Ajattelin listata joukkueet järjestykseen niiden taloudellisen tilanteen perusteella. En ole talousalan ammattilainen, eikä tämä listaus perustu suoraan mihinkään objektiivisiin lukuihin, joiden perusteella järjestys olisi tehty. Listauksessa olen pyrkinyt ottamaan huomioon taloudellisen tuloksen (viimeiset kolme vuotta), vakavaraisuuden ja tuottojen rakenteen, mutta aivan tarkkaa vertailukelpoista tietoa näistä asioista on vaikea saada, joten listaus sisältää myös jonkin verran ”mutu-tietoa”. Myös vertailussa huomioitujen alueiden erilainen painottaminen johtaa erilaiseen järjestykseen. Liigajoukkueiden taloustilanteet ovat hyvin monitahoisia, joten järjestyksestä voi ja saa olla eri mieltä, tämä ei ole mikään absoluuttinen totuus vaan yhden henkilön näkemys tämän hetken tilanteesta. Jo tämän kauden päätyttyä joukkueiden järjestys tälläkin listalla näyttää erilaiselta.
Aloitetaan käänteisessä järjestyksessä pohjalta:
15. TPS. Hirvittävät tappiot kolmelta viimeiseltä vuodelta pudottavat turkulaiset listan viimeisiksi. Puolustukseksi on sanottava, että osa tappioista (kuten halliin tehdyt parannukset) on ollut suunniteltuja investointeja, joiden avulla saadaan parempaa tuottoa lähivuosina. Rikkailla omistajilla on tällaiseen varaa, mutta katsojamäärät ovat edelleen – mielenkiintoisista pelaajista ja menestyksestä huolimatta – hälyttävän alhaisia, suuren hallin täyttöaste on sarjan matalin.
14. Ässät. Vielä joitakin vuosia sitten Ässät listattiin liigan kannattavimpien seurojen joukkoon, mutta viime vuosien huono taloudellinen kehitys on tehnyt porilaisista lähestulkoon kriisiseuran. Halli-investoinnit vaikuttavat tulokseen vielä vuosia ja kun tähän lisätään huono urheilullinen menestys ja sekoilut päätöksenteossa on hankalasta tilanteesta poispääseminen tullut entistä haastavammaksi. Ässät on kuitenkin osaomistaja hallissa, sillä on paljon uskollisia kannattajia ja Porin talousalue ei ole liigan pienimpiä, joten edellytyksiä tilanteen parantamiseen on olemassa.
13. Ilves. Uuden omistuksen myötä on saatu selvää parantumista taloudenpitoon ja Ilves tekikin viime kaudella ihan hyvän taloudellisen tuloksen huonosta urheilullisesta menestyksestä huolimatta. Suurin syy alhaiseen sijaan tällä listalla on vakavaraisuus, osakeanti jäi hieman vajaaksi ja Ilves on edelleen velkainen seura. En yllättyisi, jos omistajilta tarvitaan lisäpanostusta lähivuosina taloudellisen tilanteen parantamiseksi.
12. JyP. Ei hyvältä näytä Jyväskylässä. Suuret tappiot kahdelta viime kaudelta säästötoimista (esim. mestiksestä luopuminen) ja satunnaisista tuloista (CHL-mestaruus) huolimatta. Joukkue vaikuttaa kalliilta saavutettuun menestykseen nähden ja huonot päätökset ovat johtaneet esimerkiksi siihen, että palkkaa maksettaneen tällä hetkellä kolmelle eri valmentajalle.
11. Jukurit. Mikkelin talousalue on liigan pienimpiä yhdessä Rauman kanssa. 2017 järjestetyssä osakeannissa seura sai noin 70 uutta omistajaa ja suurimmaksi omistajakseen kiinteistömiljonääri Heikki Viitikon. Jukureitten tulopohja on kuitenkin suppea ja yleisötuototkin pudonneet ensimmäisen liigakauden luvuista ja seura tekikin isot taloudelliset tappiot viime kaudella.
10. Sport. Sport on tehnyt tappiota kaksi viimeistä vuotta eikä liikevaihtoakaan ole pystytty kasvattamaan. Vaasan talousalueella on kuitenkin paljon menestyviä yrityksiä ja jos halliolosuhteita saadaan parannettua, on Sportilla hyvät edellytykset myös taloustilanteen parantamiseen. Kun vielä entiset mestisjoukkueet (Sport, KooKoo, Jukurit) saavat liigalisenssinsä maksettua, paranevat mahdollisuudet joukkueiden vahvistamiseen, parempaan urheilulliseen tulokseen ja sitä kautta myös parempaan taloudelliseen tulokseen.
9. KooKoo. KooKoon tilanne on hieman samanlainen kuin Sportin, mutta KooKoon liikevaihto on kasvanut säännöllisesti lähestyen 5M viime tilikaudella. Mahdollisuudet taloudellisen tilanteen parantamiseen näyttävät ihan hyviltä.
8. HPK. HPK:nkin tulos putosi tappiolliseksi viime kaudella, lähinnä heikon urheilullisen menestyksen myötä mitä kautta menetettiin tuotot mm. play-off-otteluista. Liikevaihdon suuruudessa HPK kuuluu liigan kestikastiin.
7. Pelicans. Lievää parantumista talouspuolella viime kaudella. Pelicans on pyrkinyt hankkimaan muita tulolähteitä, ravintolatoiminnan kehittämiseen on satsattu viime vuosina.
6. SaiPa. Lappeenrannassa on hoidettu seuran taloutta erinomaisesti jo vuosikaudet ja taloudellinen pohja on tätä kautta vahva.
5.KalPa. KalPa on tehnyt erinomaiset taloudelliset tulokset kahdella viime kaudella. Toimintaa on laajennettu mm. ravintolaliiketoimintaan ja seura saa tukea koko maakunnan yrityksistä.
4. Tappara. Pelkästään viime vuosien taloudellista tulosta katsomalla Tappara (Tamhockey) voisi olla korkeammallakin tällä listalla, mutta yritän katsoa hieman kriittisesti myös lukujen taakse. Tamhockeyn loistava taloudellinen menestys pohjautuu viime vuosien erinomaiseen urheilulliseen menestykseen, pätevät henkilöt (ensi sijassa Jukka Rautakorpi) ovat pystyneet saavuttamaan paremman urheilullisen menestyksen kuin mitä pelaajabudjetti edellyttäisi. Tulopohja jääkiekkotoiminnan ulkopuolelta on kuitenkin kapea ja yleisömäärät menestyksestä huolimatta ovat nyky-ympäristössä (Hakametsä, lippujen hinnoittelu) jääneet ainakin itselleni lieväksi pettymykseksi. Liikevaihtoa on pystytty kasvattamaan merkittävästi viime vuosina, kasvun tullessa ennen kaikkea yritysmyynnistä. Myös fanituotteiden myynnin tuoma taloudellinen lisä tulokseen on ollut merkittävä.
3. HIFK. Ylivoimaisesti liigan laajin talousalue ja sitä kautta yleisömäärät (ja lippumyynnin tulot) aivan omaa luokkaansa. HIFK:n omistuspohja on laaja ja vakavarainen, lisäksi tilillä on miljoonia euroja. HIFK:n taloustilanne on kaiken kaikkiaan erittäin hyvä huolimatta viime kauden tappiollisesta tuloksesta. Liikevaihto on ylittänyt 10M ja seura on satsannut uuden hallin suunnitteluun.
2. Lukko. Lukon taloustilanteen analysoinnissa on varmaan yhtä monta mielipidettä kuin miestäkin, voidaan olla – perustellustikin – eri mieltä siitä, mikä kaikki lasketaan Lukon toimintaan kuuluvaksi. Itse katson Lukon tilanteen Contineo- ja RTK-Palvelu -yhteyksineen kadehtittavaksi malliesimerkiksi kaikille muille seuroille siitä, miten seuran taloudellista tilannetta voidaan parantaa jääkiekon ulkopuolisen liiketoiminnan avulla. Tämä liiketoiminta on mahdollistanut liigakiekkoilun harjoittamisen vuodesta toiseen yhdellä liigan suurimmista pelaajabudjeteista sen pienimmällä talousalueella.
1 Kärpät. Kärppien taloudellinen tilanne – säätiöomistuksesta huolimatta tai siitä johtuen – on erinomainen vuodesta toiseen. Juha Junno loi hienon taloudellisen pohjan laajentamalla Kärppien taloudellista toimintaa mm. mainostaulujen vuokraukseen. Nykyjohto on jatkanut samalla linjalla laajentaen esim. festivaalitoimintaan (valmistelua uutta hallia ja siellä pidettäviä konsertteja varten(?)) ja erinomaisesta taloudellisesta tuloksesta merkittävä osa tuleekin jääkiekon ulkopuolisista liiketoiminnoista. Tämän näen Kärppien selvänä vahvuutena esimerkiksi Tapparaan tai HIFK:hon nähden. Kun tähän lisätään vielä laajan pohjoisen alueen elinkeinoelämän tuki, on selvää, että Kärpät tulee myös tulevina vuosina tekemään erinomaista taloudellista tulosta ja sitä kautta operoimaan (yhdessä HIFK:n kanssa) liigan suurimmilla pelaajabudjeteilla.
