Taloudellisesti? Ei Sport korvannut Jokereita. KooKoo ja Sport ehkä. Kun huomioidaan samalla Bluesin konkurssi, niin pakko oli tuoda Jukuritkin samalla, jos Liigassa ei oltu valmiita taloudellisia taka-askelia ottamaan. Suunnitelmassa oli vahva “määrä korvaa laadun” fiba.
Epäilemättä Liigassa ollaan valmiita vähintään vahvasti harkitsemaan vaikka parinkin pienemmän seuran tiputusta Mestikseen, jos tilalle saadaan edes yksi vahvasti hoidettu seura PK-seudulta (koodinimi Jokerit, Kiekko-Espoo tjsp.)
Niin tai sitten mennään 16 joukkueella. Melko varma, että Liiga ennemmin ottaa yhden lisää, kuin pudottaisi kahta. Pelicans pelaa Liigaa, edelleen Liigan päättäjien säälistä, Kärpät tiputti Pelicansin pelaamalla, saivat silti jatkaa.
Tätäkin pidän mahdollisena. Oma pointti on lähinnä, että seuroja ei varmasti tiputeta, jos jotain ei tule tilalle. Kolmen seuran tiputtaminen muuten vaan on utopistinen haave
Muistissa on, kun Tapparakin pelasi karsintasarjassa Playout -sarjaa Ässiä vastaan.
Kun Liiga on auki, niin täytyy olla myös valmiina siihen, että omakin seura voi tippua. Onneksi tuolloin hoideltiin Ässät. Muistaakseni Sport yritti nousta Liigaan, mutta Ässät oli lopulta kovempi.
Playout on todennäköisesti suurin huti, mitä Liiga on keksinyt kokeilla. Väitän, että nuo mainitut, sinänsä surulliset yleisömäärät, ovat nekin rankasti yläkanttiin. Uskallan väittää, että esim. tuossa viimeisessä Tappara-Ässät pelissä ei ollut lähellekään tuhatta ihmistä. Muutama sata ehkä. Henk. koht. muistikuviin perustuen arvoisin lähemmäs sataa kuin tuhatta henkeä…
Oli jokseenkin absurdi keskustelu parin porilaisen fanin kanssa silloin Isomäessä, kun pelin lopulla alkoi olla selvää, että Tappara pelaa itsensä lomille…
Jos arvostellaan samoin standardein, niin eikö olisi reilua arvostella Sportin, KooKoon ja Jukurien noston
hyvyyttä/huonoutta joskus noin viidentoista vuoden kuluttua?
Pelicans todisti heti kahdella ensimmäisellä kaudella olevansa liigatason joukkue pääsemällä playoffeihin. Onko tästä kolmikosta näiden kolmen joukkueen toimesta päästy kerran sääliplayoffeihin?
Pelicans oli myös valmiiksi Liiga-joukkue ilman tarvetta nostaa toimintaa tasolta Mestis tasolle Liiga.
Siihen päälle viimeisimpänä nostetut joukkueet ovat automaattisesti reilut 300k€ / kausi (“Liiga-osakkeen” lyhennys) takana muita joukkueita takana vielä pari kautta. 300k€ kuitenkin tarkoittaa Liigan kärkipään pelaajaa tai paria pelimiestä pienemmän budjetin joukkueille… Väittäisin, että tasoitus on merkittävä verrattuna siihen, mitä Pelicans aikanaan joutui antamaan. Eli jos ei halua verrata nyky-Pelicansiin, niin silti pitäisi viitisen vuotta odottaa, että standardit olisivat tasapuoliset suoralle vertailulle.
Kaikkien kolmen “Mestis joukkueen” pelaajabudjetti olisi tällä kaudella tasoa Ässät / HPK, jos sen “Liiga-osakkeen lyhennykseen” menevän summan saisi suoraan pelaajiin käyttää…
Liigan kehittämä “osake” on hinnoittelultaan kyseenalaistettavissa. Mutta viimeisenä nostetut kolme seuraa kykenevät kyllä vastaamaan siihen tasoon, mille 2000-luvulla Liiga-paikan saaneet KalPa tai Pelicans pystyivät ilman vastaavaa rasitetta.
Ongelma “avoimen Liigan” kannalta on siinä, että tällä hetkellä Mestiksessä ei ole yhtään seuraa, joka kykenisi parissa kuukaudessa nousemaan Liiga-tasolle. Viimeksi nostetut seuratkin ovat tarvinneet siihen reilusti enemmän kuin yhden kesän. Niille se aika kehittyä myös annettiin
Laitetaanpa tähän esimerkki Jukureista ja prosessista mitä Liigan nousu vaati.
Tämä on ollut useamman vuoden projekti (Jäähallin remontointipäätös tehty 2011, Mestis -mestaruuksien jälkeen haettu liigalisenssiä 2015 ja nousu Liigaan 2016-17 -kaudelle):
Liigaan nousu (kaudelle 2016-2017):
Jukurit haki kevään 2015 Mestis-mestaruuden jälkeen Liigalisenssiä huhtikuussa ja nyt syyskuussa lisenssitoimikunta on myöntänyt Jukureille liigalisenssin alkaen kaudesta 2016–17.
Tähtäin Liiga-nousu (vuonna 2013):
Lähden innolla mukaan kehittämään Jukurien toimintaa kohti SM-liigaa. Kun tuli mahdollisuus vaihtaa alaa ja hyödyntää kokemustani jääkiekon parista, otin haasteen mielelläni vastaan, vahvistaa Pekka Lipiäinen.
Kaupungin omistaman Jäähallin remontti (arvio 6-7 miljoonaa, vuonna 2011):
Remontin maksaisi Mikkelin kaupunki, mutta Jukurit sitoutuisi vuokraamaan ja myöhemmin lunastamaan osan tiloista.
Jäähallin remontti valmis (remontti ja uudisrakentaminen maksoivat noin 10 miljoonaa euroa, vuonna 2013):
Talousasioista Liigaan nousun jälkeen:
Mikkelin Jukurien taustaosakeyhtiö Jukurit HC Oy tekee tältä kaudelta noin 400 000 euron tappion.
Jos olisin yksinvaltias niin määräisin neljäntoista joukkueen sarjan.10 ekaa runkosarjassa pelaisi kuten nyt ja neljä vikaa pelaisi pudotuspelisarjaa mestksen kahden ekan kanssa. Mestiksestä voisi nousta, jos sijoittuu tässä kuuden sarjassa neljän parhaan joukkoon ja toteuttaa liigajoukkueelle määrätyt reunaehdot eli hallin koot yms. taloudelliset ehdot liigalisenssiin.
Runkkismatseja olisi tasan neljä jokaista joukkuetta vastaan, jolloin ehtisi reenata riittävästi ja pelata chl matseja väliin. Ei menisi mj matsitkaan päällekkäin liigan kanssa. Kierrokset olisi täysiä seitsemän ottelun kierroksia ennalta määrättyinä vakio pelipäivinä esim. Ti/Ke, Pe, La. Kaikki kannattajat voisi näin järjestää omat harrastuksensa niin, että kausaria ostaessa tietäisi ehtivänsä matseihin.
Mestiksen vakio pelipäivät olisi eri päivät viikossa kuin liigan, jolloin ihmiset löytäisivät myös niillä paikkakunnilla paremmin katsomoon. Mielenkiintoa olisi seurata myös tätä alempaa sarjaa, kun olisi nousumahdollisuus.
Ideatasolla ja urheilullisesti tuontyyppinen ratkaisu olisi hyvä, mutta koska raha sanelee kaiken, pitää pelejä (=lipputuloja ja oheismyyntiä) olla paljon.
Liiga on osakeyhtiö, samoin jokainen liigaseura. Oy:n ensisijainen tehtävä on tuottaa taloudellista voittoa eli omistajilleen rahaa.
Jalkapallon puolelta esimerkki kuinka taloudellinen tilanne heikkenee, kun tiputaan sarjaportaita alaspäin. JJK ja PS Kemi eivät kykene osallistumaan kakkosdivariinkaan
Sarjan avaaminen todellisuudessa olisi kuoleman laukaus monelle joukkueelle. Pelko tippua Mestikseen on olemassa ja pelaajia ei voi myydä pois —> rökäletappioita —> Konkurssi. Toiseksi Mestiksessä ei ole joukkueita joilla olisi mitään tsäänssiä liigaan Hallin tai talouden puolesta.
Liigan avaaminenhan on monen fanin ikiaikainen toive ja urheiluromantikollehan tuo sopii erinomaisesti. Suomen ongelma on se, että rahaa on oikeasti rajallisesti ja erityisesti yhteistyökumppaneiden rahat tuppaavat pakkautumaan herkästi ainoastaan pääsarjan tasolle. Suomessa ei ole sellaista kulttuuria tai kantokykyä kuin esimerkiksi Saksassa, jossa jalkapalloliigoja seurataan monta sarjatasoa alaspäin.
Se on pienen maan ongelma se. Urheiluromantikon näkemys ei asiaa toiseksi muuta. Liigan avaamisen sijaan pitäisi miettiä “jopa väkinäisesti” sitä, että pitäisikö enemmänkin jakaa nykyistä Liigaa kahtia. Joukkuemäärä on nyt aivan liian iso ja peräpäässä toimintaedellytykset eivät ole oikeasti kovin kaksiset. Esim. Jukurit, Sport ja KooKoo ovat kohtalaisen tekemättömässä paikassa, kun tavallaan ollaan ihan ok talousalueella, mutta realistiset budjetit ei ole vielä pitkään aikaan Liigatasolla. Ilves taas on uhkea esimerkki, että joskus voidaan tehdä vähäisellä budjetilla isoja asioita. Ilveksen budjetti ei ole iso, mutta se saa isoa arvoa tällä hetkellä.
Imagollisesti ongelma on myös se, että historiattomat seurat (pääsarjatasofanin näkökulmasta) muodostuvat herkästi muovisiksi. Esim. Pelicans ja SaiPa ovat pitkän historian organisaatioita, joista yleinen mielikuva on edelleen päälle liimattu ja muovinen, vaikka menestystäkin on tullut. Vastaavasti Ässiä pidetään legendaarisena, vaikka se on urheilutoiminnan tasolla aivan täysi vitsi.
Ehkäpä se muutos olisi ennemmin kuin Liigan avaaminen se, että lähdetään tätä 15 joukkueen sarjaa kehittämään hieman toiseen suuntaan. Esim. keinotekoinen lohkojako on tällä hetkellä täysi vitsi Liigassa, koska fanit eivät edes tiedä, mikä jengi on meidän kanssa samassa lohkossa ja lohkon ainoa etu on se, että saat kaksi turhanpäiväistä peliä kahta joukkuetta vastaan. Tapparan lohkossa ovat Sport & Ilves, mutta vastaavasti jonkun lohkoon sattuu aina KooKoo & Ässät, jotka ovat pisteautomaatteja muokkaamassa runkosarjaa.
Ehkä ensimmäinen järkevä steppi olisi nostaa vaan se 16. joukkue sieltä Mestiksestä tähän mukaan. Kun saataisiin 16 joukkuetta niin olisi helppoa lyödä homma kahteen lohkoon ja härskisti urheilullisin perustein. Pääsääntöisesti pelit tapahtuvat lohkon sisällä ja playoffeihin tulisi jokin toinen malli kuin tämä nykyinen. Olisiko se sitten, että puolivälierät pelataan lohkon sisällä mallilla 1vs4 ja 2vs3 - molemmista lohkoista neljä vikaa lauluun heti. Välieristä eteenpäin sitten lohkot sekaisin ja jäljellä neljä joukkuetta, jotka ratkoo mitalit.
Luulen kanssa, että Liigan avaamisen hyvä puolet hautautuisivat sen tuomien ongelmien alle. Itse haluaisin ajatuksen tasolla että Liigassa sekä Mestiksessä olisi vaikka 12 joukkutta. Sitten viimeinen tippuisi ja tokavika karsisi. Tällä nostetaisiin Mestiksen tasokin ylös ja siellä pelaisi aina pari nykyistä Liiga-joukkuetta.
Todellisuudessa Mestis on suuren yleisön mielessä rupusarja, jossa joku puolituttu jyynää mailapalkalla. Sitten kun se oma jengi putoaisi sinne, jäisi kausarit hankkimatta, vaikka tuolloin sarjan taso olisi jo melko kova. Mestikseen putoaminen olisi isoillekin seuroille valtava tappio, puhumattakaan näistä saipoista ja jukureista.
Mikäli näin tehtäisiin, sarjat olisi pakko nimetä tyyliin Liiga 1 ja Liiga 2, ja tuo järjestelmä tulisi esitellä nimenomaan Liigan kahtiajaon kautta, ei sillä että kolme putoaa heti Mestikseen ja sen jälkeen joka kausi yksi tai kaksi. Tuokaan tuskin kuittaisi tulevia ongelmia.
Näin ollen olen vähän samoilla linjoilla kanssasi, vaikka aina olen liputtamut avoimen Liigan kannalta. Onneksi ei tarvitse itse tehdä päätöksiä.