Yks kaks yllättäen meillä on taas B2B-viikonloppu. KalPa kohdataan ensin Kuopiossa ja heti seuraavana päivänä Tampereella.
SaiPa-tuplakohtaaminen oli aika kiivas setti. Jotain samanlaista sitä toivoo tästäkin.
Kaikille on tietysti selvää, että Tappara on rämpinyt isomaalisesti viime peleissä. Jos kirsikanpoimintaa haluaa tilastoista tehdä, KalPa voitti edellisen kotipelinsä 9–2. Näistä lähtökohdista pelistä on syytä odottaa vaikeaa.
Tänään oon Kuopiossa paikan päällä. Harvemmin sieltä silloin on tullut lähdettyä pisteiden kanssa, kun oon ollut todistamassa ja vaikeat on lähtökohdat kyllä nytkin, mutta aina pitää olla toivoa, luottoa ja uskoa omiin. Niin tänäänkin.
Nopea poissaolo yhden pelin jälkeen kielii siitä, että noinkohan laitettiin liian aikaisin askiin.
Mutta erityisen ilolla tervehdin tuota sentteritilannetta, joka tervehtyi nyt merkittävästi. Tärkeintä olisi saada 1. ja 2. ketjut tehoille ja korjata se alivoima, niin hyvä tulee.
Niin, tervehtyikö vai tehtiinkö kuten itse epäilit Leskiselle käyneen, eli revitään (pakon edessä?) liian nopeasti mukaan, josta seurauksena lisää ongelmia.
Tämän aika näyttää, toivottavasti nyt ei suotta hätiköidä ja aiheuteta lisää murheita. Yleisellä tasolla jotain outoa tässä nyt on, kun on ollut niin paljon poissaoloja - mitä on tehty toisin?