Onko täällä baseballin ystäviä? En äkkiseltään löytänyt aiempaa ketjua joten tehdään uusi.
Kuluva kausi on kääntymässä kohti pudotuspelivaihetta. Maaliskuun lopulla alkanut 164 ottelun runkosarja päättyy reilun viikon päästä. Milwaukee Brewers on toista vuotta peräkkäin matkalla kohti runkosarjan voittoa, mutta ainakaan kahtena edellisenä kautena se ei ole luvannut menestystä pudotupeleissä.
Los Angeles Dodgers kera japanilaisen Shohei Ohtanin on hallitseva (tupla)mestari. Viime kauden finaalit Dodgersien ja Toronto Blue Jaysin välillä olivat tiukimmat miesmuistiin ja parikin eri tilannetta sarjan aikana jättivät paljon tilaa spekulaatioille, ja sekös lajissa parasta onkin.
Kaikkinensa baseball on erittäin kiehtova laji seurata, ja jos ei ihan sitä 3,5 tunnin matsia jaksa katsoa, Youtubesta löytyy aamulla 11 minuutin koosteet kaikista edellisen illan ja yön otteluista.
Täältä löytyy ainakin yksi. Asuin jenkeissä aika pitkään ja kävin paljon peleissä. Hieman on vähentynyt kiinnostus, mutta seuraan yhä. Suosikki joukkue oli ja on yhä St. Louis Cardinals.
Oma suosikkijoukkue on nimenomaan Brewers, toinen seurannassa oleva on Phillies. Phillies varsinkin edustaa niitä perinteitä joita mielestäni baseballista löytyy enemmän verrattuna muihin lajeihin, perustamisvuosi 1883.
Khyl, täällä on yksi joka tykkää sekä suomipesiksestä että jenkkibaseballista.
Mä olen Red Soxin touhuja seurannut vuodesta 2001 asti, kun Bostonissa kävin sinne muuttaneen ystänäni tykönä ja samalla kävin Fenwayllä ihmettelemässä amerikanpalloa.
Ihastuin välittömästi lajiin ja etenkin Red Soxin myyttiseen Bambinon kiroukseen ja yli 80 vuoden mestaruudettomaan kauteen. Siitä alkoi mun ja The Olde Towne Teamin rakkaus.
Kuuluisa kirous sitten murtuikin 2004.
Baseball on hieno laji ja syöttäjän ja lyöjän välinen taisto on nyansseineen hienoa seurattavaa.
Mainitsemasi Shohei Ohtani uskomaton ja uniikki pelaaja, joka tekee asioita mitä kukaan ei ennen ole tehnyt yli satavuotiaan lajin historiassa. Hienoa päästå seuraamaan History in the making.
Miller Parkilla (nykyään kai American Family Field) on tullut käytyä useamman kerran. Livenä baseball on kyllä hieno peli. Koko se pelitapahtuma, parkkipaikan “tailgate” grillaukset ja oluet, sitten peliin, pakolliset stadikka hodarit. Yhden kunnaripallonkin sain kiinni Miller Parkilla, Prince Fielderin lyömänä.
Täällä yksi fani myöskin! Cincinnati Reds oma suosikkijoukkue. Paljon tulee matseja kauden aikana seurailtua ja muutenkin lajia kulutettua eri muodoin. Harmillisen aliarvostettua on kuitenkin Suomessa MLB. Omasta mielestä viime kausilta postseasoneilta useampia matseja, jotka on olleet viihdyttävimpiä pallopelejä mitä on tullut nähtyä, esim. viime vuoden World Seriesista pari matsia ohittaa omissa papereissa viihdyttävyydeltään viime vuosilta kaikki seuraamani lätkäsarjat ja NFL:n.
Amerikoissa osataan rakentaa tarinoita lajien ympärille ja tästä viimeisin hieno esimerkki New Yorkin Subway Series Yankeesin ja Metsin välillä terrori-iskujen 25-vuotismuistopäivän yhteydessä. Aikoinaan Yankeesin palaaminen kentälle muutama päivä iskujen jälkeen oli kansakuntaa yhdistävä kokemus.
Toinen hieno juttu männä kesältä oli Field Of Dreams- ottelu Twinsin ja Philliesin välillä joka pelattiin Iowassa ihan oikean maissipellon reunaan rakennetulla kentällä. Nimi viittaa 80-luvun lopulla ilmestyneeseen Kevin Costnerin elokuvaan, katselusuositus!
Jonkinlaista lajihistoriaa tällä hetkellä kirjoittaa myös Milwaukee Brewersin 24-vuotias syöttäjä Jacob “the Miz” Misiorowski. Kaksimetrinen kaveri saa pallon lingottua sellaista vauhtia että lyöjiä sekä heikottaa että harmittaa kun ei osu palloon. Misiorowskista tuli pari viikkoa sitten kautta historian ensimmäinen syöttäjä joka on syöttänyt yhden kauden aikana 1000 yli 100mph syöttöä.
Kuten todettua, Brewers johtaa sarjaa ja lähtee hyvistä asemista kohti pudotuspelejä. Misiorowskin panos onnistuessaan voikin viedä joukkeen viime kautta pidemmälle (putosi Dodgersille pudotuspelien toisella kierroksella).
Toivottavasti Brew Crew menee pitkälle tällä kaudella. Ollut hyvä viime vuosina, mutta aina vaan jostain jäänyt kiinni. Tykännyt aina.
Noilla kovaa heittävillä syöttäjillä vaan pakkaa aina käsi/olkapää menemään rikki jossain vaiheessa, aika monilla ainakin. Sitten edessä monesti Tommy John operaatio ja pitkä kuntoutus. Mutta on niitä hieno katsella, kun jatkuvasti lähtee syöttö satasen molemmin puolin.
Täälläpä yllättävä ketju. Dodgerseja on tullut tavallaan fanitettua aika pitkään, junnuna 80-luvulla ihastuin Brooklyn Dodgersien menneisyyteen ja harmittelin, että jo reilusti ennen minun aikaani olivat muuttaneet pois Brooklynistä Los Angelesiin. Tämän johdosta en niinkään ollut kiinnostunut silloisesta nykybaseballista, enkä LA Dodgerseista.
Ulkomailla asuessani törmäsin televisioista tuleviin baseballotteluihin, ja muutamia päädyin katselemaan, todetakseni lajin aivan liian tylsäksi. Joitakin vuosia takaperin tässä törmäsin näihin pelien kohokohtalähetyksiin youtubessa ja nykyään dtmts-sivustolla, josta tulee katseltua nykyään lähes kaikki Dodgersin pelien koosteet. Kun siinä sitten lopulta kävi kohdallani niin, että pääsin yli muuttoharmistuksestani.
Tykkään jenkkien tavasta kaivella kaikenlaisia tilastoja millon mistäkin asiasta. Osittainhan se on juuri tuota sun edeltävässä viestissä mainitsemaa tarinoiden rakentelua. Lätkässäkin näkee välillä näitä “Ensimmäinen alle 20-vuotias, aiemmin OHL:ssä pelannut pelaaja joka on tehnyt vähintään 12 pistettä kauden ensimmäisen 8 pelin aikana, ja vähintään 4 niistä peleistä on vieraspelejä” tyyppisiä juttuja.
Paras tilasto oli kiitospäivän aikaan, kun MacKinnon oli nopeampi kuin kalkkunan pyrähdys. Näytettiin oikein grafiikkana, niin MacKinnon oli hieman nopeampi.
Ja missään lajissa ei ole samaa määrää tilastoja kuin mlb-baseballissa.
Juttelin asiasta vuosia sitten kerran-kaksi jenkkityökaverin kanssa, joka oli intohimoinen Mets-kannattaja. Hän myönsi että MLB:n tilastosivuilla on paljon tilastoja, ja etenkin niitä lyhenteitä, ettei hänellä ole hajuakaan mitä ne oikeasti kertovat. Sanoi myös että tilastot ovat mlb:n ja joukkueen seuraamisen ydintä, niitä joukkueet ja kannattajat seuraavat todella syvällisesti.
Itsellä ei siihen into riitä. Ja luulen että se on myös kulttuurikysymys.
Tällä palstalla kun yleensä kärsivällisesti selitetään sille(mulle) joka ei ymmärrä…
Siis ihan alkeista. Siis oikeasti 160 jotain peliä runkosarjaa?? Miksi lienee väärä kysymys, mutta miten toi edes käytännössä toimii? Pelaako samat joukkueet monta matsia peräkkäin, kun ei kai tolla tahdilla sitä paikkakuntaakaan voi jatkuvasti vaihtaa??
Entäs pelaajat, onko syöttäjiä useampi per tiimi, vai montako peliä putkeen nää starbat voi heitellä niitä syöttöjä??
jep, ne pelaa aina 2-4 pelin “sarjoja” peräkkäisinä päivinä samaa joukkuetta vastaan.
Siis helpostikin 5 jopa 6 kotipeliä peräkkäin.
Syöttäjiä on joukkueissa pari-kolmekymmentä. Virallisessa rosterissa niitä on 13 eli melkein puolet koko joukkueen määrästä. Syöttäjä on tuon lajin kaikkein tärkein rooli. Sillä pelit voitetaan tai hävitään. Ja se on todella kuluttavaa hommaa fyysisesti (ja tietty henkisesti myös), joten pelin aloittava syöttäjä onnistuessaan pelaa 4-6 vuoroparia, sit tulee vaihtoja seuraaviin syöttäjiin.
Syöttäjät eivät pelaa peräkkäisinä päivinä, paitsi ehkä finaaleissa sellaista joskus näkee.
Parhaina päivinähän siellä vedetään kaksikin peliä samaa joukkuetta vastaan samalla stadionilla. Nykyään kai enemmänkin vain pakosta, jos on tullut ottelusiirtoja.
On kyllä ihan järjettömän laaja mylly saatu rakennettua myymään hodareita ja kaljaa. Mutta hyvin myy, kun niin mielettömän monelle pelaajalle on varaa maksaa mielettömiä palkkojakin.
jees, tuossa sirkuksessa on suuruusluokat sellaisia että Tampereen Tapparan talousluvut näyttävät sympaattisilta niiden rinnalla.
Esim. LA Dodgersin vuosibudjetin arvellaan liikkuvan n. 1 miljardin haminoilla. Siis VUOSIbudjetin.
Niillä on esim. oma tv-sopimus, joka takaa niille n. 400 miljoonan dollarin vuosikorvauksen vuosikymmeneksi eteenpäin.
Mut juu, lajina ja urheiluna se on todella omanlaisensa, eikä lopulta vertaudu suomipesikseen kuin kuin fundamentaalisen ajatuksensa tasolla.
Tämä laji kokonaisuutena ei vaan meikän tajuntaan mahdu. Joukkueessa on siis pelaava rosteri noin parikymmentä äijää, sekä iso kaarti varamiehiä otaksun.
Sitten esim tämä Otani tienaa 70miljoonaa per kausi, eikä pelaa edes kokonaisia matseja? Hän ilmeisesti lyö myös hyvin??
jep, samat pelaajat pelaavat sekä ulkona että lyövät. Aivan kuten meidän pesiksessä.
Erona on että syöttäjä ei yleensä lyö vaan hänen tilallaan lyö ns. designated hitter.
Poikkeuksen tekee tämä Shohei Ohtani. Hän on tähtiluokan lyöjä ja syöttäjä.
Eli kun hän on aloittava syöttäjä, niin syöttää n. 5 vuoroparia ja käy siinä samalla sisävuorolla lyömässä. Hän jatkaa sitten lyömistä loput vuoropareista, kun on syöttöhommansa siinä pelissä lopettanut.
Eli hän pelaa kyllä jokaisessa pelissä lyöjänä, mutta sen lisäksi sitten syöttäjänä rotaatiossa mukana.
Tällaista tähtiluokan syöttäjä/lyöjä-pelaajaa ei ole mlb:ssä koskaan ollut.
Babe Ruth oli, mutta hänen uransa jakautui selkeästi lyöjä/syöttäjä-kausiin.
