Tuolla jääkiekon sääntöjä käsittelevässä ketjussa on ryöpsähtänyt aiheesta, joten luodaan aiheelle oma otsikko.
Käsittämätöntä kirjoittelua. Nuori Suomi- mallilla kaikki kaupunkiosa joukkueet oli täynnä pelaajia. Kaikki trenasivat, kaikki pelasivat.
Se oli sen ajan Medän Seura-kamppanja. Sillä mm. satiin aikaiseksi Tappara-Sentteri Kaukajärvelle.
Parhaat pelasivat isoimmat minuutit silloinkin, mutta vieraspeleihin ei lähdetty tuppia nuolemaan, vaan kaikki pääsivät pelaamaan.
Nuori Suomi teema oli E-D junioereille suunnattu tapa päästä suosikki joukkueeseen pelaamaan.Parhaimmat ikäluokista pelasivat ikäkausi-joukkueissa jo silloin.
Jota Tappara ei sittemmin pystynytkään pyörittämään vaan Sentteri ajautui isojen seurojen yhteiseksi halliksi.
Eivät pelanneet. -99 ikäluokka oli ensimmäinen, jossa Nuori Suomi -toiminnan jälkeen tehtiin tasojoukkueet (AAA/AA/A) ja tasosarjat, kun siirryttiin isolle kentälle (eli E2-ikäisenä, kausi 09-10).
Tämä oli seurausta Vierumäellä pidetystä palaverista, jossa isommalla porukalla isot herrat miettivät syitä suomalaisten NHL-varausten romahtamiseen.
Nyt tuosta päätöksestä ollaan sitten joitakin vuosia varaustilaisuuksissa nautittu.
2 tykkäystä
Rakentaminen ja rahoitus versa pyörittäminen tietysti kaksi eri asiaa. Tuhannen markan sijotuksella oli mukana, jolla oli iso rooli halli-hankkeelle.
Saatta muisti valehdella kun itse olin mukana -82 syntyneiden mukana neljä vuotta.
En nyt osaa muistaa mitä sarjaa ne ikäkausi-huiput silloin pelasivat, mutta ei ne kaupunginosa-sarjaa pelanneet.
Isolla kentällä kaupunginosa-sarjaa pelattiin jo 90-luvun alussa.
2 tykkäystä
Tuolloin -82-syntyneiden aikaan taidettiin ratkoa vielä ihan pikkujunnujen Suomen mestaruudetkin, mutta ei enää pitkään aikaan ennen tuota muutoksen kautta 09-10.
1 tykkäys
Kaupunginosista aika pitkä matka SM-mestaruuksiin, mutta sen muista muistan että finaalit ikäkausissa eri kaupungin osien välillä pelattiin Haka-ykkösessä. Se oli junnuille aikamoinen kokemus. Toki siellä silloin joskus harjoiteltiinkin sunnuntai aamuisin, jos ei liiga-miehistö hävityn pelin jälkeen saanut lisä-harjoituksia.
1 tykkäys
Aluemestaruuksia taidettiin ratkoa tuon ikäkauden kanssa aina C-nuoriin saakka. Nuori-Suomi kokeilutakin muistaakseni oli. Pahin taisi olla se, että vaihdon pituus oli määritelty ja peli vihellettiin poikki tietyn ajan puitteissa. Ihan sama vaikka olisit ollut yksin läpi.
2 tykkäystä
Summerivaihdot olivat käytössä vielä kun nuo 99:t menivät tasosarjoihin isolle kentälle. E2-kaudella se oli tasan 60 sekuntia vaikka joku olisi yksin läpi. 99:ien E1-kaudelle siihen tuli joustoa, olikohan niin, että jos tuli katko 50 sekunnin pelin jälkeen niin vaihto siihen ja jos ei tullut katkoa, niin vaihdon sai venyttää 80 sekuntiin (tarkoista sekunneista en ole ihan varma, mutta jousto siihen kuitenkin tuli).
Noiden kahden kauden jälkeen summerivaihdoista sitten luovuttiin.
Näistä ajoista on jäänyt mieleen, kun E2-sarjassa monien varmasti tietämä Aleksi Heponiemi teki yhden 60 sekunnin summerivaihdon aikana Pelsuja vastaan kaksi maalia vanhanaikaisella, tietenkin eri puolilta maalia 
Tuohon vaihdon pituuksiin vaikutti tietysti katkot,joita vaikea seurata tarkkaan. Varsinkaan viikko-peleissä vapaaehtoisia toimtsijoita, ajanottajia jne. ei koskaan ollut liikaa, jolloin varmastikkaan kaikki vaihdot eivät olleet saman pituisia, mutta pelin henki suurin piirtein täsmää.
Tämä ei ollut kyllä pelinhenki 90-luvulla.
Vaihdon pituus oli aina sama. Peli vedettiin poikki ihan missä tilanteessa tahansa. Näin se oli myös 90-luvulla.
2 tykkäystä
Saatto olla. Itse,varsinkin kotipeleissä useasti olin tuomarina kentällä, joten ns. 90 sekunnin sääntöä ei kerinnyt niin tarkasti seuraamaan eikä ehkä täydellä sydämmellään seuraavat kotiaiti-toimitsijat myöskään.
Saattaa olla myöskin ehkä tämän ketjun ulkopuolista keskustelua.
En voinnut olla tätä laittamatta tähän ketjuun. Voisi sopia toki toiseenkin ketjuun.
Aamuharjoitukset sunnunnuntai aamuna jäi välistä koska edustusjoukkue tarvitsi ylimääräiset treenit.
Sopii hengen kuvaan,aikaan kun kännyköitä vielä ei ollut ja viestiä treenien peruuntumisesta ei voitu viestittää Ortion imitoinnin näen myös todennäköiseti käytäneen myösTapparan kopissa.
itse VM80.
Olimme ylivoimainen Tesoman Philadelphia, ja pelasimme muistaakseni E:ssä jo kaupunkiosasarjaa ja lisäksi jonkin sortin aluesarjaa, jossa pelimatkat suuntauvat Pälkäneen Lukkoa, Akaa kiekkoa ja Kangasalan kisaa vastaan ainakin. yhden kauden D-vanhemmissa tai C nuoremmissa pelasimme jostain syystä Atalan kanssa yhdistelmäjoukkuella ja jostain syystä finaalikin uusittiin. C:n vanhemmista (muistaakseni) eteenpäin sitten jotain divaria C ja B junnuissa Ikurin Vireen riveissa. Ja kyllä tämä oli jotain divaria, koska bussin penkki tuli tutuksi, kun viikonloppuna oli vastassa Kalpa ja Jokipojat (toki yö h(m)otellissa ja toisena viikonloppuna saattoi matka olla suuntana Pietarsaari ja Kokkola ja yö jossain motellissa taas.
Summa Summarum, taisin juuri ehtiä “alta pois” tuolta Nuori Suomi / Kaikki pelaa -filosovialta, koska meillä ainakin pelattiin aina voitto edellä ja kaikki ei aina pelannut, ainakaan kolmannessa erässä, jos oltiin tappiolla. Sama filosofia oli G junnuista B junnuhin.
3 tykkäystä
Olikohan -95 (D-82) Edmonton Linnainmaa kun pelattiin finaalissa haka-ykkösessä. Viimeisellä erätauolla kopissa kysyin pojilta pelin olleen tasan että mitä mieltä olette jos pelataan vain voitosta ja osa pelaajista istuu penkillä.
Ne jotka ymmärsivät että ehkä eivät pelaisi olivat valmiita istumaan penkillä.
Johtavat (taitavimmat) pelaajat olivat sitä mieltä että kaikki pelaa.
Voitontahdosta ei ollut pulaa, mutta jälkeenpäin se solidaarisuus joukkueen sisällä on jäätävää muisteltavaa, kuitenkin puhutaan 14-vuotiaista.
Aikuisista lehtereiltä ei voi sanoa samaa. No se siitä Nuori-Suomi filosofiasta.