssa on ollut hedelmällistä.
– Tapparassa on harjoiteltu paljon, ja se sopii minulle. Ehkä itse peleihin keskittymisessä voisi kehittyä paremmaksi. Että löytäisi pelissä sen maailman tärkeimmän hetken, Heljanko filosofoi.
Leijonien kokenut maalivahtivalmentaja Kari Lehtonen puuttuu keskusteluun:
– Christian on pedantti kaveri, tosi kova tekemään töitä, Lehtonen kehuu.
Kävinpä vähä kisafiilistä haistelemassa kaupungilla, missä aika vähä nykyään tulee käytyä. Ensimmäinen analyysi oli, että kisat kaks kertaa peräkkäin samassa kaupungissa aiheuttaa inflaatiota tai kyllästymistä. Ensin Fan Zonelle. Viime vuonna sieltä jäi hyvä maku. Oli monenlaisia kojuja, lapsille jaettiin rihkamaa jne. Nyt pettymys. Iso kauppateltta ammotti tyhjyyttään, yhdessä kojussa sai heitellä lipplakkia mailan päihin ja jotain muutaki pientä actionia oli, mutta ellei aika oo kullannu muistoja, niin huomattavasti pienemmällä panostuksella mentiin tänä vuonna vs. viime vuosi.
Sitten kaupungille. Ulkomaalaisia faneja oli liikkeellä ihan kiitettävästi. Kisakatsomoja mainostettin useassa ravintolassa/baarissa. Mutta muuten oli hiljaista. Keskustori ei ollu likikään niin kisapuvussa kuin viime vuonna. Koskarissa ei mitään. Ratinassa ei mitään. Pliisulta tuntui. Toki kyseessä oli sunnuntai, mutta kaunis ja lämmin päivä kuitenkin. Latvialaisten puuttuminen varmasti yksi iso juttu.
Illalla peliin. Ruotsi-Itävalta. Pelissä oli ihan ok tunnelma ruotsalaisten toimesta. Olin päädyssä, missä en käytännössä ikinä ole. Käytävää oli osin suljettu ja vaikka porukkaa oli jotain 5000, silti pääty vessoineen tuntui tosi ahtaalta.
Mutta jotenki jäi pliisumpi kuva ku viime vuodelta. Siitä, miten tapahtuma kaupunkia hallitsee. Täytyy käydä uudestaan silloin kun ollaan jatkopeleissä ja semmoisena päivänä, kuin Suomi pelaa. Mutta nyt näyttää siltä, ettei kannata kahta kertaa peräkkäin yrittää samassa kaupungissa.
Samanlaiset fiilikset. Viime vuoteen suhteutettuna inflaatio on iskenyt myös näihin kisoihin. Fanzoneilla oli hiljaista.
Samainen Ruotsi-Itävälta oli omiin silmiin varsin pliisu tunnelmaltaan. Oikeasti peliin kaipasi Sinikaartia, koska meidän pelissämmekin on vastaavalla väkimäärällä (n. 5700) yleensä parempi tunnelma. Aika ajoin onneksi ruotsalaisjoukot innostuivat kannustamaan.
Hallin lämpötilaa oli nyt muuten laskettu selkeästi ja useampi katsoja valitti kylmyyttä. Itsekin pienessä köhässä menin mielelläni käytävälle lämmittelemään erätauoilla.
Kuinkahan jääkiekkoliitto on hinnoitellut nuo markkinapaikat? Eikös se heidän hallinnassa ole tuolla Fanzonella. Mikäli on ollut viime vuonna suolaiset hinnat ja pisteet eivät ole saaneet niin sanotusti omia pois, niin varmasti moni jättänyt paikan lunastamatta.
Ulkomaalaisiakaan ei välttämättä tule samalla mitalla, koska samassa paikassa toisen kerran putkeen ja viime vuonna oli paljon kirjoituksia, joissa ulkomaalaiset totesivat kalliiksi paikaksi. Kaikki tämä lisättynä vallitsevaan tilanteeseen maailmalla ja ihmisten elämä kallistunut huomattavasti ympäri maailman, niin varmasti näistä karsitaan.
Harmi homma tämä kaikkien yrittäjien kannalta, mutta nyt ilmeisesti on löytynyt se kipukynnys mitä ihmiset ovat valmiita maksamaan. Itse en viimevuonna käynyt edes keskustassa, mutta tänä vuonna oli suunnitelmissa käydä katsomassa miltä keskusta näyttää.
Mikähän kusetus tuossa Sorin aukiolla on menossa. Pari ulkomaalaista herraa “Need tickets” -kylttien kanssa. Kysyin, että tähänkö peliin mikä nyt alkaa tarvitsevat, vastaus “all the games”. Kerroin että esimerkiksi tämä nyt alkava matsi ei ole loppuunmyyty ja kampanjakoodilla saa n. 20 eurolla lipun lippukaupan verkkosivuilta. Ei kelvannut, vaan ainoastaan olisi kelvannut jos minulla olisi ollut lippuja.
Musta pörssi toimii ja voi hyvin.
Voihan olla, että ne kaipailee ilmaislippuja. Niitä aika moneen peliin tuntuu joltain löytyvän. Mullekki sunnuntaina tarjottiin päivän kahteen peliin ja toisaalta mulla oli useita lippuja SWE-AUT peliin.
Nuo pari tyyppiä on olleet joka päivä kylttiensä kanssa. Joku bisnes siinä on meneillään, ulkomaalaisia ja trokarin näköisiä. Tuskin kiekko paljoa kiinnostaa.
Mikäli olette Areenalle menossa pelejä katsomaan, shortseilla tulee kylmä, en suosittele pelkkää t-paitaakaan, ottakaa päälle vaikka Tapparan pelipaita. Ei toi mesta ole koskaan aiemmin ollut noin kylmä.
Juu olis saanu melkein pipa ja hanskat olla tyhjässä alakatsomossa. Jos ei liiku niin todella kylmä on.
Kuitenkin tänään Saksa - USA pelissä oli 8003 katsojaa, että hyvin oli populaa, ei auttanu, kylmä tuli.
Ruotsin fanien kantapaikassa Heidi’s Bier Barissa nestehukkaa torjutaan hieman poikkeavasti.
Ruotsalaisten kiekkofanien suosituin menojuoma kantapaikassa ei ole perinteinen keskiolut.
”Gin tonicia ja erilaisia makulonkeroita menee paljon. Ananaslonkero oli niin kova hittituote, että se myytiin loppuun kahdessa päivässä”, naureskelee Jaakola.
Shortseilla ekaan erään. Pelin virtaus määrittää koodin toiseen ja kolmanteen erään.