Kalevi Numminen - legenda Mouhijärveltä


#1

EliteProspects.com pelaajakortti:
https://www.eliteprospects.com/player/32483/kalevi-numminen

Kalevi Numminen, legenda, joka teki Tapparasta aikansa kovimman joukkueen Suomessa, loi ne arvot joista kirvesrintoina saamme olla ylpeitä tänäkin päivänä. Pelaajana en Nummista muista, mutta valmentajana ihailin hänen tyylikkyyttään ja tyyneyttään ja tottakai iloitsin menestyksestä. Jos kaikki Nummisen uroteot tähän listaisin, kirjoittaisin tätä avausta vielä aamullakin. Laitetaan tähän lyhyesti ura Tapparassa:

Pelaajana 1957 - 1969, 201 ottelua, 41 + 40 pisteet, 3 mestaruutta

Päävalmentajana 1970 - 1979, 1991 - 1992, 3 mestaruutta

Toimitusjohtajana 1986 - 1993, 2 mestaruutta

Kalevi Numminen on aina puhunut paitsi asiaa, myös torella komeeta Tampereen murretta, häntä kannattaa siis kuunnella tänäkin päivänä.

Niin ja kaiken muun hyvän lisäksi Kalevi Numminen syntyi 31.1. 1940 Mouhijärvellä.

Muistoja saa jakaa.


(Linden#16) #2

Kalluun “tutustuin” kun valmensin kauden ajan hänen pojan poikaansa. Ahkerasti oli Kallu kaukalon laidalla ja antoi kysyttäessä myös palautteen vedetyistä harjoituksista. Herrasmies, kuten Teppokin.


(Varman päälle) #3

Pro gradu jossa aiheena Kallu Nummisen moniuloitteinen ura jääkiekon parissa.

Kallusta kun tulisi vielä kunnon kirja jossa mentäisiin vähän pintaa syvemmälle.

Ensimmäinen omakohtainen muisto taitaa olla, kun ostettiin luistimet Urheilu-Asemalta. Ja 80-90-luvun taitteessa tuli postissa aina Tapparan joukkuejuliste ja saatekirje Kallun tekstillä. Monasti niissä mainittiin kova harjoittelu (l. reenijumi) nihkeään kauden alkuun.


#4

Kuten niin monet asiat tässä maailmassa, myös Kallun liittyminen Tapparaan, joka silloin TBK:na tunnettiin oli hyvin pienestä kiinni. Hän itse kertoo jo @gatecrasher linkkaamassa Janne Lahden progradussa Kalevi Numminen – suomalaisen jääkiekkoilun uudisraivaaja ja moniottelija (Tampereen yliopisto, 2008)

“Asuimme useamman vuoden samassa asunnossa Olga-tädin perheen kanssa ja Ilves-Kissoissa tuolloin pelanneen Eskon johdosta kodissamme leijali vahva Ilves-henki. Niinpä oli selvää, että jos halusin liittyä jääkiekkoseuraan, niin se olisi Ilves. Tuohon aikaan oli tapana, että valmentaja antoi ensimmäisissä harjoitukssia maksua vastaan seuran jäsenkortin, ja kun äidin luvalla ja rahat mukana kävelin 12-vuotiaana Ilveksen harjoituksiin Sorsapuiston kentälle oli tarkoituksenani liittyä Ilveksen C-junioireihin. Ilveksen valmentaja ei tuona iltana jostain syystä ilmaantunut ollenkaan paikalle ja pettyneenä palasin kotiin. Seuraavana päivänä koulukaverit pyysivät minua TBK:n treeneihin ja siellä valmentaja Jallu Ohlson kirjoitti minulle TBK:n jäsenkortin, Siitä hetkestä lähtien, vuodesta 1952 olen ollut Tapparan jäsen.”

Pelottavaa ajatellakin, millainen Tapparan taival olisi ollut, jos Ilveksen C-junioreiden valmentaja olisi ollut paikalla.

Haluan nostaa Kallun seurauskollisuudesta esiin myös kauden 1964-1965, jolloin Tappara, joka oli edellisen vuoden mestari, tipahti kaikkien yllätykseksi suomensarjaan seuraavaksi kaudeksi. Kallu ei Tapparaa hylännyt, vaikka kosiskeluja tuli hyvin monesta seurasta. Muu joukkue noudatti myös onneksi Kallun esimerkkiä.

Joskus lueskelin tuon aikakauden lehtiä ja lehtikirjoittulusta kyllä huomasi Nummisen tähtistatuksen niin Tapparassa kuin maajoukkueeessa. Kun peli sujui Kallu oli usein kiitelty arkkitehti. Kun peli ei sujunut Nummisen nimi nostettiin esiin, koska tehoja kaivattiin. Onko mikään muutunut?

Yksi ovelin Nummisen temppu oli kuitenkin hänen omistamansa mailatehtaan Montrealin ja Tapparan liitto 1970 vuosi Nummisen pelaajauran päättymiseen jälkeen. Numminen ja Mikko J. Westerberg olivat tyytymättömiä Tapparan heikkoon menestykseen. Ratkaisuna Montreal vuokrasi Tapparan edustusjoukkueen kolmeksi vuodeksi. Tappara alkoi maksamaan pelaajille palkkaa avoimesti ja menestyksen mukaan. Amatöörisäännösten mukaan pelaajille ei kuitenkaan saanut maksaa palkkaa pelaamisesta, joten tapparapelaajista tuli Montrealin mailatehtaan tuotekehittelijöitä. Palkaa ei siis maksanut Tappara vaan Montreal.


#5

Ja ehdottomasti kannattaa kuunnella myös


#6

Tuotekehittäjänä aina särähtää, jos joku käyttää sanaa tuotekehittelijä. Tässä tapauksessa se kuitenkin sallittaneen ja on varmaan jopa oikeampi ammattinimike :sweat_smile:.

Kallulta muistan ostaneeni jotain urheilutarvikkeita, kun piti liikettään keskustassa ja oikean seuran takissa liikkuneena nappulana sain positiivista huomiota. On pilkettä silmäkulmassa ja aina aikaa jutustella puolituttujenkin kanssa… Mitä nyt olen kuullut niiltä, jotka hänet vähän paremmin tuntee.


(Kolonia) #7

Oli tietenkin myös ensimmäinen tapparalainen, jonka paita nostettiin Hakametsän kattoon (26.10.1996). Tällä teemalla löytyy lyhyt esittely myös seuran sivuilta:

https://www.tappara.fi/liiga/jaeaedytetyt-pelinumerot/

Poimitaan tähän vielä maajoukkuetilastoja: Pelaajana seitsemät MM-kisat ja kahdet olympialaiset, yhteensä 143 ottelua. Lisäksi päävalmentajana viidet MM-kisat, yhdet olympialaiset ja Kanada Cup. Suomen jääkiekkoleijona #44 ja IIHF Hall of Famen jäsen.


Itse en aikoinaan ihan ehtinyt pelaamisia tai valmentamisiakaan nähdä, viimeisintä 90-luvun kierrosta lukuun ottamatta. Mutta paidannoston näin, ja taisin saada legendan nimmarinkin silloin.

Murteenparsi on tosiaan aina hienoa kuultavaa, ja uran ja tarinan kirjalliseen käsittelyyn olisi todellakin aineksia ja aiheita.