Lapset nuo ihanat pikku naperoiset jotka koittavat keinolla ja toisellakin saada vanhempiensa hiukset harmaiksi. Tämä ketju siis juuri sitä varten että ei harmaannuttaisi ennenaikoja vaan voitaisiin jakaa ja kysyä neuvoja “kaverin” puolesta jotta olisimme valmiimpia vastaanottamaan sitä mitä ikinä vastaan tulee.
Ihan ensimmäisenä vinkkaa että TikTok-sovellus tuli poistettua toistaiseksi meidän ja lähipiirin tenavien käytöstä. Siellä leviää kissavideoiksi yms lapsia kiinnostavaksi naamioituna tämä hyvin karu streamattu itsemurha josta kahvipöydässä keskustellaan. Täällä oli eilen ala-asteella kyseinen video lähtenyt kiertämään ja nimenomaan tiktokissa. Ihan vaan vinkvink
TikTokista on jo aikaisemmin löytynyt pedofiilejä ja kaikkea muuta hyvin ikävää materiaalia, joten tuota ei tulisi olla kenenkään puhelimissa. Päälle vielä vakoiluominaisuudet.
Jatkan samalla teemalla
Ja tämä on teille pienten lasten vanhemmille:
Ekaluokkalainen ei tarvitse älypuhelinta (peruspuhelin on hyvä turvaväline -maksaa pari kymppiä)
Edes tokaluokkalainen ei näköjään tarvitse älypuhelinta. Ei ne niitä kiinnosta kuten aikaisempia polvia, status-esineenä.
Peruspuhelimen + tabletin kombinaatio on paljon parempi pelailuun ja viestintään, koska tabletti ei kulje aina mukana. Ei ns. kasva käteen kiinni.
Jos liian pienelle lapselle kuitenkin “pitää” hankkia älypuhelin, niin älä helvetissä anna sitä rajoittamattomana. Sekä Googlella että Applella on hyvät toiminnot turvalliseen käyttöön ja sallittujen sisältöjen hallintaan.
Mutta sitten vähän päinvastainen juttu:
Opeta lapsellesi luovaa ja kehittävää tietokoneen käyttöä. Milleniaaleista on havaittu, että vaikka ovat SnapChatanneet koko ikänsä, niin ovat perus ATK-taidoiltaan keskimäärin niin surkeita, etteivät alkeellisetkaan työtehtävät onnistu (pl. tietysti asiaan harrastuneet). Pilvipalvelut ja muu tämän päivän peruskaura ylittää täysin heidän ymmärryksenä.
Opeta siis perusteita ja hyötykäyttöä, eli taitoja jotka X-sukupolvi oppi luonnostaan, kasvaessaan mukana teknologian kehittyessä.
Jos lapsella on älypuhelin, niin FamilyLink on erinomainen ja ilmainen sovellus, jolla pystyy helposti kontrolloimaan lapsen puhelimen käyttöä ja mm. seuraamaan, missä lapsi kulloinkin viipottaa. Sopii oikein hyvin myös teini-ikäisten etävalvontaan.
Samaa mieltä kirjoituksesta, mutta tähän sellainen näkökulma että aika monella on vanhoja puhelimia kaapeissa. Ja vaikka niitä on itsellänikin ja yhden ajattelin antaa ekaluokkalaiselle yhteydenpitoon, niin ei ole kuitenkaan ns. “peruspuhelinta” enää tallella. Tämä recoilin mainitsema familylink olisi hyvä, mutta voi olla että puhelin ilmestyy jälkikasvun kouraan vasta yläluokilla.
Joo, Family Link on vähän enemmän kuin sovellus. Se on Googlen etähallintajärjestelmä, joka käyttää samoja tekniikoita millä yritysmaailmassa puhelimia hallitaan.
Saat nettiselaimet, YouTubet ja tarpeettomat sovellukset pois. Voit asettaa aikarajat ja nukkumaanmenoajat. Jokainen lataus sovelluskaupasta kuitataan vanhempien luurissa.
Huom: Lapselle tehdään tässä Google tili. Kun hän täyttää 16v, vanhemman hallintaoikeus päättyy.
Applen systeemiä en tunne, mutta jotain vastaavaa sieltä löytyy.
Näin vanhan älyluurin voi hyödyntää turvallisesti (tai vaikka ostaa uuden jos pakko)
Koronan myötä viime keväänä koulutöiden ilmoittaminen jne. koulujutut hoidettiin täällä päin WhatsAppin kautta (ekaluokalla). Siinä mekin sitten hankittiin oma älypuhelin ettei tarvinut vanhempien puhelimien kautta kierrättää ja WhatsAppin käyttö ei ole senkään jälkeen hiipunut, sillä sitä lähinnä pidetään yhteyttä ja sovitaan tapaamisia. Näen älypuhelimen enemmänkin mahdollisuutena kuin uhkana Kunhan totta tosiaan käyttö ei ole valvomatonta.
En itsekkään koe älypuhelinta uhkana, vaan sitä miten, mihin ja kuinka paljon sitä käytetään.
Ns. Ruutuajan karkaaminen isoihin minuutteihin on riski, johon noiden pienempien kanssa on helppo puuttua. Niille kun ei tarvitse kuin keksiä muuta tekemistä. Meillä lasten alettua pelaamaan jalkapalloa ja kalastamaan on ruutuaika puolittunut. Tässä taloudessa se tarkoittaa jopa sellaisia päiviä ettei lapsi näe älylaitetta tai teevee aukea ollenkaan.
Juuri ovellamme lapsemme 2. luokkalainen kaveri ihmetteli kuinka meidän lapsellamme ei ole tänään pelipäivä, siis kännykällä.
Mainitsi reteesti kuinka hän saa pelata joka päivä 3 tuntia ja viikonloppuna ei ole mitään rajoja.
Teki mieli sanoa että sen kyllä huomaa.
Vattu mitä apareita tähän maahan kasvaa.
Ja pikku vinkki kaikille, se lapsen “adhd” tai “vilkkaus” on hyvin usein ihan vanhempien luomaa. Ei lapsen ominaisuus tai luonteessa.
Lapsi ei mene rikki vaikka ruutuaikaa leikkaa reilusti pois. Tämä on todella helppoa, kuten @KanahakinKrykovi tässä toteaa, keksitään vaan muuta tekemistä!
Itse toivoisin kokonaisuutena sitä, että rajojen ohella ruuduista ja tietokoneista ei kuitenkaan tehdä paholaista ja vihollista. Tyhmintä on syyttää ja syyllistää siitä, että lapsi/nuori haluaa ylipäänsä pelata. Pelit jne. ovat hemmetin mukavia ja positiivinen kokonaisuus. Netissä on paljon kivaa. Pelejä voi pelata myös yhdessä. Käytetyn ajan ja netin varjopuolien suhteen pitää vain sitten opettaa ja toimia vastuullisesti. Myös esimerkin kautta!
PS joskus ruutuaikaa voi saada vähän lisää, kun ulkoilee ja liikkuu ensin. Esim. viikonloput
Reilu kymmenen vuotta sitten kun poikani olivat pieniä niin saivat loppukesästä peliaikaa mustikkakakoista ( eli olivat vanhempien kanssa metsässä popsimassa mustikoita)
Tismalleen näin.
Ruutuaika, oikeanlaiset pelit ja ohjelmat, kohtuudella käytettynä ovat hyvää viihdettä ja yhdessä tekemistä. Jopa opettavaista tekemistä.
Se mitä pelataan ja kuinka paljon, tahtoo vaan helposti lähteä käsistä. Siinä on se meidän kaikkien vanhempien tuntema ansa. Mikään ei ole niin helppo tapa saada omaa aikaa kun sanoa lapselle että pelaile nyt vaikka pleikkaria.
Ekat 13 viestiä rajoista ja säännöistä. Ei se ihme ole, että lapsistamme kasvaa laumojen mukana tai pomojen käskemänä vaikka rotkoon hyppääviä työmuurahaisia. Noh, tuo oli tietysti kärjistys… varmaan kuitenkin ajattelemisen, tunteiden tulkinnan ja kanssaihmisten lähettämien signaalien oikean/järkevän huomioinnin opettaminen sekä itsensä ja puutteidensa hyväksyminen voisi kuulua kasvatuksessa oleellisiin asioihin.
Minulle hienoimpia hetkiä ovat ne, kun leikki-ikäinen inttää inttämistään tahtoaan läpi, ja sitten huomaankin hänen olevan oikeutettu saamaan haluamansa, jota vastustinkin vain vastustamisen riemusta.
Näinhän en mitenkään sanonut. Tarkoitus oli herätellä, sillä tosi moni vanhempi hakee 7 vuotiaalle kaupasta Samsung/iPhonen ja lätkäisee sen rajoittamattomanan käteen. Tiedän, kun oma junnu on tuota ikäluokkaa nii näen laajalla otannalla saman ikäiset lapset.
Tietokoneet ja pelit ovat hyvä juttu. Rajattomuus ei ole - ajallinen ja sisälöllinen.
Tottahan Commodore-sukupolven edustaja pelien päälle ymmärtää, vaikka itsellä olikin toki MSX.
Kyllä joo koodatakkin harjoiteltiin, jos aikamatkan saisin tehdä vuoteen -87, kertoisin, että jatka vaan sitä koodarin uraa… Tosin 7v oli aika untuvikko, hyvä kun osasi lukea, mutta kopioida koodia ja tajusin silti, että missä vika, mutta silti saanut sitä luolapeliä ikinä toimii…
Itsellä jäi yksi kannettava ylimääräiseksi, mutta miten sen rajoittaminen?
En ole ikinä tehnyt wintoosaan / selaimene mitään rajoituksia. Huomasin, että esimerkiksi omassa reitittmessäkin saa hallita, mihin tietty laite pääsee, mutta kun en ole perehtynyt, niin olen aika untuvikko näissä rajoitustoimissa…
Onko joku löytänyt keinon miten Whatsapp sovelluksessa voidaan estää viestien poistaminen? Tämä ihan sillä, että seurattavuus on luotettavampaa, kun voi olla varma että asiat ok (kelvottomia viestejä ei ole poistettu).
Windowsilla on ehkä joku Microsoftin valvontaominaisuus käytettävissä?
En ole kokeillut, mutta Googlen Family Link toimii Chromebookissa → asenna koneeseen Chromen avoin versio (esim CloudReady) ja koita toimiiko hallinta?
Tämä ketju spinnasikin nopeasti ATK:n puolelle ja lapset jäivät vähemmälle