Martti Jarkko, Tapparan kultaharkko!

Mara on ollut aina ja tulee aina olemaan minulle numero yksi kun puhutaan jääkiekosta. Voisi jopa sanoa, että aikoinaan jumaloin tätä taituria, nykyisin tyydyn hieman maltillisempaan tapaan fanittaa jo 60-kympin rajapyykin ohittanutta nuoruuteni sankaria.

Jarkko syntyi 26. marraskuuta 1953 Tampereella. Parhaiten hänet muistetaan Tapparassa “kauhuviisikon” sentterinä laidoillaan Jukka Alkula ja Tj. Mikko Leinonen, pakkiparina loistivat Pertti “Pedro” Valkepää ja Hannu Haapalainen.

Tapparan lisäksi Mara pelasi urallaan neljä kautta TPS:n riveissä ja neljä kautta Saksassa ammattilaisena. Viimeiset pari vuotta hän jäähdytteli Kiekko-67: riveissä.


Jarkkoa moitittiin hieman laiskaksi harjoittelijaksi, tässä hän ainakin painaa tosissaan, vai liekkö esittää kun kuvaaja sattui kohdalle. Taustalla Männistön Keijo ponnistelee jalkakyykyn parissa.

Saavutuksista mainittakoon mm.

  • 3 Suomen mestaruutta (1975, 1977, 1979)
  • 5 SM-hopeaa ja 2 -pronssia
  • SM-liigan paras pistemies 1976, 1977)
  • SM-liigan maalipörssin voittaja (1977)
  • SM-liigan syöttöpörssin voittaja (1976, 1977)
  • Valinta SM-liigan All Stars -kentälliseen (1976, 1977)
  • SM-liigassa 274 ottelua tehoin197+252=449 eli huimat 1.64 pistettä per ottelu, jäähylläkin hän viihtyi 409 minuutin verran +/- tilasto jäi plussalle 115 pisteen verran.
  • New York Islanders varasi Jarkon NHL:ään numerolla 235 vuonna 1974 Mara sai jopa kutsun harjoitusleirille, mutta jätti jostain syystä menemättä.
  • Suomen Jääkiekkoleijona #92

Tuo ketju jossa Mara taituroi yhdessä Manon ja Mikin kanssa sai ansaitusti kovat kehut aina Aamulehden urheilutoimitusta myöten. Pojat olivat niin ylivertaisia, että heille annettiin lehdessä korkonimi Ammattitaitoisten Jääkiekkoilijoiden Liitto. Muistan hyvin kuinka täydessä Hakametsässä usein kaikui niin tuttu kannustushuuto: Mara, Mano, Mikki, maalitili rikki!


Ammattitaitoisten Jääkiekkoilijoiden Liitto

Kaikki kuvat teoksesta Kirvesrinnat.

10 tykkäystä

Olen kyllä täysin samoilla linjoilla krobben kanssa. Joka syksy jännityksellä odotettiin, olisiko Mara opetellut kesän aikana luistelemaan :wink: - ei ollut, mutta ne jalkakikat ja maalisyötöt olivat yhtä uskomattomia vuodesta toiseen. ‘Jarkkolaisten’ jälkeen ei ole liigassa yhtä dominoivaa kenttää nähty. Sääli, että jäi näkemättä, miten Mara olisi NHL:ssä pärjännyt.

1 tykkäys

Hienoa, että näitä Tapparan legendaarisia pelaajia tuodaan esille. Mara nyt kuuluu kaikkien aikojen kirvesrintoihin, vaikka sitten Turkuun lähtikin.

Tuohon kannustushuutoon pieni tarkennus/korjaus. Minusta se meni muodossa: Mara, Mano, Mikki, nollatili rikki!

Tuo “jarkkolaiset”-ketju (sitäkin nimitystä käytettiin) oli muuten lähtökohtaisesti sikäli erikoinen, että Jarkon lisäksi myös Kokkolan Hermeksen kasvatti Jukka Alkula sekä Leinosen Mikki olivat myös senttereitä. Nummisen Kallu vain sai jossain vaiheessa päähänsä kokeilla kolmen keskushyökkääjän ketjua. Loppu sitten oli tosiaankin historiaa. :slight_smile:

2 tykkäystä

Marasta ei voi olla liikaa infoa Tapparan keskustelupalstalla, eihän? Joten…

Martti Jarkko täytti 50 -vuotta 26.11.2003, jolloin kirjoitin Jatkoaikaan seuraavan jutun:

Huomenna on merkittävä päivä suomalaisen ja ennen kaikkea tapparalaisen jääkiekkoilun historiassa. Tasan 50 –vuotta sitten näki päivänvalon kaikkien aikojen kynämies, taitokiekkoilun ruumiillistuma Martti Jarkko, tunnettu myös lisänimellä Tapparan Kultaharkko.

Kultaa Jarkko vuolikin valtaisilla tehoilla. Tapparan vuosinaan mies rohmusi jalometalleja melkoisen määrän. 3 kultaa, 3 hopeaa ja 1 pronssia puhuvat puolestaan. Tapparalle merkitykselliseksi Jarkon saavutukset tekee se tosiasia, että Mara ei ollut voittamassa mitalejaan rivimiehenä, vaan oli joka mitalijahdissa todella merkittävässä eli jopa tärkeimmässä roolissa.

Jarkko pelasi Tapparassa vuosina 1972 – 1979 yhteensä 250 ottelua tehoilla 193 + 169 = 362. Jäähyherkkä Mara oli myöskin, mistä kertovat muikeat 345 jäähyminuuttia. Tehot kertovat oleellisen, mahtavat 1,45 pistettä per ottelu eivät jätä jossitteluille sijaa. Vertailuna voitaneen mainita esimerkiksi Erkki Lehtonen 1,06 pistettä per ottelu, ja kaikkien aikojen Tappara Janne Ojanen, jolla viime kauden jälkeen tehoina 1,03 pistettä per ottelu.

Tapparassa pelaamissaan 28:ssa playoff -pelissä Jarkon lukemat ovat myöskin järisyttävät; eli 16 + 20 = 36 pistettä, joka tekee 1,29 pistettä per ottelu. Tyylilleen uskollisena Jarkko keräsi jäähyjäkin näissä otteluissa peräti 59 minuutin edestä.

Tapparasta Jarkko siirtyi monen suureksi pettymykseksi TPS:ään. Taidot ja tehot eivät Turussakaan minnekään hävinneet mistä kertovat Jarkon koko SM-liigan yhteenlasketut tehot. 382 pelaamassaan ottelussa Mara saalisti peräti 274 maalia ja 301 syöttöä, joka tekee yhteensä 575 pistettä eli lähes saavuttamattomat 1,51 pistettä per ottelu. Playoffeja mies pelasi urallaan Suomessa 56 ottelua tehoilla 21 + 37 = 58.

Urallaan Jarkko vieraili myöskin Saksassa, missä mies myöskin varmasti muistetaan.

Jarkko oli pelimiehenä monipuolinen. Hieman hitaaksi moititulta Maralta maalinteko onnistui hyvin, mutta myöskin ja varsinkin pelin tekeminen sekä pallonpuoliskon parhaat kädet aikaan saivat 70 –luvulla Hakametsässä lähes katkeamattomat ylistyspuheet. Jarkon mailankäsittelytaito oli täysin ylivertaista verrattuna muihin sen ajan ja varsinkin nykyisiin pelimiehiin.

Aamulehdestä sai lukea moneen otteeseen valtakunnan parhaan ketjun tekemisistä. Lehti nimesikin ketjun nimellä AJL. Äkkiseltään tulee mieleen, että lyhenne tulee ketjun pelaajien nimistä, Alkula, Jarkko ja Leinonen, mutta Aamulehden mukaan lyhenne syntyi Ammattitaitoisten Jääkiekkoilijoiden Liitosta. Ja tässä lehti ei ollut tippaakaan väärässä, joka muuta väittää ei jääkiekosta mitään ymmärrä.

Jarkko ei jostain syystä saanut ansaitsemaansa mahdollisuutta Suomen maajoukkueessa, henkilökemiatko syynä vai mitkä, joka tapauksessa Jarkko oli parhaimmillaan selkeästi Suomen ehdoton ykkössentteri. Maajoukkueessa Jarkko esiintyi hänestä kyseen ollen vaatimattomat 63 kertaa.

Jarkko asuu nykyisin Raisiossa ja höntsäilee vieläkin TPS:n ikämiesjoukkueessa. Nykyjääkiekosta Jarkko ei juurikaan omien sanojensa mukaan pidä. Hän kaipaa isompia kaukaloita ja kuuluttaa myöskin taitokiekkoilun perään. Mailankäyttö ja estämiset ovat kynämiesten kuninkaan mielestä menneet aivan liiallisuuksiin nykykiekkoilussa.

Aika entinen ei koskaan palaa, voi vain muistella kaiholla kultaista 70 –lukua ja ajan kiistatonta jääkiekko-ikonia niin Tapparassa kuin koko Suomenkin mittakaavassa, sivulle kirjoittaneelta lähteekin ikuiselle ”puolijumalalleni” todella lämpöiset onnittelut!

Aamulehden Kirvesmiehen upea kolumni Maran 50-vuotispäivän kunniaksi: vuonna 2003:

Tamperelaisen jääkiekon suuri persoona Martti Jarkko täyttää tänään 26. 11. jo 50 vuotta. Suuria eleitä ja hässäkkää aina karttanut mies ei halua itsestään tehdä numeroa, mutta niin paljon iloa hänestä on tamperelaisille, ei vain tapparalaisille ollut, että pieni muistelus on paikallaan.

Hyhkyssä Martti Jarkko yhdessä veljensä Paulin kanssa oppi uudenlaisen tavan ajatella jääkiekkoa. Ylivoimaisena mailankäsittelijänä Martti pelasi aina ylivoimaa vastaan, legendan mukaan usein myös pelkät huopatossut jalassa. Maila kävi ja pelinäkemys teki tilaa usein sinnekin, missä sitä muut eivät nähneet. Kun jäätä pantiin peittoon, kuten Juti sanoisi, Mara hyppäsi yli.

Myös ns. Montulla Martti pelaili, myös legendaaristen Lehtosten veljesten kanssa. Antero ja Erkki kun asuivat kentän vieressä. Luovuutta oli kentällä, kun herrat pitivät hauskaa kiekon kanssa.

Martti Jarkolle jääkiekon piti ja pitää olla hauskaa. Harjoitteleminen ei sitä aina ollut, mutta luovuutta löytyi siihenkin. Tapparan testatessa Cooperin testin avulla pelaajien kuntoa keskussairaalan lähellä Jarkko totesi, että matkaa kertyy tilastoon enemmän, kun morjestelee huoltajaa jo hieman kauempaa, pitkän matkaa ennen kääntöpaikkaa! Samoin taisi toimia eräs Tapparan toiminnassa edelleen mukana oleva maalivahtilegendakin ja Höntän ja Toipparin erityisessä suosiossa oleva puolustaja, aikansa suuria hänkin.

Tuntuu oudolta tilastojen valossa, mutta Marrti Jarkolta puuttui hieman kunnianhimoa, varsinkin mitä tuli henkilökohtaisiin ennätyksiin. Eräänkin kerran hän lausui kuolemattomasti, että jos hän jo sinänsä selvässä pelissä tekee kuusi maalia, niin väkisinkin siinä on jo pari samanlaista. Taiteellinen vaikutelmakin merkitsi! Martti ei leuhkinut, hän vain totesi selvän asian.

Lainaan tähän hieman aiemmin Jarkosta kirjoittamaani: Martti Jarkko on todella tamperelaisen kiekon myyttinen sankarihahmo. Hurjat kertomukset hänen ihmeellisistä taidoistaan ovat uskomattomuudessaan kaiken lisäksi totta!

Legenda kertoo, että Mara oppi mailakikkansa Hyhkyn, Tesoman ja Pyynikin eri kentillä pelatessaan veljensä Paulin kanssa muita, lukumäärältään ylivoimaisia vastustajia vastaan.

Luovin pelaaja, jonka Kirvesmies on nähnyt. Maineikas venäläisvalmentaja Boris Majorov totesi hänen olevan ainoa näkemänsä pelaaja, joka voi yhdellä mailan maagisella kosketuksella muuttaa kentällä vallitsevan tilanteen.

Martti oli voimanpesä, joka teki asioista yksinkertaisia. Hän saattoi päästää pakit kiinni, antaa kiekon mennä luistimiinsa, roikottaa pakkeja eteenpäin ja sopivalla hetkellä ravistaa pakit kimpustaan kuin hyttyset. Sitten vaan kiekko lapaan ja “ylälombeen”, kuten Arja Koriseva sanoisi! Ylämummoon, totesi Juti myöhemmin.

Joskus Martti kikkaili hiljakseen kolme vastustajaa ensin polvilleen, harhautti maalivahdin maalin sivuun, siirsi kiekon yhdellä kädellä takatolpalle odottamaan ja yleisön jo hurratessa kiersi maalin takaa ja vasta sitten napautti kiekon sisään!

Maajoukkueessa Martti ei oikein viihtynyt. Hän piti sitä touhua liian totisena, mutta teki silti hienon uran sielläkin, ikään kuin sivutuotteena. Kerran kun tapasimme kahvilla Sokoksella kerroin, että sadasta maottelusta on luvassa ikuinen vapaalippu maaotteluihin. Mara totesi hetimiten soittavansa liittoon, jos näistä hänellä jo olevilla saisi jo seisomapaikan, niin ei tarvitsisi enää vaivautua!

Martti Jarkko oli äärettömän kylmähermoinen ja syystäkin Tampereella muistellaan vielä jopa A-junioriaikojen ratkaisumaaleja. Varsinkin Ilvestä vastaan.

Martin aikaan Tapparan taktiikka oli välillä yksinkertainen, kun oli oikeat miehet sitä toteuttamassa. Pakki avasi Jarkolle, joka yhdellä kosketuksella sai kiekon putoamaan millimetrin tarkkuudella vastustajan siniviivalla kiitävän Jukka Alkulan lapaan. Mano hoiti loput.

Vapaa-ajalla Martti liikuskeli paljon kaverinsa, loistavan Oiva Oijennuksen kanssa. Kerran Martti Jarkko yllätti totisen toimittajan tämän kysyessä seuraavaa vastustajaa.

- Cabareen portsari, oli Jarkon vastaus. Martilta eivät jutut lopu, edelleenkään. Onnea Martti! Kiitos unohtumattomista hetkistä.

Kirvesmies

Tässä Jarkon esittely Liigan Klassikkosarjassa:

12 tykkäystä

Tässä Iltalehden juttu Marasta vuodelta 2012.

2012-04-21 IL.pdf (1,9 Mt)

Keukoputkentulehdus näyttäisi viimein kärsivän tappion…joten katotaan jos saan huomenna vielä vaikka skannailtua Jääkiekkolehden henkilökuvan Marasta vuodelta 1997. Mielenkiintoista juttua, jossa aukeaa tuo Maran persoonakin aikas hyvin.

4 tykkäystä

Tän sivun eka kuva: Alkulakin näyttää konepistoolinsa (sic) kanssa kuin joltain Talebanin terroristilta :joy: Ihan ei tänä päivänä taitas mennä läpi tämä kuva.

3 tykkäystä

Jääkiekkolehden henkilökuvaa vuodelta 1997. Tiedostot vähän isoja mutten ala uudestaan tuota skannausshowta vetämään. Fuck the world…eivät ilmeisesti aukeakaan…jpeg ainoa vaihtoehto


.

4 tykkäystä

Kyllä Jarkossa on samanlaista auraa kuin Laineessa. Tai pitää kai sanoa toisinpäin: Laineessa on samanlaista auraa kuin Jarkossa.

3 tykkäystä

Toivottavasti Laine ei ole yhtä kostea nimestään huolimatta.

Tuon kevään 1979 Tepsi-siirron jälkeen Mara tuntui dissaavan Tapparaa julkisuudessa aina tilaisuuden koittaessa. Numminen-Korpi olivat julkisesti arvostelleet Maran harjoittelumotivaatioita, ja maajoukkuevalmentajaksi siirtynyt Kallu saikin täyslaidallisia valmennusmetodeistaan varsinkin maajoukkueessa. Mara tykkäsi pistää sanan säilällä takaisin.

Jarkon mottona oli: niin kauan kun minä teen piste per peli, ei tartte tulla ittuileen reenaamisesta.

4 tykkäystä

Lahjattomat reenaa, vai miten se oli?

1 tykkäys

Sellainen pieni tilastojuttu nousi Marasta esiin, että otti/sai ainakin Tappara liigaurallaan 1975-79 kohtalaisen paljon 5 minuutin jäähyjä. Muistaako tai tietääkö joku mistä nuo pääasiassa tulivat? Tuolloin ei tainnut vitosista lentää edes ulos?

Olisko ollut loppupelin jäähyjä että pääsi sukkelammin Oscar Cabareen iltaan, jossa oli seuraava vastustaja ovella? :wink:

4 tykkäystä

No ei se sentään mikään Sevon ollut

Varastoa siivotessa löytyi tämä, jonka paikka ei todellakaan ole varastossa: Jarkon nimmari 40v takaa tuoreehkolle fanille :slight_smile:


26 tykkäystä

Tuollaista korttia en muista aiemmin nähneenikään. Jonkinlaista arvoa jopa, sen tärkeimmän eli tunnearvon, lisäksi.

7 tykkäystä

7 posts were merged into an existing topic: Mestaruussormus

Rahaa siis tarttee saaha.

6 tykkäystä

Mun pelinumero ja nimi! :heart_eyes: Vielä kun ois ylimäärästä tilillä. :joy:

5 tykkäystä