Nyt kun asia otettiin puheeksi ja oikein alettiin laskemaan, niin ompa jännää, että liigassa ei ole kuin kolme mestari valmentajaa. Kivi, Manner ja Rautakorpi. Milloinkahan viimeiksi ollut näin vähän.
Ketjun aiheeseen, niin tämä tuli jotenkin vähän yllätyksenä. Olin siinä uskossa, tai ainakin minulle on Tapparalaiset uskotelleet, että Rautakorpi olisi ollut hyppäämässä TJ:n pallille Leinosen jälkeen. Ja ilmeisesti Tapola olisi ollut tulossa takaisin jo ensi kaudella. Onko sitten selvinnyt jo, että Tapola jatkaa vielä ensi vuoden idässä. Kukas sitten on Tapparan uusi toimitusjohtaja ensi vuonna?
Tuo on täysin totta. Tämä kysymys on kiinnostanut itseäni pitkään; olisi syvällisen kiekkoanalyysin paikka. Näkisin, että hyökkäyspelin rohkeus ja rentous, valmistaminen ja pelivalmennus syystä tai toisesta toisinaan olleet ehkä agendalla. Mutta Kärppäfinaalit -14 ja -15 menivät kyllä niin pienin marginaalein, että olivat kyllä henkimaailman sattuma-juttuja vaikka Kärpillä fysiikka molemmissa oli hieman parempi.
Itse en kyllä näe JR:ää uuteen areenaan siirtyvän Tapparan toimitusjohtajana. Vaikka varmasti tuntee lajin bisneslogiikan niin enemmän urheilupuolen tekijä. Intuitionäkymäni ei vaan mitenkään näe häntä dynaamisena bisnesmiehenä. Ei sitten millään. Ja sellainen ensimmäisen areena-ajan TJ:n on oltava.
Ei ole entinen valmentaja, sen noista aiemmista kommenteista voi päätellä. Hakuprosessi siis käynnistyy alkuvuodesta. Business + talousosaamista haussa, ei niinkään pelaajahankintoja tms.tekemään. Ne hoitaa UTJ jatkossa.
Kyseisessä ryhmässä tuli aikanaan pyörittyä paljonkin, sitten vaihdoin tänne eikä takaisin ole suuremmin ollut katselemista.
En kyllä suoranaisesti tiedä mitä mieltä tästä JR:n option käytöstä pitäisi olla. Onhan se nyt varma ettei sillä voida täysin metsään mennä ainakaan. Toistaiseksi ainakin peli näyttää erittäin hyvältä, jos sitä on tiedossa jatkossakin niin Jukka on jatkonsa ansainnut.
Kyllä yleisesti asia on ollut juurikin näin. Tuo, että milloin Tappara on ollut pelaajamateriaaliltaan kovempi joukkue finaaleissa, on mielipideasia (Pelaajamateriaalin kovuus kauden alussa vai playoffien alussa eli pelaajien kehittymisen huomiointi? Loukkaantumisten huimiointi? jne), mutta itse olen melko samoilla linjoilla tuosta. Se taas, että milloin Tappara on ollut pelaajabudjetiltaan kovempi ja milloin heikompi joukkue kuin finaalivastustajansa, ei ole mielipideasia, vaan tilastoista saattaisi löytyä vastaukset (,jos joku jaksaa etsiä).
Rautakorven finaalisarjat päävalmentajana (Rautakorven joukkue ensimmäisenä):
Uskallan väittää, että ainoa kerta, kun Rautakorven joukkue on ollut pelaajabudjetiltaan kauden alussa suurempi joukkue noista finaalijoukkueista on finaalisarjassa Ässiä vastaan. Muuten Rautakorven joukkueen vastustaja on luultavasti ollut pelaajabudjetiltaan aina suurempi joukkue finaaleissa eli kuusi kertaa. Silloin, kun Ässiä vastaan pelattiin finaaleissa, niin muistaakseni Tapparan pelaajabudjetti oli 2,25 M€ ja vasta tuon kauden jälkeen alkoi nousta lähemmäs Liigan kärkipäätä. Korjatkaa, jos olen väärässä jossain kohdassa.
Toki pelaajabudjeteista ei voi suoraan päätellä pelaajamateriaalien vahvuuksia, koska toinen joukkue saattaa tehdä hinta-laatusuhteeltaan parempia pelaajasopimuksia, mutta kyllä nuo pelaajabudjetitkin jotain suuntaa antaa lähtökohdista ja lähtökohtaisesti alemman pelaajabudjetin joukkueella on vaikeampaa voittaa suuremman pelaajabudjetin joukkue kuin päinvastoin.
Rautakorpi takaa tietyn tason valmennuksen puolella ja myös pelaajahankintojen osalta.
Rautakorven huonohko finaalisaldo kuvaa mielestäni pikemminkin sitä, miten Jukka on pystynyt parantamaan kunkin valmentamansa joukkuueen iskukykyä ja viemään finaaleihin, mutta finaaleissa puuttuu jotakin?
Tiukimmissa paikoissa jännitys ja ’pakko’ voittaa tai positiivisemmin rentousfaktori on vaan ollut vastustajalla edellä. Näin se henkisesti joskus menee mutta Jukka on valtavan suuri rakentajahahmo koko liigakin ajatellen. Tapolan suurin ansio on mielestäni juuri se, että hän rentoutti Tapparan voittamaan. Tietysti vastustajalla on näihin voittamisiin aivan ratkaiseva merkitys eikä voi yleistää.
Rautakorpeen kohdistuva arviointi ja mediajulkisuus todistaa siitä, minkälainen suuri, ja poikkeuksellinen, hahmo hän yhä edelleen liigassa on. Hän on samaa sarjaa Jursinovin ja Jortikan kanssa. Ja se ei ole mielestäni vähän se.
Niin, oma pointtini tuossa edellä oli, että jos valmennat joukkuetta, joka on ollut kauden alussa paperilla rahamääräisesti heikompi rosteriltaan kuin finaalivastustajasi, niin voittamisen todennäköisyys on silloin jo lähtökohtaisesti heikompi. Itse en usko siihen niinkään, että se kompastuskivi on ollut juuri se asia, että finaaleissa aletaan jotenkin pelkäämään tai ei pelata riittävän rohkeasti, vaan pelaajamateriaalin rajat on vain usein tulleet vastaan, kun vastustajallakin on ollut yleensä melko hyvä valmennus ja vähän kalliimmat pelaajat. Tosin viime kaudella tilanne saattoi olla vähän erilainen kuin monissa aiemmissa Rautakorven finaaleissa, mutta silloinkin Kärpät oli suurempibudjettinen joukkue kauden alussa. Ässiä vastaan sitten oli niitä avainpelaajien loukkaantumisia.
Jukka on loistava valmentamaan materiaa mutta Tapola sai lopulta voittavan hengen luotua vaikka toisaalta hänen koko valmentajuutensa oli veitsenterällä tai juuri siksi. Jukasta on paljon stereotyyppisiä kuvia, jotka eivät pidä paikkaansa. Mutta totta on myös, minkä Mikki Leinonen sanoi ’Jukka on jäyhä pohjalainen’. Finaaleissa häviämisen ja voittamisen erot ovat äärimmäisen pieniä ja joskus sattumasta tai onnesta syntyviä. Mutta kuten tiedetään, onni suosii rohkeaa. 7 ottelun jatkoajalla onnekkaampi tai rohkeampi voittaa ja se on helpommin sanottu kuin tehty, ettei siinä kohdassa jännitä ja vähän jähmety. Muistan oikein hyvin vieläkin nämä jatkoeräratkaisut finaaleissa ja sen, kuinka jännittynyt olo katsomon puolella oli.
Lisäksi jotain kai se kertoo, että harvalla koutsilla se prosenttiosuus voitetuista finaaleista on jotain muuta kuin 100 tai 0. Vaikea verrata oikeastaan nykyisellään keneenkään, kun finaaliin harva valmentaja usein pääsee.
Jukka on valtavan suuri rakentajahahmo koko liigakin ajatellen. Tapolan suurin ansio on mielestäni juuri se, että hän rentoutti Tapparan voittamaan. Tietysti vastustajalla on näihin voittamisiin aivan ratkaiseva merkitys eikä voi yleistää.
Rautakorpeen kohdistuva arviointi ja mediajulkisuus todistaa siitä, minkälainen suuri, ja poikkeuksellinen, hahmo hän yhä edelleen liigassa on. Hän on samaa sarjaa Jursinovin ja Jortikan kanssa. Ja se ei ole mielestäni vähän se.
Ei noin kovaa meteliä saa Suomessa aikaan kuin joku vihattu tai arvostettu valmentaja!
Toivottavasti Rautakorpikin saisi sen toisen mestaruuden valmentajana pian.
Tapolan lähtiessä Kiinaan uutisoitiin, että palatessaan jatkaa Urheilutoimenjohtajana ja Rautakorven esimiehenä.
Leinosen jatkajaa on pohdittu tässä ketjussa:
Sekin oli monelle yllätys aikoinaan, että Tapolasta tuli urheilutoimenjohtaja ja Rautakorpi palasi valmennushommiin - eikä toisinpäin. Omien sanojensa mukaan Tapola tuolloin halusi ladata akkuja valmentamisesta ja Tappara halusi Tapolan kehittävän organisaatiota alhaalta ylöspäin, mutta raha veti Kiinaan…
On tässä ollut käänteitä, mutta kuitenkin jatkuvuutta on turvattu ja tietty linja on pysynyt. Tämä kausi on Rautakorven 11. - kausi Tapparassa, joista 7. kertaa ollaan oltu finaaleissa. Tätäkin saavutusta voisi verrata moneen muuhun nykyiseen valmentajaan. Ei taida olla montaa, jolla alkaa 12. -kausi samassa seurassa ilman potkuja kesken kauden (…vaikka joskus otsikoista voisi päätellä toisin) tai vastaavaa pudotuspelikokemusta.
Toki Tappara-kausien välissä J.R. on pitänyt valmentamisesta taukoa täysin toisissa tehtävissä ja käynyt valmentamassa muissa seuroissa ja maajoukkueissa.
Kun on käyty niin pitkään yhdessä, on Tappara alkanut näyttää hyvin rautakorpimaiselta. Tai ainakaan meikäläinen ei enää pysty kunnolla näkemään eroa näiden kahden välillä. Onko sitä edes?
Peruskivi on hyvässä kunnossa. Tästä pääsee eteenpäin.
Mun mielestä tällainen menee vähän jo keittiöpsykologian puolelle. Voittoja on tullut Rautakorven alaisuudessa aivan riittävästi ja suoritukset on parempia kuin Liigassa muilla valmentajilla keskimäärin. Voittamisen henki kyllä lähtee vastustajasta - kuten viime kaudellakin. Tappara ei ollut valmis sarjaan ja se maksoi paljon. Samaa ongelmaa on ollut Tapparassa myös Tapolan aikana, mutta silloin pienet marginaalit on saatu käännettyä ja väännettyä. Rautakorpi on aniharvoin päässyt finaalisarjaan paremmalla materiaalilla (paperilla), mutta nyt viimein viime keväänä päästiin.
On aika vahva statement laittaa yhdelle valmentajalle kaikki vastuulle, kun kuitenkin joukkuekin on ollut vaikeuksissa. Viime keväänä Tappara kärsi aika lailla siitä, että TPS:n jälkeen tuli viikon tauko. Sitä ei osattu hyödyntää, vaikka Kärppiä vastaan pelattiinkin kauden parasta kiekkoa.
Se ainoa mestaruus keväältä 2003 hei siis silloin kun mun nuorempi tytär syntyi ( noh ei liity tähän) ja 5 hävittyä finaalia ja täällä pidetään melkein jumalana no ei mitään kaikin mokomin.
Toivon ja uskon että Herra on halpa ja siksi vielä jatkaa kun ei uskalleta liian isoon muutokseen.
Onnittelut kuitenkin jatkosta täältäkin Suomen parhaaseen seuraan.
Ainoa asia, joka Rautakorven jatkossa ärsyttää on tämä omien kannattajien joukossa syntyvä vastakkainasettelu ja kyräily. Se on hyvin jännä, miten hävityt finaalisarjat nähdään hävettävänä suorituksena. Samanlaista häpeää niskaansa ei saa valmentaja, joka aina kompastuu puolivälieriin tai välieriin.
Omien lisäksi myös media lyö Jukkaa täysin säälittömättömästi. Luotan siihen, että pelitavan kehittyminen jatkuu nyt hyvällä jaksolla nähdyssä suunnassa - viihdyttävämpi pelitapa todennäköisesti hiljentää edes vähän kritiikkiä. Iltapäivälehtimedioissa Rautakorven ja hänen pelikirjansa uudistumista tullaan tuskin koskaan näkemään.
