Jukka Jalonen onnistunut loistavasti Jokereissa pitää kaikki tyytyväisinä. Esimerkiksi Pekka Jormakka pari peliä poppareilla ja palattuaan hattutemppu.
Siellä suurinosa joutuu huilausvuoroihin.
Jukka Jalonen onnistunut loistavasti Jokereissa pitää kaikki tyytyväisinä. Esimerkiksi Pekka Jormakka pari peliä poppareilla ja palattuaan hattutemppu.
Siellä suurinosa joutuu huilausvuoroihin.
Vähän on jäänyt nihkeä maku tästä Rautakorven uusimman stintin alusta. Tällä kertaa Rautakorpi tuli niin sanotusti valmiiseen pöytään, eikä joukkue ollut minkäänlaisessa sekasorrossa tuplan jäljiltä. Toki joukkueessa vaihtuvuus varsinkin kärkimiesten osalta hyökkäyksessä oli suurta, kun kaksi parasta laituria ja ykkösen sentteri siirtyivät uusiin ympyröihin.
Tapparan runko kuitenkin oli hyvällä mallilla ja rungolta löytyi selkärangasta pelitapa jolle ei voittajaa ole löytynyt pariin kauteen. Näihin alkuasetelmiin peilaten tämä täysin uuden pelitavan tuonti tuntuu aika tyhmältä. Tuo täysin uusi pelitapa ei ollut millään tavalla perusteltu joukkueelle nimeltä Tappara, vaikka tuo pelitapa saattaisi viedä Suomi-kiekkoa eteenpäin. Kärkijoukkue ei tietenkään voi levätä laakereillaan, vaan heidänkin täytyy uudistaa peliään pysyäkseen huipulla, mutta sen pystyisi myös tekemään ilman vanhan pelitavan roskiin heittämistä.
Tappara olisi aika varmasti kärkipaikoilla tällä hetkellä, jos joukkue olisi jatkanut vanhalla pelitavalla. Tapparan pakisto on kiekollisin pakisto mitä miesmuistiin on nähty ja jos viime kautinen pakistokin pystyi aika vaivatta kiekottelemaan pois omista paineen alla, niin sen ei pitäisi olla temppu eikä mikään nykyisellä kalustolla. En usko, että tuota pakistoa pystyisi yksikään joukkue paineistamaan sillain, että syötöt alkaisvat sinkoilemaan minne sattuu, kun pakeilla vain olisi syöttösuuntia nopeille hyökkääjille. Nyt vain kaikki ovat pelikirjan eri sivuilla ja henkistä kipsaantumista on varmasti alkanut tapahtumaan.
Rautakorpi ei ole päässyt eroon myöskään tuosta ykkösmaalivahdin suosimisestaan. Joukkueessa on kaksi hyvää nuorta maalivahtia, mutta toinen vain pelaa. Dominik tuskin enää ensi kaudella Tappara pelaa, jos otteet jatkuvat samanlaisina. Heljangolle olisi hyvä saada pelejä alle tulevia kausia varten, mutta tuskin hän niitä tulee hirveästi alkukaudesta ainakaan saamaan, kun tässä murrosvaiheessakin pitää pisteitä raapia ja Domi tarjonnee parhaan mahdollisuuden pisteille edessä pelaavan joukkueen ollessa näin sekaisin.
Minulle jäi ennen kautta annetuista haastatteluista sellainen kuva, että Rautakorpi olisi hieman muuttunut mies ja tekemiseen olisi löytynyt hieman kaivattua rentoutta, mutta kovin samalta touhu vaikuttaa kuin ennenkin. Peli voi loksahtaa paikoilleen jossain vaiheessa, mutta nyt Tappara antaa kevättä ajatellen liikaa siimaa kilpailijoilleen.
Ei, mutta mielestäni tuo ei vain pidä paikkaansa. Ei ketään huolestuttanut CHL-peleissä kenenkään rooli, kun maaleja tuli, putki kulki ja joukkue eteni voitokkaasti. Nyt, kun putki ei jännästi ole kulkenut eikä siten pelikään ole ollut loistokasta, eikä voitokasta, aletaankin nostamaan esiin roolituksia. Taas marras-joulukuussa joukkueen vetäessä kuuden ottelun voittoputkia, roolit ovatkin ihan kohdillaan.
Nurmi ja Redenbach ovat katsomossa, koska paremmat pelaavat. Redenbachin rooli tosin on ollut alusta lähtien selvää, ei voi kuin ihmetellä marmatuksen määrää.
Rautakorpi sanoi jo aiemmin, ettei samanlaista peliä kuin CHL:ssä voi pelata koko kautta, vaan pitää osata pelata muutoinkin. Kumma kyllä, tapparalaisten luistelun hiipuessa, myös joukkue on passivoitunut: ei enää ole puolustamista ylöspäin, ei aktiivista karvausta jne. Joku saattaisi ajatella, että joukkue nimenomaan harjoittelee niitä pelitapojen variaatioita, etenkin kun rasitustaso ei mahdollista sitä aktiivisinta.
Mutta onhan se toki paljon mukavampi vain osoitella syyllisiä, kun peli ei miellytä katsojan silmää.
Pelaajiston laajuus on nyt sellainen kun ammattilajoukkueessa olla pitääkin kun pelataan paljon pelejä ja siihen pitäisi vielä reenatakkin paljon.
Se on taitoa kierrättää pelaajia sopivasti ja vetää vaikka tiukempi reenijakso popparivuorolla.
Jalkapallossa tämä on tuttua hommaa, sielläkin huippuvalmentajat osaa homman, eikä määrättyjen valmentajien miljonääripelaajat kiukuttele, on myös toisenlaisia esimerkkejä.
Nuoret pelaajat keskittyy divariin ja kun taso oikeasti alkaa riittään niin ylös pelaamaan Tapparaan.
Pitää aina suhteuttaa sarjaan se tähteys. Jos se sinusta sanana on väärä, niin sanotaan sitten vaikka liigajyrä tai kärkipelaaja liigatasolle. Mutta tosiasia on se, että meillä pelaa kolmos/neloskentässä tai ei pelaa jopa ollenkaan sellaisia pelaajia, jotka olisi suurimassa osassa liigajoukkueita ykkös tai kakkoskentässä.
Joten kyllä meillä on siinä haaste miten pitää kaikki tyytyväisenä rooliinsa.
Se että olet tähtipelaaja liigassa nykyään ei tarkpita, että olet minkään mainittavan jääkiekkomaan vakikasvo maajoukkueessa.
Kuulin huhun että siellä tosiaan olis jotain kränää “tähtipelaajilla” ja Jukalla, kuulemma ei saa pelissä tarpeeksi vapauksia tjsp… Kaveri kuullu ns. hallihuhuna ja kyseli multa et oonko kuullu tämmösiä… Vahvistais Nurmen huhujakin.
Lisätään vielä että kaverin lähde on entinen Tapparan pelaaja.
Tätä on kyllä todella surullista lukea, mikäli paikkansa pitää. Ei pitäisi näin menestyneessä seurassa mennä tilanne tuohon. Tai no, ei missään seurassa.
Niin on, jäi nyt vaan epäselväksi että onko koko joukkuella vai vain muutamalla pelaajalla… Vai onko kaveri nyt käsittäny väärin…
Toisaalta vaikee uskoo kun elokuussa koko porukka hehkutti tätä jengiä ja nyt muka kaikki tulehtunut?
Olisikohan kyseessä hieman sama ilmiö kuin JYPissä aikanaan, kun Dufva laitettiin sivuun? Dufva kuvaili joskus tilannetta vähän silleen, että kaikki osapuolet kyllästyivät voittamaan ja kun voittaminen alkoi kyllästyttää niin tilalle tuli se kuuluisa “minä-tauti”, joka yleensä alkaa jossakin vaiheessa vaivata lähes kaikkia ihmisiä, kun riittävän kauan menee riittävän hyvin.
Eli suomeksi se, että unohdetaan ne asiat, jotka oikeasti johtivat menestymiseen ja onnistumiseen eli se, kun kaikki osapuolet tekee parhaansa ja vahvalla yhteistyöllä edetään. Jossain vaiheessa alkaa tuntua, että minähän se tässä olenkin se, joka oikeastaan kaiken tekee ja minun suoritukseni on ratkaiseva. Siinä sivussa unohtuu yhteistyö, joka on se ainoa asia, joka sitä menestystä voi tuottaa.
Ei tästä oikeastaan puutu kuin Peltolan ärähdys ja taas mennään.
Laittakaa Santulle ja Solmulle vinkkiä.
Kuulostaa vähän samalta kuin Rautakorven ja kahvakiekon paluu. Rautakorpeen liittyy vain tietyt asiat ja yksi niistä on välirikot pelaajien kanssa. En hetkeäkään usko näitä huhuja, vaikka vähän vaikeampaa on.
Hahaha, joo. Joitain vuosia sitten olisin ollut huolissani, nyt lähinnä huvittaa. About samaa tematiikkaa käytiin yllättäen läpi syksyllä 2012 ja 2014 Tapolan kohdalla. Oikeastaan tämä koko Rautakorven keskustelu on kuin otos syksyltä 2012. Jos löytyy huumoria, kannattaa lukea vanhan palstan viestejä Rautakorvesta (tappara.info). Linkki vie jollekin sivulle Rautakorven ketjua.
Kyllä näitä lähtee liikkeelle aina kun vähän huonommin menee. Taitaa olla jo toinen laatuaan tänä syksynä näitä huhuja.
Olihan sitä Tapolallakin kenekä kanssa milloinkin sukset ristissä, ja lähes järjestään kaikki pelaajat olivat lähdössä jonnekin sen takia.
Aika hienolta kyllä näytti Jukurit-pelissä ku Rauhala blokkas jonkun vedon av:lla, ni Rautakorpi oli ensimmäisenä taputtamassa selkään ku Otto nilkutti vaihtoon. Hyvän näköstä tsemppaamista siinä tilanteessa.
Kiitos tästä! Yritin kovasti etsiä, että pääsisin tämän taas kuuntelemaan.
Äläpäs nyt. Todennäköisesti sovittu merkki apuvalmentajien kanssa, kuinka Rautakorpi näyttää viltitettävät pelaajat. Tuskin JR itse kommunikoi pelaajien kanssa suoraan lainkaan.
Ovat nämä jutut aina yhtä hupaisia. Myrkkyä siellä ja täällä.
Kyllä tässä jokin laskutaito vielä on tallella… katsoin vain pikkuisen eteenpäin. 10 ottelua voi mennä alkukankeudessa, vaikka silloinkin pitäisi jo joidenkin “tähtien” jo näyttää että osaaminen on tallessa. Mutta kun on pelattu 20 tai viimeistään 30 peliä, ei enää voi viitata alkuongelmiin.
Hämmästelen kyllä edelleen hyökkäyksen hampaattomuutta. Pakko siinä on jotain kehitystä tapahtua, mutta että ihan mullistavaa…? Odottelen mielenkiinnolla ilman paniikkia. Pari mestaruutta alla rentouttaa, mutta kai sittenkin saa olla “huolissaan”. Edes vähän.
En tiedä. Tuntuu, että nyt haetaan jotain erilaista. Chl, harjoituspelit ja Jyp-ottelun 1. erä. Täyttä domonointia. Eihän se nyt yhtäkkiä voi mihinkään kadota noin totaalisesti itsestään, vaikka pelit nyt kovempia onkin. Tuntuu, että nyt hiotaan sapluunaa tuloksen kustannuksella, ja ajetaan erilaisia tapoja pelata vähän liikaa, ja näin peli on yhtä sekamelskaa.
Nyt kun ajattelee, niin olisiko se niin järkevää ollut lopulta painaa koko kausi samanlailla, kuin pre-season näyttäen kaikki kortit, ja vastustajat sitten kehittelee jo vastalääkkeet.
Tuntuu, että mennään jo seuraavaa askelta. Näin ainakin yritän itselleni vakuutella.
Chl:ssä roolit oli mielestäni paljon selkeämmät ja paremmat. Jasu oli nelosessa, Rede kolmosessa, pelattiin kolmella ylivoimaviisikolla, peliaika jakautui tasaisesti jne.
Nyt Jasu pelaa 20min ykkösessä, Rede istuu katsomossa, pakkeja laitetaan heti virheen jälkeen penkin päähän, moni jää peluutuksessa 10 min tuntumaan. En kyllä ihmettele että tätä nykyistä peluutusta kyseenalaistetaan kun tulokset ovat surkeita.