Kiekkojargonia

“Lapa jäähän ja nimi lehteen!” Juti

Kuinka unohdinkaan noi pienet marginaalit! Kahden ruudun marginaaleja kutsuisin jo pieniksi, meillä päin tapana oli vähintään 2,5 ruutua.

Mennään eteenpääin!

2 tykkäystä

Aihio

Tanska ottelun inspiroimana, “Tolpat on maalivahdin parhaat kaverit!”

Myös latinan kielen harrastus on hämmästyttävän laajaa Suomen kiekkopiireissä, joissa yleensä ei englanninkielistä oudompia kulttuureja paljon tunneta. Mahdollisesti pelimatkoilla kuunnellaan salaa Ylen Nuntii Latinia, joka on maailman ainoa säännöllinen latinankielinen uutislähetys.

Momentum
Kulminaatio (culminatus)

2 tykkäystä

Tapolan mukaan Tapparassa harrastetaan myös maratonia?

Tamperelainen kiekkolegenda käytti usein lausetta “kiitos kuuluu koko joukkueelle”.
15 vuotta sitten tuttu selostaja nimitti erästä Tapparan pelaajaa “Hakametsän Prongeriksi”.
Kun Melart ja Generous aloittivat tappelun niin selostaja sanoi että “täällä alkaa tanssit”.

Oli pakko napata Rautakorven ketjusta tänne, koska mielestäni tässä tiivistetään hyvin lyhyesti eräs median levittämättä “pelitapaparadoksi”, joka voidaan eittämättä laskea kiekkojargoniaksi. :smiley:

1 tykkäys

Suomi hävisi Tshekille 7-1. Studiossa käytiin läpi jotain tilannetta, jossa suomalainen pelasi huonosti. Karri Kivi sanoi, ettei jääkiekossa ole huolimattomuutta, vaan kyse on taitovajeesta.

Huolimattomuus-sanaa käytetään kuitenkin aika usein lätkässäkin. Mä olen Kiveä vastaan tässä ja tukeudun tässä BR JT Lion #79:n ajatusmalliin “95 prosentin keskittyminen on 50 prosentin suoritus”.

2 tykkäystä

Aika mielenkiintoinen kommentti Kiveltä. Jos mulla on paikka purkaa kiekko kovalla rännillä mutta päätän vain heittää löysän ranarin (koska en ole pelissä 100% mukana), niin purun epäonnistuminen on mun taitovajeesta kiinni?

2 tykkäystä

Riippuu vähän määrittelystä. Jos nyt yhtään kässään tätä ajatusta, niin onhan sekin jo jonkinlainen taitovaje, ettei osaa henkisesti käsitellä sellaista tilannetta, jossa kaikki ei mene kuin elokuvissa. Mun mielestä on aika turhaa tuollaisten esitysten jälkeen selitellä, että ei oltu ihan tapissa. Miksei oltu? Ketään ei kiinnostanut EHT ja lähdettiin pakotettuina mukaan?

Maajoukkuepelit ovat se näyttöikkuna ja siihen ei kelpaa selitykseksi mikään “tänään ei oltu ihan valmiita.” Jos tuommoiseen peleihin ei ole valmis, niin silloin on kyse juurikin siitä, mistä Kivi sanoo eli taitovajeesta. Taitovajetta sekin on, jos porukkaa ei saada peliin heräämään millään.

2 tykkäystä

Pakko laittaa tämä ihan tännekin:

Oi suomalaiset valmentajat, miksi tämä on niin vaikeaa sanoa ääneen silloin kun kaikki sen näkee? Tämän vuoksi pidän Jyrki Ahosta. Persoona on vähintään värikäs, mutta ainakin rehellinen niin medialle kuin joukkueelle.

6 tykkäystä

Ohipeli mainittuna. Vähän juutajaata tulee mutta sanoo kyllä sanottavansa.

“Jääkiekko on maalintekopeli.”
“Jääkiekossa vain tuloksella on merkitystä / tulos ratkaisee.”
= Kaksi täydellisen itsestäänselvää asiaa, joiden lausujan tarkoituksena on lähinnä välttää katsominen tuloksen taakse eli niihin syihin, jotka tulokseen ovat johtaneet.

“Treenijumi”
= Monitahoinen termi, jota itsekin olen viime aikoina ahkeraan viljellyt. Yhtäältä varmasti mennään liiaksikin sen taakse piiloon, kun on pelattu paskasti ja asenne on ollut lepsua. Toisaalta voi varmasti joskus olla myös heikkoon pelaamiseen vaikuttava tekijä. Väsyneenä pelipää/kädetkään eivät toimi yhtä hyvin kuin levänneenä. Usein kuitenkin unohdetaan, että myös vastustajat treenaavat. Välillä on äärimmäisen vaikea löytää totaalisen heikkoon esitykseen muuta selitystä kuin tämä: esimerkkinä käyköön loppuunmyyty paikallismatsi, johon avainpelaajia oli vielä lepuutettu ja äijät hädin tuskin pysyi pystyssä eikä yksikään pakki saanut kiekkoa hyökkääjille lapaan.

“Pleijareissa täytyy pystyä voittamaan kaikki”.
= Tämä lause on jo lähtökohtaisesti fiktiota: pleijareissa täytyy voittaa ainoastaan vastaan tulevat joukkueet. Lisäksi polulla on aivan varmasti merkitystä: ei ole yhdentekevää pelaako neljän vai seitsemän ottelun sarjan (myöskään loukkaantumisten kannalta). Ja ketäänhän ei “täydy” voittaa, ainoastaan jos haluaa mestaruuden niin sitten täytyy kaataa kaikki vastaantulevat joukkueet.

2 tykkäystä

“Win-win” esim. “win-win-tilanne”.

1 tykkäys

Ja myöskin perinteiset;

“High risk - high reward” - isolla rahalla naarattu joku pelaaja, jonka taso voi olla mitä tahansa liigan huonoimman ja parhaimman pelaajan väliltä.

“Low risk - high reward” - pienellä rahasummalla saatu pelaaja, jolla kuitenkin kaiken mennessä nappiin on mahdollisuudet olla erittäin hyvä.

“Low risk - low reward” - voisi hyvin kuvailla jotain täytepelaajaksi hankittua.

“High risk - low reward” - ainoa näistä, jota varsinaisesti ei edes käytetä, paitsi ehkä vitsaillessa jostakin.

1 tykkäys

Piti äsken lopettaa Jatkoajan pudotuspelispekulaatioiden lukeminen, kun ei jaksa sitä, että joka toisessa virkkeessä jollakin joukkueella on jossakin asiassa joku edge verrattuna toiseen joukkueeseen.

Kielellä on taipumus yksinkertaistaa. Tälle miksi käytetään mieluummin sanaa edge juontaa todennäköisesti juurensa siihen, että suomenkielinen sana on hieman pitkähkö: etulyöntiasema. Sanalle edge löytyy kyllä liuta erilaisia käännöksiä, mutta useimmiten kiekkokontekstissa se liitetään etuun tai etulyöntiasemaan.

Jos siis ymmärsin oikein, mikä sinua jargoniassa häiritsi x)