Onko krapula?

Aamulla oli vähän nuutunut olo kun silmät ensimmäisen kerran aukesi, muttei sen jälkeen mitään. Vedin fiksusti pelin aikana vain pari isoa rommipaukkua ja jätin homman siihen. :muscle:

3 tykkäystä

Allekirjoittanutta juotettiin eilen ihan huolella. Harvoin nykyään enää on krapulaa, kun ei juo niin paljoa vaan himmailee, mutta nyt iski paha. Huh huh täytyy varmaan ottaa ekaa kertaa tällä kaudella taksi hallille.

10 tykkäystä

Joo joo, loivaria vaikka vähän väkisin koneeseen ja taksilla peliin. Pidä hauskaa! :smile:

6 tykkäystä

Aikanaan hauskimpia päiviä oli ns. kakkospäivät, mutta nykyään ei loivarikaan auta ja jos auttaa, niin sitten tulee väsy. Ja oluella on turha edes yrittää uutta nousua. Ei toimi.

Aikoihin kyllä kahta päivää ottanutkaan.

Ei ole krapulaa tänään.

5 tykkäystä

Loivarit kääntyi juuri kännin puolelle :grinning:

10 tykkäystä

Ei ole ollut pitkään aikaan, mutta jos iskee niin muistakaa tämä: Hyvin hoidettu krapula on kännin kukkanen

4 tykkäystä

Eikös se ole kuitenkin ’puhdistavaa’ kun välillä on sellainen kohmelo? Jotenkin se palauttaa aina mittasuhteet ja todellisuuden kohdalleen: huipulta pohjalle ja takaisin.

1 tykkäys

Kyllä lauantai-iltaan kännit kuuluu. Perjantai on sellainen vapaavalintainen. Jos pelissä on kova panos, on keskittyminen katsomossa myös hyvää ja nestettä kuluu yleensä vähemmän kuin Jukureita tai Sporttia vastaan.

Meikäläiseltä äitee kielsi tänään ginin, joten Teerenpelin lonkerolla mennään ennen punkkua. Mutta mennään kyllä vauhdikkaasti eteenpäin.

1 tykkäys

Ei enää mut huomen on.
Kaverin viiskymppiset.

3 tykkäystä

Noh, tavallaan joo. Viime vuosina on pyrkinyt välttämään krapulaa, koska ei halua pilata seuraavaa päivää, joten ei ole paljoa tullut väkeviä juotua ja muutenkin sitä on oppinut himmailemaan ikään kuin automaattisesti loppuillasta. Silloin harvoin kun krapula on, niin sitä katuu erityisen rankasti, joten siinä mielessä palaa kyllä maanpinnalle :smiley:

Tänään muuten krapula lähti sillä kaikkein tehokkaimmalla keinolla eli join väkisin sen pari shottia ja hallille päästyäni olo oli jo ihan normaali.

2 tykkäystä

Vanhemmiten ihminen on helposti niin kriittinen. Joskus hurjat kännit vapauttavat. Olen sitä mieltä, että juopottelu on vaikeaa mutta kännit yleensä kannattavat, jos ei ole yksikseen. Toki hyvää seuraa kipu mutta se kuuluu asiaan; näin pitääkin olla.

1 tykkäys

Oli kyllä ja työpäivä oli aivan kauhee. Pitkään aikaan töissä ollu rapulassa, voi jeesus mikä päivä. Ehkä axen ja mynthonin avulla en sitä kaikille paljastanut :joy: Nyt toki taas jo aikahilpeä fiilis, kun töistä pääs kahdelta, niin heti kotia päästyäni fiksuna miehenä korkkasin oluen. Emäntä oli jo helvetin ärtynen, kun huomas hieman humalaisen äijänsä päästessään töistä 7 aikaan. Noo onneksi tänään on niitä joitain euroviisujuttuja, niin ei kauaa jaksanut pitää meteliä ja minä saan tänä iltana keskittyä olueen, jos en häiritse daruden vahtaamista. Sopii mulle, mutta huomenna ei kyllä varmasti enää naurata :thinking:

1 tykkäys

Mulla on sellainen muistikuva, että olen tämän tarinan kertonut joskus. Jos muistan oikein, niin pahoitteluni toistosta.

Oli perjantai ja lauantaina odotti työvuoro kaupassa. Perjantaina oli kuitenkin parhaan kaverini tupaantulijaiset ja se ilta jatkui sitten aamuviiteen. Työt alkoivat kello 09.00. Tietyillä järjestelyillä sain itseni hommattua töihin sovittuun aikaan. Eli unta takana max. kolme tuntia.
Työpäivä eteni todella hienosti 2-3 tuntia ja sitten tuli seinä vastaan. Oli pakko lähteä nukkumaan esimiehen huoneeseen. Yritin ensiksi vain nuokkua tuolissa, mutta lopulta oli pakko raivata pöydälle tilaa. Siihen sitten vetämään unia pöydälle. Töissä reippaana olevat kolleegat tekivät pikku jekun. Oli asiakas tullut kysymään minua nimeltä ja kolleegat kertoivat minun tekevän paperihommia takahuoneessa. Noh, asiakas paukahti paikalle katsomaan minun paperihommia…

13 tykkäystä

Parasta nimenomaan oli kakkospäivät kun silmät aukes niin uutta nousua välittömästi. Huonot läpät lentää ja hyvä humala päällä, mutta noista ajoista on aikaa jo paljon. Harvoin enään onnistuu ja todella harvoin tulee enään edes kokeiltua. Se on tää vanhuus tälläistä. :smiley:

1 tykkäys

Kakkospäivän salaisuus on, että herätessä on vielä yli 1 promille veressä, niin uuteen nousuun pääsee aika vaivattomasti.

2 tykkäystä

No tähänkin on yksi tarina.

Aikanaan oli firman juhlat ja minun piti ajaa auto aamulla kotiin. Lähdin kuitenkin kollegan mukana poliisiasemalle puhaltamaan pilliin, kollega nappasi nollat ja minä 1,20… Tosin tuolloin meni vähän myöhään. Laitoin sitten yhden työkaverin ajamaan meidät kotiin.
Tuosta saatiin ihan hauska kotimatka aikaiseksi.

2 tykkäystä

Mulla oli kaverin polttarit mökillä, mun ei tarvinnut autoilla, mutta yhdellä kaverilla oli Dräger mukana. Toisena päivän klo 12 jälkeen kun heräilin niin hönkäsin 1,34.
Ei oo tullut tuon jälkeen autoiltua krapulassa. Tosin tuolloin tunsi vielä herätessäkin, että oli pöhnässä.

Itse olen aina vierastanut kakkospäivänä aamupäivällä tai päivällä uudelleen aloittamista. Jotenkin olen aina ajatellut, että ensin kärsitään yön seuraukset ja vasta sitten lähdetään uuden humalan hakuun. Lisäksi nuorena aikuisena valtaosa alkoholista tuli juotua baareissa ja yökerhoissa.

Itselläni on erittäin hyviä kokemuksia kakkospäivän humaloista. Mikään ei tunnu nousevan päähän ja voi juoda aika paljon ykköpäivää enemmän. Humala on tasainen, tolkku säilyy hyvin ja on aika voittaja-olo. Lisäksi ainakin itselläni kakkospäivän jälkeinen krapula on pitkä, mutta ei mikään kuolemakrapula.

Kerran muistan kun menin pahan krapulapäivän jälkeen kaverin tupareihin. Ei edes pitänyt lähteä. Otin limsapullon mukaan kun ei todellakaan ollut tarkoitus juoda mitään. No, limsa oli hyvää lantrinkia kun kiskaisin kossupullon tupareissa ja sen jälkeen baariin. Yöllä kaveritkin ihmettelivät kun olin tosi skarppina. Hauskoja muistoja, mutta nykyisin ei enää jaksa. Nyt kotitissuttelua, olutta ja punkkua.

1 tykkäys

Ei itse asiassa ole, kiitos kysymästä.

2 tykkäystä

Hieman toistaitoinen olo kieltämättä. Eilen oli uuden konttuurin tupaantuliaiset.