En tunne niin hyvin suomalaista lainsäädäntöä, mutta Euroopassa tappiot/investoinnit saa vähentää veroista. Onnibussin kalustoa on hankittu brittiläisen emoyhtiön verovähennysrahoilla. Otaksuin, että Suomessa voi vähentää investointien tai yrityksen tuottamat tappiot omasta verotuksesta -ainakin jonkin verran. Saatan olla enemmän pihalla kuin luulenkaan…
Miten ihmeessä tuollaiset talouslukemat on edes mahdollisia? 1-2 miljoonaa euroa takkiin viimeiset 9 vuotta putkeen. Viime kaudelta melkein kolmen miljoonan edestä lunta tupaan.
Kyllä siellä on pakko joku Turun mafiakerho olla vetämässä rahoja välistä. Ei tuollaiset lukemat käy järkeen. Tepsin viime kauden tappiot reilusti enemmän mitä koko pelaajabudjetti.
Eikös yleisömäärätkin ole olleet ihan ok Tepsillä? Mihin sitä rahaa oikein Tepsillä menee?
Paananen ja Kodisoja omistavatkin TPS:stä nykyään liki 99 prosenttia.
Jos siellä joku Turun mafia häärää johdossa, niin luulisi että omistajat saisivat halutessaan ylimääräisen yhtiökokouksen helposti järjestettyä, missä heittävät pihalle nykyisen hallituksen ja valitsevat tilalle pätevämmät osaajat ja/tai nimittävät itsensä myös hallitukseen. Sen jälkeen uusi hallitus sitten arvioi onko johtoryhmä tehtäviensä tasalla vai laitetaanko ”jory” vaihtoon samalla.
Omistajan pitää käyttää ääntään tai mikään ei muutu.
Omistajat ovat sanoneet itse, että eivät ymmärrä lätkä joukkueen bisnes puolen pyörittämisestä yhtään mitään, tai organisaation, ja ovat sitä varten palkanneet osaavia henkilöitä, jotka hoitaa asiaa heidän puolesta. Tässä se ehkä suurin ongelma onkin, että ovat liiankin sinisilmäisiä omistajia. Kun katsoo liikevaihtoja, jotka ovat nousseet, mutta tappiot pysyy samana, niin ei tuon pitäis olla edes mahdollista. Joten ainut et joku vetää isosti välissä tässä tapauksessa
Uutta kerrottavaa Holma sanoo olevan noin kahden viikon päästä seuraavan yhtiökokouksen jälkeen.
Silloinkaan ei kuitenkaan listata yksityiskohtaisesti, mikä kaikki muuttuu, vaan muutoksia tulee seuran kaikille osa-alueille.
Tuon lafkan olisi ehkä syytäkin mennä konkurssiin ja aloittaa uudelta päydältä jossain alemmassa sarjassa. Samalla voisi Liiga katsoa pelillin tämän joukkuemäärän suhteen. Todella surkeita tuloksia nähty viimeaikoina.
Tähän kun vielä lisää sen päälle, että Liigan TV-oikeuksien arvo on epärealistisen korkealla tasolla, eli jokaista seuraa rahoitetaan ns. aivan liikaa tuolta suunnalta, rahaa pitäisi olla kaikilla vain entistä vähemmän jotta toiminta olisi kestävällä pohjalla tuolta reunalta, niin… joo.
Täytyy kuitenkin muistaa, että ilman hyvää TV-sopimusta liigan kilpailukyky heikkenisi entisestään. Merkittävä raha se on kuitenkin myös isommille seuroille.
En nyt muista, mutta oliko tää kausi ja 3 seuraavaa maksaa “televisioyhtiölle” 90 miljoonaa, onko sitten kaikki puhdasta rahaa seuroille, vai onko siihen laskettu mukaan kulujakin, mutta 90/4/15 = 1,5 miljoonaa per joukkue ja silti jotkut joukkueet tekevät valtavaa turskaa, en usko, että tuo kaikki on puhdasta rahaa seuroille, vaan siihen on laskettu televisioyhtiön puolesta kulujakin aika paljon, mutta itse asiaan, jo UrhoTV:n ajoista tuo TV-sopimus on ollut maksavalle osapuolelle liian kallis, joten tuskin tuo kovasti ainakaan nousemaan päin on, mutta tosiaan nostaa kyllä kilpailukykyä, mutta jostain seurojen pitäisi saada se ylimääräinen milli, jotta kilpailukyky säilyisi.
Ihan mielenkiintoisen raportin löysin netistä koskien kausia 20-21 ja 21-22
Tapparalla näytti olevan isoimmat henkilöstökulut kaudella 21-22 jotka olivat vähän yli 6,1 milj. Melkein 2milj. isompi mitä Ilveksellä. Tässä siis puhutaan kaikista henkilöstökuluista, ei pelkästään pelaajien palkoista, vaikka se toki isointa summaa tuosta näytteleekin.
EY:ltä on tullut viides perättäinen raportti, eli tuo raportti on päivitetty. Mukana myös Mestis-seurojen talouksista tietoa.
Tapparan henkilöstökulut viime kaudelta olivat €7,4 miljoonaa, TPS:llä €7,0 miljoonaa ja Kärpillä €6,3 miljoonaa. Selvästi eniten menee meillä siis henkilöstökuluihin rahaa Liigassa ja varmasti tuo noinkin korkea luku selittyy mestaruuksilla ja hankinnoilla, eli panostuksella itse tuotteeseen. Ilveksen henkilöstökulut suhteessa muihin kuluihin olivat Liigan pienimmät!
Ensimmäinen silmään osuva juttu: Liigan kaksikerroksisuus on ainakin taloudellisesti selkeähkö. Yhteensä seuroilla oli rahavaroja €19 miljoonaa kauden 22-23 päätteeksi. Näistä 5 isointa seuraa yhteensä €17,3 miljoonaa ja loput 10 seuraa yhteensä €1,7 miljoonaa. Kolmella seuralla rahavarat olivat alle 10 000€. Kassavaraerot kasvoivat selvästi kaudesta 21-22.
Raportti myös ennustaa, että Kiekko-Espoon ja Jokereiden kanssa 16 jengin Liigan yhteisliikevaihto olisi siellä noin 180 - 190 miljoonassa (n. 11,25 - 11,85 milmua per jengi), kun se viime kaudella oli n. 154 miljoonaa (10 milmua). Per jengi tuo olisi siis noin 10% - 15% nousu. 10 jengin Liigan liikevaihto olisi EY:n mukaan vain 120 - 125 miljoonaa, eli keskiarvolta kuitenkin 12 - 12,5 miljoonaa per jengi.
Mestisnousuun liittyen: Liigassa pelaaminen vaatii liikevaihdon yli viisinkertaistamisen pitkällä tähtäimellä. Menestyminen ja suurseura-status vaatisi kymmenkertaistamista. Liigakausi maksaa pienimillään seuralle noin 5 miljoonaa euroa.
YLLÄTTÄVÄ POINTTI:
Liigan ja SHL:n liiketoiminnan kokoero oli itselleni yllättävän pieni – Liigan yhteisliikevaihto on noin 154 miljoonaa, SHL:n noin 204 miljoonaa. Liiga kasvoi 30%; SHL 20%. Tässä on siis itseasiassa kiritty SHL:ää viime kauden aikana! Ruotsissa liiketoiminnan koko on kuitenkin tasaisempaa jengien välillä. SHL tuotti kolminkertaisen tappion Liigaan verrattuna viime kaudella. Tiivistettynä SHL:n pienimmät seurat ovat Liigan keskikastia, mutta vain muutama Ruotsin suurseura on Suomen suurseuroja isompi taloudellisesti.
Tähän kiinnitin itsekin huomiota, mutta pakko tässä yhtälössä on olla jotain sellaista mikä ei talousluvuilla selity. Vai mikä muuten selittää että täältä lähtee pelaajia isoista seuroista nimenomaan jopa sinne Ruotsin alemman korin seuroihin.