Perjantaina paikallisbussi jättää Hakametsän hallin kupeeseen joskus kuuden maissa eksyneen lauman savolaisia kiekkoilijoita, joista vain puolella on oma maila ja kaikilla väärän kokoiset luistimet. He saapuvat Tampereen pian eläköityvään kiekkopyhättöön koettamaan voimiaan rautaisia ammattilaisia vastaan: Tampereen Tappara on ollut tällä kaudella terästä: Häviöitä ei ole tullut ainuttakaan, maaleja ei ole päästetty yhden yhtä, ja tähänastisen kauden synkkä hetki on se, kun Ilvekselle laskettiin suoritetuksi laukaus Tapparan maalia kohti kauden avauspelissä, kun kiekko kimposi Kemiläisen luistimesta Heljangon polkkeeseen. Villeimmät huhut ovat jopa kuvailleet Rautakorven hymyilleen.
Voittoa kuopiolaiset eivät siis tavoittele, eivätkä myöskään maaleja, saati laukauksia. Tavoitteena heillä on lähinnä kestää jäällä melkein koko peli ja löytää omin jaloin palautumaan oikeaan koppiin. Siellä heidät ravitaan perinteisellä mustalla , jonka jälkeen heidät laitetaan Kissanmaan bussipysäkille bussilippu kourassa vartoomaan autoa, joka veisi heidät jonnekin itään.
Ai, eikö? No ei.
Totta puhuen alkukauden loisto näyttää Tapparan kohdalta hiipuneen kuolevaiselle tasolle. Vaan niinhän se jo silloin tiedettiin. Harva joukkue nakuttaa 2,9 pisteen keskiarvolla koko kautta, kuten Tappara ensimmäiset kymmenen peliä. Tapparan pistekeskiarvo on laskenut 2,29:ään, joka lienee tosin yhä varsin mainio.
Kalpa on puolestaan suorittanut koko kauden varsin tasaisesti – joskin tässä tilanteessa lienee kohdallaan sanoa tasaisen huonosti . Suoria voittoja savolaisilla on vain neljä, pisteitä alle puolet Tapparan pisteistä, maaleja vajaa puolet ja päästettyjä melkein tuplasti. Mutta kuitenkin, se tekee suuren virheen, joka lähtee aliarvioimaan ammattilaisjääkiekkoilijoita. Tapparalla ei ole viimeaikaisten esitysten perusteella juuri varaa lähteä pelaamaan takki auki. Realiteetti on se, että tällä hetkellä peli ei kulje eikä putki rullaa, joten kliseiset työhaalarit pitää löytää päälle aivan joka vaihtoon.
Liigan pistepörssi vaikutti kymmenen ottelun jälkeen utopistiselta: Kymmenestä kärkiäijästä seitsemän oli tapparalaisia. Maaleja naputettiin niin sen edestä kuin takaakin neljän ketjun, kahden veskarin, Tapsun, cheerleadereiden kuin itse allekirjoittaneenkin puolesta niin paljon, että Jatkoajassa joku jo onnitteli Tapparaa mestaruudesta. Jopa Oulun Kärpät oli muutama pistettä meitä jäljessä.
Nyt tilanne on se, että Kärpät on ottanut paikkansa Liigan kärjessä, ja armoitettu pappakerho JYP, keski-iältään 48,6, paahtaa viisi pistettä perässä harteillaan sekä Tapparan että Ilveksen nahka edellisistä kohtaamisista.
En ymmärrä tilastotieteestä paljoakaan, enkä muista ulkoa, mitä Corsi-kerroin tarkoittaa, mutta sen tiedän, että kiekkoilu on sujunut huonommin kuin alkukaudesta. Joutessani piirsin diagrammin, josta näkyy, miten Tapparan maalikertymä on tähän mennessä kasaantunut:
Tehtyjen maalien käyrä osoittaa alaspäin ja päästetyt ovat ujosti koholla, mutta ei hätä ole tämän näköinen. Kuten muistaakseni Juice Leskinen Mark Twainia tapaillen joskus lausui: ”Uutiset kuolemastani ovat ennenaikaisia ja vahvasti liioiteltuja”.
Tappara näytti alkukauteen, millaista peliä se parhaimmillaan pelaa. CHL on nyt pelattu, ja Ilves-fanit julistavat ”Tampereen herruutta” omalle kierosilmäiselle kissalleen, mutta kautta on jäljellä vielä melkein kaksi kolmasosaa, eikä ole mitään syytä uskoa, etteikö kyseessä olisi Tapparankin osalta vain pieni notkahdus. Tapparassa riittää tulivoimaa useampaan ketjuun, ja vaikka Tyler Morley ei tiistaina Sveitsissä pelannutkaan, lienee hänenkin paluunsa pian edessä.
Heljanko on useimpina päivinä sangen hyvä ja Garteig suorastaan mainio, Kuusela on yhä Liigan paras pelaaja ja Opuksen Live is Life sekä komein että legendaarisin maalilaulu.
Oikeastaan tässä alkaa jo hieman peli syyhytä, taitaa halli kutsua huomennakin. Toivottavasti Kalpan pelaajat saavat ensi yönä unta, sillä perjantaista tulee pitkä. Kim Nousiaisen virne on painunut ainakin omalle verkkokalvolleni varsin tiiviisti, mutta sitä tiiviimmin siellä nököttävät edellisen pelin lukemat 2-6 ja noin viiteen minuuttiin murjotut kuusi maalia.
Vapise Kalevan Pallo!