Sulavaliikkeinen Pauli ”Pauke” Järvinen oli pelaajana ihminen jota ei voi kunnioittamatta ja ihailematta. Taitava, nöyrä ja viimeisen päälle herrasmies niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin. Suomessa Pauken seura oli vain ja ainoastaan Tappara. Runkosarjassa 363 ottelua pistein 106+143=249 ja pudotuspeleissä 56 matsissa tehot 23+16=39. Ruotsissa Pauke pelasi Luleån riveissä kaksi kautta tehden runkosarjassa pisteitä 69 ja playoffeissa viisi. A-maajoukkueessa Järvinen esiintyi 27 kertaa.
Jos en muista väärin Järvinen joutui lopettamaan uransa hieman etuajassa loukkaantumisten vuoksi. Sittemin hän on toiminut mm. valmennustehtävissä.
Loistava persoona, mahtava rannelaukaus, hyvä myös valmentajana, nykyään Pauke toimii kiinteistövälittäjänä.
Pauke Järvinenhän suti sen jatkoaikamaalin -88 välierissä HIFK:ta vastaan jolla Tappara eteni finaaleihin.
Toinen muistijälki on jäänyt sellaisesta jutusta, kun Jääkiekkolehdessä oli erilaisia TOP3-listoja SM-liigan pelaajista. Kerran siellä oli SM-liigan TOP 3 marmattajat. Ykkönen taisi olla Jutila ja Pauke kolmas.
Pauke hiljensi Nordiksen 5-6 itselleen tyypillisellä ranteella heti jatkoajan alussa. Oliko ensimmäinen hyökkäys? Meinas tulla meikäläistä kuonoon kun silloin oli muistaakseni perjantai (tai lauantai) ja porukka matseissa enemmän kännissä kuin nykyään alkuillasta. Hifk:illä koko legendakaarti kehässä.
Pauke nousi omaksi suosikiksi 89-90 kaudella, oli yksi liigan parhaita hyökkääjiä sillä kaudella…Pauken numerolla ja nimellä oli legendaarinen apu fanipaitakin silloin…Sen olen muutoissa johonkin hukannut ja se harmittaa kyllä…
Tästä olen eri mieltä. Oma muistijälki on että osasi kyllä kaikenlaiset pienet rottailut, jos sai mielestään turhan paljon fyysisyyttä osakseen. Maila löysi vastustajan arat paikat.
Ikimuistoisten HIFK-välierien murskavoitossa (15-3) 1988 tunteet kävivät kuumina ja Pauke jyräsi Pekka Tuomiston laitaan aika härskisti. Tuomisto ei loukkaantunut, eikä pelikieltoa tullut. Pelissähän taisi jossain vaiheessa olla 6-7 HIFK:n pelaajaa samaan aikaan jäähyaitiossa.
30 vuotta mennyt ja omatkin tunteet jo laantuneet. Silloin tunteet olivat pinnassa, ja sarja oli kyllä draaman kannalta yksi parhaista.
Tämä ei siis negatiivisena. Pauke oli suosikkini koko uransa ajan.
Muutama kerta viime vuosina ollaan satuttu Pauken kanssa samoille Sorsun höntsäpeleille ja ei voi kuin sanoa että kaikinpuolin mukava mies. Sielä Pauke jallitti nuorempia ja näytti ettei koskaan ole kiire vaikka karvaajaa puskee päälle jokaisesta ilmansuunnasta. Taitopelaaja.
Viime viikolla postiluukusta Aamulehden mukana kolahtaneessa Tapparan kausijulkaisussa oli juttu Paukesta, jossa myös hänen pelaajauransa tietenkin käytiin läpi.
Hieman ihmettelen, että siinä jutussa, kuten ei myöskään tässä ketjussa, mainita hänen edelleen voimassa olevaa ennätystä Ruotsin pääsarjasta, joka hänen siellä pelatessaan oli nimeltään Elitserien.
Eniten pisteitä yhdessä runkosarjaottelussa: Pauli Järvinen, 8 (3+5).
Ihan tiistai oli. Muistan kun katsoin isäni (kova Hifk- fani) kanssa peliä telkkarista. Olihan peli. Varmasta tappiosta varman voiton kautta jatkoille.
Edeltävästä pelistä jäi mieleen Pauken huikea 3-0 maali. 3-4 Hifkin pelaajaa zuffeelle ja millintarkka taka-alakulmaan.
