Jari Halme


#1

EliteProspects.com-pelaajakortti:


(Jan) #2

Hyvä aihe. Mulle muistuu pelkkiä hyviä asioita Halmeesta. :slight_smile:


#3

Muistan hyvin noi Halmeesta veistellyt vitsit mutta en kyllä tienny että se on menny noin yli ja jatkunut tähänkin päivään asti. Veemäistä toki etä mennyt vielä noin ihon alle. Olihan Halmeella jotain aivan järkyttäviä huonoja putkia jos en väärin muista, välillä ei vaan meinannu tarttua käytännössä yhtään mikään. Mutta kohtuu hyvin se itsensä aina kasaili sekä tuli takasin ja päällimmäisenä positiivisia muistoja miehestä


(TTM) #4

Hilppa edusti sitä Tapparaa jota aikoinaan pikkupoikana Hakamettän piippuhyllyllä aloin seuraamaan. Hyvät muistot Halmeesta. Kaikki ei aina mennyt putkeen, mutta eipä siihen aikaan mennyt koko joukkueellakaan. Suurimman paskakuorman tais Hilppa kuitenkin kerätä.


#5

Minulla on pelkästään hyvää sanottavaa Halmeesta. Muistan Jokerit-pelin, jossa Ojanen teki paluun ja Tappara voitti erinäisten vaiheiden jälkeen. Halme pelasi tuolloinkin mainion ottelun.


#6

Nelosen selostaja Alkio on heittänyt nimen välillä pöytään, mutta en muista asiayhtettä. Tuskin kehuakseen.

Ja tulihan noita vitsejä veisteltyä vuosikaudet itsekin. Halme pelasi pari kertaa kaudessa ihan huippuillan, mutta kyllä niitä helppojakin meni. Varsinkin längistä ja erinäiset Ilves-legendat tykkäsivät kilautella alarautaa paikallisissa.

Eräs organisaation sisältä sanoi aikoinaan, että Hilppa oli aivan liian asiallinen ja fiksu huippumaalivahdiksi, jatkaen sitten tarinoilla vähän persoonallisemmista tapauksista.


(Kalevi Pirva) #7

Itsellä oli joka kerta kylmä rinki perseen ympärillä kun Hilppa päästettiin irti. Mikä tahansa laukaus mistä kohtaa kaukaloa tahansa oli potentiaalinen maali vastustajalle. Sitten Halme pelasi 1-2 matsia vuodessa jolloin ei mennyt mikään, "jumalmoodi"ssa. Mieleen jäänyt että Tapparan piti hommata silloisen Tsekkoslovakian ykkösmaalivahti Petr Briza maalilleen, mutta mihin sitten ikinä kariutuikaan, Briza menikin Lukkoon ja Tappara luotti Halmeeseen. Ei siinä mitään, kyllähän Hilppa tuotti ikimuistoisia hetkiä… vaikka Joensuussa kun JoKP johti 4-0 muutaman minuutin pelin jälkeen, lauottuaan neljä laukausta maalia kohti. Oli muistaakseni sillä kaudella kun Tappara lähti yhtenä mestarisuosikkina kauteen ja lopulta pelattiin karsinnoissa Kärppiä vastaan. Ihan fiksu ja mukava heppu Halme on, muttei mikään maalivahti.


(Miettimässä.) #8

Halmeen onnettomana kohtalona oli olla maalivahtina 80-luvun kultavuosien jälkeen kattaen 90-luvun alun kyntövuodet aina Rautakorven saapumiseen asti. Harva kuitenkin muistaa, että 89,90 ja 94 kuitenkin pelattiin välierissä. Hilppa haastoi Mattssonia ihan lupaavasti mestaruusvuona 87 ja Draperia 88. Sen jälkeen hankittiin Rautiota, O’Neilliä, Sindelliä ja Kauhasta. Oikeastaan vain O’Neill selkeästi oli ykkösvahti. Mitähän Halmeesta olisi tullut nykyaikaisella maalivahtivalmenmuksella? Nyt kun habitusta muistelee, niin mieshän oli lähes kopio Mikko Koskisesta. Isoin ongelma oli juurikin veli @Kallunpirvan mainitsema tasonvaihtelu.

E. Korjattu vuosilukuja.


#9

Kallunpirva sortuu siihen samaan kuoppaan kuin ne monet muutkin sokeat, jotka eivät vaan tajua että Halme tuli täysin väärään aikaan ja väärään paikkaan, tullessaan Tapparan maalivahdiksi juuri kun tekemisen taso oli muuttunut KOKO ORGANISAATIOSSA valtakunnan parhaasta pelkäksi amatöörimäiseksi luulotteluksi. Muutos suhteessa muihin, kilpailijoihin, oli järkyttävä ja tulepa siinä sitten vastuullisimmalle pelipaikalle, ilman todellista tukea miltään suunnalta. Tappara kokonaisuutena ei kestänyt enää menestystään, ja tulos oli karu. Koko -90 luku oli karu.

Hilpasta on vitsiä väännetty, joo, naureskellut olen itsekin, mutta enpä todellakaan tiennyt että asia on ollut noin vakava. Mutta kyllähän sen ymmärtää kun vähän ajattelee: miltäpä meistä tuntuisi jos aina olisi pilailun kohteena, menitpä minne tahansa, ja yleensä vielä sellaisten taholta jotka eivät tiedä ko. asioista yhtään mitään.

Tästä päästään taas sujuvasti siihen että joukkuelajeissa ei pidä syyllistää yhtä tai kahta pelaajaa, koskaan. Joukkueena mennään, syteen tai saveen. Ellei sitten kyseessä ole joku vieraileva tähti, hengen myrkyttäjä joka välinpitämättömyyttään luuseroi ja rahastaa. Hilppahan oli kaukana tuollaisesta, päinvastoin hyvällä asenteella aina mukana ja taistelija parhaasta päästä. Se taas on tosiasia ettei Hilppa maalilla riittänyt menestykseen. Kertokaa mulle kuka olisi tuolloin riittänyt, niin pääsen sanomaan että väärässäpä olet.

Hilppa Halme on legendaarinen maalivahti, omalla tavallaan. Naureskellahan voi edelleen, mutta nyt viimeistään olisi syytä laajentaa se nauru koskemaan koko silloista toimintaa Tapparassa, ja ehkä voisi samalla vähän yrittää ymmärtää, miksi se meni niin vaikeaksi tuolloin. Nythän ollaan taas melkoinen dynastia ja menneisyydestä kannattaa aina yrittää oppia jotain.


Ikimuistoisimmat / parhaimmat viestit foorumilla
#10

YouTubesta löytyy kaikki - myös Jari Halmeen haastattelu:


#11

Muistuu mieleen joku paikallispeli kauan sitten. Ilves laittaa kovan paineen Tapparan maalille, jossa on ukkoa samassa läjässä kuin meren mutaa. Kiekko kuitenkin tulee jostain viivaan sen ajan superlämärille, eli Risto Siltaselle.

Samassa kun Rike virittää kovaa lämäriään, nousee lihakasan keskeltä Jari Halmeen pää esiin ja laukaus kopsahtaa suoraan kypärään. Torjunta tuli siitäkin.


#12

Onhan tämä aika karu kuvaus ihmisten julmuudesta ja täydellisestä ajattelemattomuudesta. Kuten on jo todettukin, niin Hilpallahan oli asenne kohdillaan, lisäksi fiksu ja muutenkin kaikin puolin mukava kaveri parin kohtaamisen perusteella. Ajankohta oli otollinen pilkkakierteen syntymiselle. Kun pitkään menestynyt seura romahtaa, niin omat kaatavat likapyykin jonkun niskaan ja vastustajien fanit ovat tottakai vahingoniloisia. En tosin muista lähtikö pilkka liikkeelle enemmän omista faneista vai vastustajien faneista. Mutta kun pilkka on jatkunut yli 20 vuotta, niin on kyllä aika ikävä kiitos oman seuransa edustamisesta ja siitä että tekee parhaansa.

Jos tilastoja katsoo, niin torjuntaprosenteista ei löydy perustelua poikkeukselliselle mollaamiselle. 80- ja 90-luvun taitteessa alle 90-prosentin luku oli aivan normaali. Hilpan 92-93 torjuntaprosentti 92 ja päästettyjen maalien keskiarvo 2,5 19 pelissä oli todella kova suoritus. Ja tukea ei tosiaan paljon tullut kun koko organisaatio oli sekaisin.

Hienoa että Iltalehti nosti asian esiin. Toivottavasti tämä herättää ajatuksia ja keskustelua eri seurojen fanien keskuudessa. Pelaajatkin ovat ihmisiä ja ei kukaan ansaitse tällaista kohtelua. Onneksi Hilpalla on elämä hyvällä mallilla. Joku toinen olisi voinut romahtaa.


#13

Halmeesta jäi mieleen aikanaan maine ja myös se, ettei se täysin vastannut suorittamista. Helppoja meni toisinaan mutta kai se maine perustui niihin joihinkin längistä laskettuihin. Jotenkin jäi muistikuva Halmeen aika pystystä ja hieman jäykästä perusasennosta mutta tiedä sitten, onko edes oikea muistikuva. No klippejä pitäs katsella tämän selvittämiseksi. Mutta koko dynastiaksi nousseen Tappara-organisaation romahdus kyllä täysin aiheetta henkilöitiin häneen. Se oli jo silloin ilmeistä ja näin jälkiviisaana vielä selvempää.


#14

Halme oli se molari joka useimmiten maalissa pelasi kun tuli kuunneltua Radio 957:lta matseja 90-luvulla. Harvoin ne matsit voittoon päättyivät, ja välillä kävi mielessä miksei Tapparalla ole parempaa maalivahtia.
Mutta harvoinpa radiosta kuuli miten se joukkue siinä Halmeen edessä pelasi…


(Jyri Nikander) #15

Itse olin pikkusälli kun Halme pelasi ja Tappara-sankarina olen aina pitänyt miestä. Pidin silloin ja pidän vieläkin, aivan kuin esimerkiksi Ojasen Jannea. Olisiko tuollaiset vitsit olleet kateellisten panettelua? …Niin hieno mies, että kadehtivat. :slight_smile:


#16

Ollaanko täällä keskusteltu vielä Jari Halmeesta?
Lapsuudessa n√§in kaveria, ja kyll√§ rakastuin h√§nen torjuntatyyliin ja tahdonvoimaan, jolla esim tiputti ihan ylivoimaset suosikit √Ąss√§t aikoinaan.Olikohan kausi 93-94? Tps joutui my√∂s tekem√§√§n suuren ty√∂n raivatakseen silloiset Mansen ylpeydet tielt√§√§n finaaliin.

Mutta tarinat ja legendathan kertoo ett√§ Halme oli huonoin ykk√∂smolari ikin√§, kaikkine alko -kaskuineen yms. Itse pid√§n sit√§ taitetta ja itse menestykseen tottunutta joukkuetta enemm√§n vain ‚Äúhuonon maineen‚ÄĚ ansaintana. Eik√∂s Hilpasta sanottu, ett√§ mies on eliittiluokkaa henkisesti? Voiko joku aikalainen tarkentaa Jarin huonoa mainetta?

Tuossahan on listalla myös pari aikas kunniakasta playoff/mitali tappiota, ja tietty se divarikarsinta vuosi. Mutta muutenhan taso taisi olla aika kova jopa, ottaen huomioon joukkueiden muutokset noina vuosina


Maalivahtipelin ihmeellinen maailma
(„Äź„ÉĄ„ÄĎ) #17

Siirsin viestin tähän ketjuun, kun on keskusteltu tuossa edellä samasta aiheesta.


#18

Eip√§ se Tapparakaan en√§√§ Halmeen aikana ollut sama superjoukkue kuin 80-luvulla parhaimmillaan. Hyv√§√§n menestykseen oli totuttu, mutta sielt√§ huipulta tultiin lujaa alas. Halmeen j√§lkeen tuli huippumaalivahti ҆indel, mutta eip√§ siin√§ suurempaa muutosta tapahtunut menestyksen suhteen. Kyll√§ niit√§ syit√§ oli muuallakin kuin maalivahdeissa.

Edit. Eik√§ tuo ҆indelk√§√§n siis Tapparan esityksill√§√§n maailmanluokan mainetta ansainnut. Ei nyt pit√§nyt olla ik√§loppukaan, 32-vuotiaana tuli. Vrt. Nikke yms.


#19

҆indel oli se maalivahti onneksi joka pelasti meid√§t divareilta.


(Varman päälle) #21

Koska tämä tapahtui? Hieman tutkani välkähti, mutta saattoi olla myös jouluvalo.

Sindel oli kokonaisen kauden Tapparassa pelanneista veskareista ehkä huonoin ikinä. Tosin huono oli Jaron selkäkin. Aivan kehäraakki.

Kesken 93-94 kauden Halme käytiin anomassa takaisin Hermeksestä, ja pelasi Tapparan playoffeihin ja välieriin asti. Oli tuon kevään yksi kovimmista veskareista.