Salli ei kamerapesille kokeneena leidinä eksy, mutta viikkojen sisään muut ehtivät. Jännitystä, onnea ja draamaa tarjolla huhtikuun alusta myöhäiseen syksyyn.
Salli Sääski on kuollut sähköjohtoihin Irakissa muuttomatkalla Suomeen. Salli Sääski syntyi vuonna 2017 ja sai uroksensa kanssa kaksitoista poikasta, joista yksi menehtyi pesinnän aikana. Terve ja hyvä voimainen sääski olisi todennäköisesti selvinnyt muuttomatkasta ilman ihmisten sähköjohtokyhäelmiä. Salli Sääski 2017-2023.
Voi pasha, seurannut tänä vuonna ekaa kertaa.
Siellä alkupuolella seurantauutisia mainittiin että sähkölinjat ja metsästys pahin uhka pitkällä matkalla, se sitten konkretisoitui.
Live lähetyksiä pesisitä odotellessa.
Voi perkle, täähän on surullinen uutinen.
En o luontoihminen saati mikään fanaatikko luonnon suojelija mutta nää tällaset jutut kyllä synkistää mieltä.
WWF:n livelähetys alkoi toissapäivänä. Sääksiä ei ole vielä näkynyt.
Joutsenia näkynyt kahtena päivänä Tampereella.
Voiko upeampaa näkyä olla sinitaivasta vasten.
Vain poika meidän kapteenin käsissä voittaa tuon.
Kas pehkanaa… Asukkaita odotellessa, kiitän vinkistä, oli itseltä mennyt ohi tämäkin internet spektaakkeli.
Menee heittämällä kärkeen kesän seuratuimmasta sivusta omalla kohdalla… Heti kun alkaa liikehdintää niin joka päivä “täytyy” käydä vilkaisemassa mitä tapahtuu tai ei tapahdu.
Tänään pääsin pitkän aikaa läheltä seurailemaan Koskikaran temmellystä. Hienosti näki läheltä kuinka sukelsi kivikopan pohjasta, nousi kivelle ja löi kopan rikki kiveen ja sai toukan syödäkseen. Hyvän kuvankin pääsin nappaamaan.
Kevät on minulle kiireistä aikaa. Playoff kiekko käy kuumimmillaan ja lintujen muutto käynnissä. Pääsiäinen meni linturetkeillessä ja Tapparan pelejä seuratessa. Pääsiäisen kruunu oli noin 2km päästä kotoani isosta hanhi parvesta löytynyt Punakaulahanhi. Tässä ottamani kuva.
Ensimmäiset isot kurkiaurat matkalla pohjoiseen bongattu. Tänään onkin kurkien sopiva tehdä matkaa lämpimässä etelän virtauksessa.
Minä en linnusta mitään ymmärrä, mutta Pyynikin metsissä kuuluu nyt poikkeuksellisen paljon tikan nakuttamista. Pienellä alkukirjaimella, huom.
Näin keväällä myös tikoilla soidin aikaa. Koiraat kuuluttelee reviirejään nakuttelemalla.
Viime kesänä pihahaavassaa pesi käpytikka ja poikaset ne vasta melkoista meteliä pitikin, ennenkuin pesästä lähtivät.
Taas ne pirulaiset tossa pyörii, täytyy toivoa ettei nyt pesää tohon tälläkertaa hakkaa.
Pidä peukkuja ettei käenpiika pesi tänä vuonna tuossa käpytikan vanhassa kolossa. Ne vasta kamalaa ääntä pitääkin.
Oli muuten päräyttävä juttu, kun ratikasta bongasin meriharakkakaksikon Kalevan kirkon nurmikolla alkuviikosta.
Minä en ole niitä porkkananokkia vielä nähnyt livenä. Monia kuvia kyllä. Käske niiden lentää Jyväskylään.
Siellä sitä jo ihmetellään!!
Jeppp, kerrankin olin ajoissa. Ekan kerran kun tsekkasin - pesä tyhjä, toinen kerta ja yksi ilmestyi pesälle pyörimään, ja seuralla kerralla jo kaksi! Uskaltaako enää kurkkia, kohta siellä on oikein kunnon parvi pyörimässä ympyrää
Tullee siis koko kesä kyylättyä, mikäli pesintä vaan onnistuu!
Eilen tuli taas nähtyä merikotka liitelemässä. On upein lintu mitä olen nähnyt. Merikotka saa lentämisen näyttämään helpolta. Muutama hitaalta näyttävä siivenisku harvakseltaan ja taas voi liidellä pitemmän aikaa. On lintu joka saa lähes aina pysähtymään ja ihailemaan lentämisen taitoa.
Huuhkaja on lennoltaan vähän samanmoinen, kerran näin kun metsälenkillä saavuin hiekkakuopan laidalle ja siintä reunalta huuhkaja lähti liitoon; ensin loivasti alaspäin kuopan pohjan suuntaan ja sieltä vastapenkan ja puiden yli näkymättömiin. Eikä ensimmäistäkään siiven iskua, silleen laiskan ja rennon oloisesti meni menojaan (jotenkin kuin Tappara tänä keväänä runkosarjan jälkeen)